Ranska 2 -Grenoble

BLOGI 101
30.5.2016

Ranskan matka jatkuu. Ollaan edelleen keskialpeilla (Rhône alps/Dauphiné alps) ja tällä kertaa alppialueen pääkaupungissa Grenoblessa, joka oli X talviolympialaisten pitopaikka 1968.

KeskiAlpit

Grenoblen kaupunki on syntynyt monien muiden asutuskeskusten tavoin kahden joen yhtymäkohtaan. Samalla se on lähellä kolmen valtion yhtymäkohtaa. Ote edellisessä blogissa julkaistusta kartasta.

2000 vuotta vanhasta gallialaiskylästä on kasvanut ranskan kymmenenneksi suurin metropolialue – asukkaita saman verran kuin Helsingin kaupungissa. Ehkä Asterix ja Obelix seikkailivat aikoinaan juuri täällä. Kaupungin  sijainti alppilaaksossa on häkellyttävän kaunis:

GrenobleAreal?

Panoraama etelästä. Grenoblen tasaista parinsadan metrin korkeudella olevaa jokilaakosa ympäröivät joka puolella korkeat alpit.

mapGrenobleB

Grenoblen keskeinen osa. Ylhäällä Iser-joki lohon laskee sivujoki Drac vasemmalta ja nämä yhtyvät Rhoneen.

Minua kiinnosti erityisesti miten kaupunkibulevardit jaksavat Ranskassa. Grenoblessa moottoritienmäisen kehäväylän sisällä on muutama kaupunkibulevardi, mutta ne eivät ole sisääntuloväyliä. Moottoritiet menevät kaupungin läpi joen varrella.  Ranskassa pitää peugeoteilla, sitikoilla ja renaulteilla päästä keskustaan sujuvasti ja nopeasti.

Grenoble_panA

Panoraama pohjoisesta A. Sisäinen kaupunkibulevardi halkaisee tasaisen jokilaakson.

Grenoble_panB

Panoraama pohjoisesta B, jossa näkyy jokien väliin jäävä niemeke. Edessä Iser ja takana Drac. Huomaa moottoritie oikella joen rannalla.

Grenoble-centre-ville-Map

Grenoblen keskusta. Jokiniemessä on linnanvuori ja sitä vastapäätä joen toisella puollella vanha kaupunki (harmaa alue). Tavanomainen asetelma.

Kiinnitän huomiota siihen, että moottoritie tulee 200 metrin päähän kaupungin keskusaukiosta. Rautatieasema on 400 metrin päässä ja kaupungissa on raitiovaunuliikenne.

GBastille

Grenoblen linnanvuori. Kartan mukaan sinne johtaa kiemurainen serpentiinipolku.

Linnavuorelle tekee mieli mennä. Onneksi ei tarvitse kävellä sinne.

1024px-Seilbahn-Grenoble

Köysiradalla pääsee nopeasti vanhan linnoituksen tasolle. Yhteen gondoliin mahtuu kuusi matkustajaa. Köysirata  on kaupungin sijainnin ohella sen toinen vetonaula.

Seilbahn1

Ylöspäin mentäessä kaupungin olemus hahmottuu. Iser virtaa leveänä ja vuolaana Grenoblen läpi.

Seilbahn2

Joen rannalla on kaupungin läpi menevä valtaväylä. Eteärannalla on kaksi ajokaistaa itään ja yksi kaista länteen rannan alemmalla tasolla. Jalankulkijkjoiden väylät ovat minimaaliset. Kaupunkibulevardista ei tällä puollella jokea voi puhua. Kivijaloissa ei ole toimintaa.

GSeilbahn3

Ylemmäksi noustessa tulevat alpit näkyviin. Joen aurinkoisella pohjoisrannalla ( vasemmalla) on yksi ajokaista länteen ja kaupunkibulevardimainen tunnelma.

MontBlanc

Linnoituksen tasanteelta siintää Mont Blanc 100 kilometrin päässä. Foto Etienne Blanc.

