Unisarjakuva 1

BLOGI 96
25.4.2016

28 vuoden aikana olen kirjoittanut muistiin 1079 unta. Halusin selvittää pätevätkö Freudin ja Jungin teoriat siitä, että alitajunta unien avulla yrittää auttaa unennäkijää tiedostamaan ja ratkaisemaan ongelmia. Kaikilla maailman ihmisillä ongelmat kuuluvat elämään. Kaikki maailman ihmiset eivät kuitenkaan voi käydä terapiassa tai saada apua guruilta. Haluan kuitenkin uskoa, että kaikilla maailman ihmisillä on mahdollisuus ratkaista ongelmansa ilman kustannuksia. Unien tutkiminen voi olla yksi monista keinoista saada ilmaista apua ongelmiinsa. Onko näin? Nähtäväksi jää.

 

Elämää suuremmat unet

UNI NRO 22
24.3.1989

Avainuni

0

Uni1A

Uni1B

UNi1:1

Uni1:2B

Uni1:3

Uni1:4

Uni1:5

Uni1:6

Uni1:7

epi

Uni1:8

Uni1:9

Uni1:10

Uni1:11

fin

Copyfree

Unisarja jatkuu seuraavasti:

2.5.      4 by 4

9.5. the train

16.5.   the city

Uni1:10A

Hullu arkkitehti

MIETE 93
UNETKO SATUA?
ÄLÄ UNTA NÄÄ!

Kasarmitori – Quo vadis?

BLOGI 95
19.4.2016

Viimeinen jakso neliosaisesta Ark-sarjasta

Esplanadin eteläpuolella oleva aukio Uudenmaan esikaupungissa esiintyy ensimmäisen kerran Albert Ehrenströmin asemakaavassa vuodelta 1812. Rakkaalla lapsella oli jo alussa monta nimeä. Nya Torget, Förstads Torget, Handelstorget ja Stora Torget. Kun Engelin suunnittelema Uudenmaan kaartin kasarmi valmistui 1822, vakiintui vähitellen nimi Kasarmitori. Kaupunginosakin sai nimekseen Kaartinkaupunki.

Turistikartta

Kasarmitori ei eroitu edukseen turistikartalla.

kaarti

Finska Lif-Gardets Officers Kasern, Litografia, Albert Tengström, 1837. Oikealla Kasarmitorin terassoidussa rinteessä teurastajien kojuja.

1901 - 1905 . Kasarmitori.Torikauppaa. Taustalla Fabianinkatu 17, 15.

Kasarmitori, torikauppaa 1901 -1905.

ToriIta

Kasarmitorin itäsivun komeat julkisivut Fabianinkadulla. Vasemmalta jugendasuintalo 1901, Geselius, Lindgren, Saarinen. Keskellä (uusrenessanssi ?) toimistotalo 1901, Waldeman, Aspelin (Säästöpankki-Radiotalo-KHO). Oikealla jugendasuintalo 1906, Nyberg, Löppönen.

Torilinna2

Torin itäpuolen rakennuksista ehdoton suosikkini on Torilinna. Tulen hyvin iloiseksi.

1900 -luvun alku . Kasarmitori. Kaartinhalli.

Selim A. Lindqvistin suunnittelma art nouveau -tyylinen Kaartinhalli Kasarmikadun rinteeseen valmistui vuonna 1907.

n1906 . Kasarmitori. Taustalla vas. Pohjoinen Makasiinikatu 7,5, oik. Fabianinkatu 17,15

Näkymä torilta Koilliseen 1906.

Fabianinkatu4

Edellisessä kuvassa torin laidalla vasemmalla oleva jugend-tyylinen asuintalo valmistui 1905. Arkkitehdit Grahn, Hedman, Wasastjärna, Lindberg. Foto Kari Hakli.

kaartinhalliKM

Kasarmitori Kasarmikadun suuntaan 1930-luvulla.

pommitus

Jatkosodan suurpommituksissa helmikuussa 1944 kaartin kasarmi tuhoutui lähes täysin. Vain Torin puoleinen julkisivumuuri säilyi mutta pahoin vaurioituneena. Aikalaisvalokuva sovitettuna nykytilanteeseen.

Kasarmitori2

Kasarmin kunnostetun julkisivun taakse toteuttu moderni virastotalo puolustusministeriölle valmistui 1956 arkkitehtina Aulis Blomstedt. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Kas kun fasadin päälle ei vielä ole ripustettu puolustusvoimien mainoslakanoita tyylin Miss Aino wants you.