600 metrin linnuntiematka köysiradalla linnoitukseen sujuu parissa minuutissa. Sen sijaan kolmen kilometrin kävelymatka alas joen rantaan jyrkkiä mutkaisia serpentiinipolkuja pitkin kestää tunnin. Kapealla polulla on ruuhkaa. Vastaamme tulee huohottavia juoksijoita ihan ruuhkaan asti. Ylös-alas-juoksu linnoitukseen näyttää olevan suosittu kuntoiluharrastus. Mutta pyöräily on vielä suositumpi urheilumuoto Ranskassa. Mitä jyrkimpiä vuoristosolien jyrkkiä kiemuraisia teitä ajoimme sitä enemmän pyöräilijöitä näimme matkalla. Hämmästyttävää!

Gwaterfront3

Alas-kävelyn jälkeen saavumme jalat tutisten Iser-joen rantaan toispuoliselle kaupunkibulevardille.

GWaterfront1

Iser-joen pohjoisrannan waterfront-alue on yksi kaupungin kolmesta merkittävimmistä nähtävyyksistä

GWaterfront2

Talot ovat kapeita ja värikkäitä pastellisävyin. Ilo silmälle.

GOldCity

Grenoblen vanha kaupunki linnanvuorelta nähtynä

PlSntAndre

St. Andrén aukio vanhassa kaupungissa.

GOldCity3

Vanha kaupunki ei loppujen lopuksi ole kovin kummoinen, mutta siinä on yksi erikoisuus. Kujat päättyvät vuoriin.

GOldCity2

Pieni aukio vanhassa kaupungissa.

GOldCity4

Jälleen pieni aukio kujineen, jonka päätteenä on vuori.

GkaupunkiBUL

Tyypillinen kaupunkibulevardi Grenoblen sisällä. Sekin päättyy vuoriin. Ihmettelen, että alppien keskellä löytyy paljon tasaisempi alue kuin Helsingin niemi.

Vallankumous ei ainoastaan syö lapsiaan ja keisareita. Se syö myös kaupunkien nimet. Ranskassa tapahtui sama ilmiö kuin myöhemmin Venäjällä, jossa kaupunkien vanhat uskonnollisvaikutteiset tai muuten uuteen ideologiaan sopimattomat nimet muutettiin stalingradeiksi ja leningradeiksi. Ranskassa vaihdettiin 1700-luvun lopussa yli 500 paikkakunnan nimi. Noblesse ei ollut suosiossa joten Grenoblesta tuli Grelibre. Nyt kaikki vanhat nimet on palautettu kuten Venäjälläkin osittain on tehty.

Ranskan matka jatkuu – ensi viikolla Lyon

Grenoble

Hullu arkkitehti

MIETE 98
ELÄMÄNI TARKOITUS ON
POHTIA ELÄMÄN TARKOITUSTA
TARKOITUS ON TARKOITUS ON TARKOITUS

Ranska 1 – Chartreuse

BLOGI 100
23.5.2016

Ensimmäinen osa neliosaista Ranska-sarjaa

En ole koskaan ennen käynyt Ranskassa. Ei ole tehnyt mieli mennä. Eikä varsinkaan Pariisiin, josta olen nähnyt niin paljon kuvia. Mona Lisakin on bongattu lukuisia kertoja. Sitäpaitsi olen nähnyt Eiffelin torninkin jo livenä ja kiivennyt sen ylimpään kerrokseen. Niin – Suomessa – Valassaarilla:

majakka

Gustaf Eifelin suunnittelema Valasaaren majakka valmistui vuonna 1886. Se on Suomen majakoista neljänneksi korkein ja ylivoimaisesti rakenteiltaan kevein. Käydessäni perheeni kanssa paikalla oppaanamme oli majakanvartijan poika, joka on syntynyt taustalla näkyvässä majakanvartijan talossa. Valassaarten rauhoitetun ison Storskärin ainoa toinen talo on lintuasema saaren toisella puolella.

Mutta voisihan siellä Ranskassa muualla käydäkin sopivan tilaisuuden tullen. Ja sopiva tilaisuus tuli, kun vaimoni ranskalainen sotalapsikaveri Etienne kutsui meidät luokseen Ranskan keskialpeille ( Rhóne Alpes) Chartreusen ylätasangolle (Massif de Chartreuse). He eivät olleet tavanneet 70 vuoteen Ruotsissa vietetyn evakuointiajan jälkeen! Sinne!

ranska1

Perheen itselleen rakentama alppitalo sijaitsee 1000 metrin korkeudella pienessä le Chappey-en-Chartreusen kylässä. Saimme käyttöömme talon yläkerran, josta avautui tämä keväinen aamunäkymä kylälaaksoon:

Etienne2

Etualalla isäntäväen puutarha.

Kylässä on 1100 asukasta, kirkko, alakoulu, pormestari ja 10 hengen kylävaltuusto. Toimivia maatiloja on enää kolme. Lehmä- ja lammastiloja. Kaikki mahdolliset – jyrkätkin – vuorenrinteet ovat laidunnittynä. Grenobleen on 20 minuutin automatka kiemuraisia serpentiiniteitä pitkin. Italiaan ja Sveitsiin etäisyys on noin 100 km linnuntietä.

Etienne3

Näkymä isäntäväen talon toiselta puolelta pohjoiseen ja 2000 metrin korkeuteen. Täällä kaikki tiet menevät joko ylös tai alas – ja jyrkästi. Vaakasuoria teitä ei ole.

Kävimme katsomassa useita idyllisiä pikkukyliä. Kiinnitin huomiota siihen, että kaikkialla missä suinkin oli sopiva paikka oli laskettelurinteitä hisseineen.

Alppikyla4

Tämän kylän nimen olen unohtanut. Laskettelusesongin jälkeen kujat ovat autiot. Olimme ainoat asiakkaat ravintolassa, joka täytyi varata tuntia ennen ruokailua.

 

st_hugues

Saint-Hugues-de-Chartreuse 900 metrin korkeudella. Tästä kylästä on 25 km Grenobleen.

Matkalla näimme useita korkeita vuorenhuippuja. Kysin isännältämme piruuttain oliko hän käynyt huipuilla. Hämmästyksekseni hän oli käynyt lähes jokaisella.

Näissä maisemissa hiihdettiin pohjoismaiset lajit Grenoblen talviolympialaisissa 1968. Eero Mäntyranta voitti kolme mitalia. Kävimme katsomassa suorituspaikkoja, jossa ihmeeksemme aution alppimetsän keskellä liehui yksinäinen Suomen lippu. Lunta oli vielä sen verran jäljellä ettemme voineet kulkea metsässä. Pääkohteemme oli kuitenkin Grand Chartreusen luostari alppilaaksossa 1350 metrin korkeudessa.

Monstry3

Lähestyimme luostaria kuten pyhiinvaltajille kuuluu – kävellen. Parkkipaikalta sinne oli parin kilometrin matka pitkin puukujaa aina vain ylöspäin.

Monastry2

Luostarin ymräristössä vallitsee täydellisen hiljaisuuden vaatimus ja luostari on ympäröity muureilla, joiden sisälle ei vihkiytymättömillä ole pääsyä. Katsokaa tarkkaan keskellä olevaa alppihuippua.

 

Risti1

Juuri tätä huippua tarkoitin. Katsokaa sitä tarkkaan.

Risti2

Vuoren huipulla 2080 metrin korkeudessa on kookas risti.

Le Monastere vu du Grand Som

Vuoren huipulta katsottuna luostari vaikuttaaa pikkuruiselta.

Monastry1

Sijainti alppilaaksossa on häkellyttävän kaunis. Täällä vallitsee rauha.

monastry4

Luostari on valtavan iso laitos lukuisine rakennuksineen.

Bruno Kölniläinen perusti luostarin ja samalla Chartreusen veljeskunnan ( suomeksi kartusiaanit) vuonna 1084, josta lähtien se on ollut toiminnassa. Veljeskunnan luostareita on yli 300 eri puolilla maapalloa Aasiaa myöten. Lähin on Ruotsissa. Aikaisemmin tässä luostarissa oli kymmeniä munkkeja – nyt ainoastaan 12. Niin – kuten tiedetään – munkkius ei periydy. Siksi munkkeja on nykyään vähemmän. Mutta mitä helvettiä ne munkit tekevät siellä nykyaikana? Tätä:

Monastry0

Chartreusen liköörit ovat maailmankuuluja. Niitä on useita lajeja oheistuotteineen.