Expo-halli

Vanhan kauppahallin tilalle vuonna 1959 rakennettu uusi halli tunnettiin myöhemmin nimellä Expo-halli. Se oli aikanaan suosittu amerikkalaistyylinen nuorison tanssipaikka. Rakennuksen purkamista on ajoittain esitetty. Itsekin toivon, että seuraavan pommituksen aikana täyosuma tulee tähän. Ainoa ongelma on se, että tilalle voi tulla vieläkin epäiloisempi talo. Kuva 2015, Jarmo Matilainen, Hs.

20140428 . Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21. Arkkitehti Lauri Pajamies, 1961. City-inventointi.

Rakennusviraston talo Kasarmitorin luoteiskulmalla, arkkitehti Lauri Pajamies, 1961. Laajennus oikealla valmistui 1969.

1930 -luku . Pohjoinen Makasiinikatu 11 - Kasarmikatu 21.

Rakennusviraston talon paikalta purettu vanha kivitalo ei herättänyt intohimoja. 1930-luku.

Sen sijaan naapurina olevan harvinaisen rikkaasti koristellun uusrenessanssitalon purkua kritisoitiin. Debattikuva Hesarissa jälkikäteen:

PMaksiinikatu 9

Pohjoinen Maksiinikatu 9. Vasemmalla purettu asuintalo, arkkitehdit Grahn, Hedman, Wasastjärna 1897. Oikealla rakennusviraston laajennus, arkkitehti Heli Ijäs.

Kasarmitori5

Kasarmitorin pohjoissivu 2015. Torin alle vuonna 2005 rakennetun 400 -paikkaisen parkkihallin ramppi oikealla. Torin kunnostuksen myötä lähiliikenteen bussiterminaali poistui paikalta mutta samalla siitä tuli ”kauheen laakee ankee aukee”.

Kun viikkokausia jatkuneet täsmäpommitukset Kasarmintorilla alkoivat helmikuussa 2016, sai ensimmäisien täysosuman juuri edellä parjattu rakennusviraston lisärakennus. Siitäs sait! Joka toiselle kuoppaa kaivaa – se itse siihen lankeaa!

Delete3

Delete5

Virastotalon täsmäpommitukset ovat jatkuneet jo pari kuukautta ja ovat edelleen kesken tämän artikkelin ilmestyessä

Mitäs siihen tulee tilalle?

Tattadaa!:

building1A

Tuleva toimistotalo, Pohjoinen Makasiinikatu 9 – 11. Arkkitehtitoismito Sarc. Sama räystäskorkeus kuin puretuissa virastotaloissa. Kerroksia kaksi vähemmän. Moderni toimistotekniikka alaslaskettuine kattoineen syö kerroskorkeutta.

Ei mitään uutta auringon alla 3500 vuoden aikana:

Hatshepsut

Kuningatar Hapsetsupin temppeli, Egypti, Dair El Bahr, 1460 BC, arkkitehtitoimisto Senenmut.

Buillding2

Tuleva toimistotalo Kasarminkadulta katsottuna.

Uudisrakennus on omassa lajissaan taidokas suunnitelma. Mutta onko se paras mahdollinen ratkaisu tähän ympäristöön ja tuleeko siitä iloiseksi? Ja tarvitaanko Helsingissä ylipäänsä lisää toimistotaloja, kun pääkaupunkiseudulla on ennestään tyhjänä 1,2 neliökilometria toimistotilaa? Ystäväni Timo Vormala on sitä mieltä, että talon julkisivuista olisi voinut järjestää suunnittelukilpailun. Itse olen sitä mieltä, että tälle paikalle olisi sopinut asuintaloja kuten historiallisesti torin ympärillä aina on ollut. Asunnot elävöittäisivät keskustaa ja kauppahallia.

Sitäpaitsi Expo-hallin paikalle voisi rakentaa kolme eri arkkitehtien suunnittelemaa  6-7-kerroksista kapearunkoista asuintaloa niin että kolmijako torin ympärillä korostuisi. Torin puolella siinä vosi olla kivoja kivijalkakahviloita ja ravintoloita ulkoterasseineen. Arkkitehtikilpailun paikka. Korkeammat talot tässä häiritsevät katunäkymää kasarmin suuntaan vähemmän kuin Expo-halli koska torille jää 10 metriä enemmän tilaa. Parkkipaikathan jo ovat valmiina torin alla.