Siis luostarit ovat edelleen tarpeellisia ja kaikki on tarkoituksenmukaista. Isäntämme kertoi esimerkin Alphonse Daudetin kirjasta ” Les lettres de mon Moulin”. Siinä munkkiluostarin yksi veljistä on valittu liköörin maistajaksi. Tämä tulee kuitenkin synnintuskiin, kun on kaiket päivät maistissa ja ilmoittaa apotille luopuvansa tehtävästä. Apotti ei anna tähän lupaa vaan sen sijaan ehdottaa ratkaisuksi, että kaikki muut veljet päivittäin rukoilevat maistajaveljen puolesta. Tähän kaikki osapuolet suostuvat ja jatkavat onnellisina tarkoituksellista eloaan ilman synnintuskia.

Ensi viikolla : Grenoble
CharteuseB

Hullu arkkitehti

 

MIETE 97
ETSIESSÄNI ELÄMÄN TARKOITUSTA
KYSEENALAISTAN KAIKEN
- MYÖS KYSEENALAISTAMISENKIN

Unisarjakuva 4

BLOGI 99
16.5.2016

Elämää suuremmat unet

UNI NRO 793
24.2.2010

The City

0

1A

1B

Uni4:1

Uni4:2

Uni4:3

Uni4:4

Uni4:5

Uni4:6

Uni4:7

Uni4:8

Uni4:9

Uni4:10

epi

Uni4:11

Uni4:12

Uni4:13

 

fin

Copyfree

Adam

Hullu arkkitehti

MIETE 96
NYT MAISTUISI UNI!
* * *

Viikon kuluttua
alkaa uusi moniosainen
matkasarja Ranskasta
Chartreuse
Grenoble
Lyon
Wau wau Himmelblau

Unisarjakuva 3

BLOGI 98
9.5.2016

Elämää suuremmat unet

UNI 758
22.5.2009
JA
UNI 764
6.9.2009

The train

0

 

train1

Train2

Uni3:1

Uni3:2

Uni3:3

Uni3:4

Uni3:5

Uni3:6 intermezzo

Uni3:7

Train3

Uni3:8

Uni3:9

Uni3:10

epi

Uni3:11

fin

Copyfree

Uni3

Hullu arkkitehti

Miete 95

Ihmismieltä hallitsevat yleisinhimilliset toimijat (arkkityypit) ovat samoja ristiriitaisia tyyppejä kuin antiikin mytologian jumalat ja esiintyvät unissa ihmishahmoina. Kaikkialla maailmassa unet puhuvat samaa kieltä. Todistus: Serkkuni ja minä olemme vuosikausia toistuvasti toisistamme tietämättä nähneet samaa unta. Vietimme lapsuutemme kesät samalla kesähuvilalla, joka on jo myyty kauan sitten. Unessa vierailemme huvilalla ja vietämme siellä mukavaa aikaa seuralaistemme kanssa kunnes äkkiä tajuamme, että olemme siellä ilman lupaa. Tulee kiire siivota aiheuttamamme sotkut ja pelko siitä, että uudet omistajat yllättävät meidät.

Tulkitsen unta siten, että toisaalta on tarve selvittää lapsuuden ajan asioita ja toisaalta torjunta (uudet omistajat eli aikuinen minä) ei anna lupaa palata lapsuusaikaan kohtaamaan traumaattisia kokemuksia.

Ensi viikolla:

Unisarjakuva 4

The city

 

Unisarjakuva 2

BLOGI 97
2.5.2016

Elämää suuremmat unet

UNI NRO 142
16.6.1991

4 by 4

0

Uni2AA

Uni2B

Uni2:1A

Uni2:2

Uni2:3

UNi2:4

Uni2:5

Uni2:6

Uni2:7

epi

Uni2:8A

Uni2:9fin

Copyfree

Unisarjakuvat jatkuvat seuraavasti:

9.5.   The train

16.5.    The city

Uni2:8B

Hullu arkkitehti

MIETE 94
NÄEN PALJON UNIA
UNIKUVAT HÄIPYVÄT NOPEASTI
NIITÄ VOI YRITTÄÄ TAVOITTAA
JOS HETI HERÄTESSÄ
KIRJOITTAA NE MUISTIIN
JOSKUS HYVIN HARVOIN
TULEE AVAINUNIA
JOTKA SYÖPYVÄT MIELEEN TARKASTI
JA SÄILYVÄT SIELLÄ VUOSIKAUSIA