Ehdotettu uuden toimistorakennuksen klassistyylinen symmetrinen kompositio kilpailee Engelin kasarmin kanssa ja syö tämän dominanttiasemaa. Entä jos talon julkisivu olisi älyseinä, johon voidaan heijastaa muuttuvia julkisivuja. Erilaisia fasadeja voitaisiin kokeilla livenä ja kansanäänestyksellä aina muutaman vuoden välein valita eniten suosittu kulloisenkin muodin mukaan. Entä jos….?

250316

Mad Architect  Fasade Plan B

MIETE 92
KASARMITORI ON
VÄHÄN SYRJÄINEN PAIKKA
HELSINGISSÄ
HARVA SINNE EKSYY
SE PITÄISI SAADA
JOS EI MAAILMANKARTALLE
NIIN AINAKIN TURISTIKARTALLE
- - -

Ensi viikolla alkaa uusi moniosainen Unisarjakuva– sarja

Julkisivun uudet seikkailut

BLOGI 94
11.4.2016

Ark-sarjan kolmas osa

Talon julkisivu on monimutkaisen prosessin tulos. Arkkitehtitiimi konsultoi rakennuttajaa, käyttäjiä, rakennesuunnittelijaa, asemakaavoittajaa ja rakennusvalvonnan asianomaista valmistelijaa minkä jälkeen suunnitelmaa käsitellään kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ja rakennuslautakunnassa. Lopputulos on useimmiten vallitsevan muodin mukaista. Arkkitehtuuri on sidottu muotivirtauksiin kuten muutkin taiteet. Mutta ei ole ainoastaan yhtä oikeaa muotia. Valtavirtauksien lisäksi on monia muita. Ja uutta muotia syntyy koko ajan.

Forum1

Forumin talo, arkkitehdit Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen ja Jaakko Suihkonen, 1986.

Julkisivun väitetään olevan Kale Leppäsen käsialaa. Sitä on kritisoitu valtavirrasta poikkeavaksi aaltomaiseksi rypistykseksi. Olihan Kale vuosikausia Alvarilla töissä ja osallistui mm. Vuoksenniskan kirkon ja Finlandia-talon suunnitteluun. Kulmassa olevaa lyhtyaihetta on moitittu hukatuksi mahdollisuudeksi, koska siinä on näköalakahviloiden sijasta vain valtava porrashuone. Hyvä kuitenkin, että siihen tuli se lasilyhty lasipalatsin naapuriin.

Forum2

Vain tuliko? Apua! Tässähän on valolyhdyn peitteenä kaksi kuuden kerroksen korkuista mainoslakanaa.

Julkisivun kaikki mainosvalot ovat käyneet läpi tiukan lupaprosessin ja saneet asianmukaiset luvat. Sen sijaan väliaikainen mainoslakana seinässä ei tarvitse kummoistakaan lupaa. Ensi viikolla tässä on jo uudet lakanat. Julkisisivu elää.

Kiasma1

Kiasman julkisivu sellaisena kuin Steven Holl sen suunnitteli. Näyttää minusta väliaikaiselta lentokonehallilta Lasipalatsin rinnalla.

Kiasma2

Ja väliaikainenhan se vaan olikin, muttei tämä yhtään paranna julkisivua. Räystään rajassa on kiinteä mainoslakanan ripustuskisko.

Sanomatalo

Tuskin Sanoma-talon suunnittelija Anti-Matti Siikalakaan tulee iloiseksi tästä seitsemän kerroksen korkuisesta mainoslakanasta.

Ateneum

Kuvataide pursuaa taidemuseon ulkopuolellekin ja riitelee rakennustaiteen kanssa. Kuulen Ateneumin suunnittelijan Theodor Höijerin kääntyvän haudassaan.

Ateneum2A

Entä olisiko tämä parempi, Theodor? – Kuuluu lisää kolinaa maan alta. Toisaalta voi väittää että olihan se fasadi jo nähty monta kertaa ja kyllästytty siihen. Uutta pukkaa. Somessakin kuvat alituisesti muuttuvat – miksei myös Suomessa.

Rakennuksia peruskorjataan aina jossain. Korjauksen ajaksi julkisivut voivat olla peitettynä parinkin vuoden ajan.

Torikulma2

Rautatientorin ja Kaisanimenkadun kulmatalo. Onpa levotonta ja ankeaa. Tässäkin suuri osa mainoksista vaihtuu koko ajan.

eduskunta

Voihan suojauksen tehdä näinkin. Eduskuntatalon fasadi ja sisätilat ovat yhtä aikaa nähtävissä remontin ajan. Nokkelaa ja hauskaa.

If you can´t beat them – join them. Miksi potkia tutkainta vastaan. Miksi eivät tulevaisuuden julkisivut voisi olla älyseiniä, joihin voi heijastaa mitä fasadia tai kuvia tahansa ja alati vaihtaa kuvaa tarpeen tullen? Helppoa ja halpaa. Ei tarvitse funtsia sitä vaikeaa julkkaria etukäteen. Ja mikä parasta: eräs arkkitehdin pahimmista painajaisista väistyy lopullisesti. Ei tarvitse enää koko loppuikää katua, että tuli piirrettyä vääränlainen julkisivu. Muutoksen tuulet puhaltavat jo ilmassa.

HakaniemiMTL1

Laajakangasjulkisivu. Ikkunan näköiset tumman siniset hahmot julkkarissa ovat ihmisiä – metalliduunareita rivissä. Siis inhimillinen mittakaava. Hakaniementori, Metallityöväenliiton talon peruskorjausplakaatti. Saa nähdä mitä kuvia tähän vielä tulee remontin aikana. Ehkä vaalitulokset tai lakkojulisteita. Aika näyttää.

 Elämme mielenkiintoisia aikoja ystävä hyvä kuten Aku Ankan papukaijalla oli tapana sanoa.

Ark-sarjan viimeinen osa Kasarmitori – Quo vadis ilmestyy 19.4.

190316B

Hullu arkkitehti

MIETE 91
MINUSTA ON KUVA
OLEN SIIS OLEMASSA

Kaupunkinäkymät hoi!

BLOGI 93
4.4.2016

ARK-sarjan toinen osa

Rakennustaiteen – kuten kaikkien taiteiden – tehtävä on tuoda iloa ja auttaa ihmiskuntaa kehittymään henkisesti. Taide koskettaa. Ihastuttaa, hämmästyttää, hätkähdyttää ja vihastuttaa. Parhaimmillaan tuottaa ilon kyyneleitä ja huonoimmillaan on mitäänsanomatonta. Toisinaan kävelen rakkaassa Helsingissä umpimähkään löytämässä koskettavia katunäkymiä. Tervetuloa mukaan retkelle julkisivujen, katutilojen ja tunteiden maailmaan.

Finlandia:makasiini

Makasiinin raunioiden ikkunasta avutuva näkymä valtion Finlandia paraatipaikalla.

makasiini2

Oho – onko makasiinin julkisivu peitetty virkatulla kangasmatolla?

 

MusiikkitaloPeili

Töölönlahden uusi rakennusrivistö heijastuu musiikkitalon julkisivuun. Vasemmalta UPM – Helin & co, Alma-media – JKMM, EY – Verstas arkkitehdit.

Töölönlahti

Ja onhan siellä Töölönlahdella muodinmukaisia asuintalojakin kadun yli kulkevine kattolaattoineen ja epäsymmetrisine ikkunoineen. Vähän pliisua. Mutta mitä ihmettä! Vain viisi kerrosta!

Mää ole kauhian hämmästyny! Yleiskaavaehdotus vannoo kantakaupungin nimeen. Kuitenkin valtakunnan pääkallonpaikalla kaikkien palvelujen, metron, junien sekä bussien kauko- ja lähiliikenteen, raitiovaunujen ja baanojen solmupisteessä keskuspuiston vieressä on lässähtänyt minilähiö-pannukakku, jossa on vain kourallinen asukkaita! Radalta katsottuna siinä on monta valkoista finlandiataloa vierekkäin rivissä. Alvarin Finlandia-talo menettää dominattiasemansa.

Täällähän sitä kantakaupunkia pitäisi olla eikä meritäytöillä ympäri rantoja eikä periferiassa. Mutta ei 8-kerroksisia umpikortteleita. Radan viereen olisi sopinut tasapaksuuden kontrastina erikorkuisten ohuiden asuintornien veistoksellinen sommitelma. 15 -25 kerrosta.  3000 asukasta. Autoton alue. Ei häiritse eikä varjosta ketään. Olisi saatu eloa keskustaan ja Stockmannkin olisi voinut säilyttää tasonsa. Mutta nyt kaikki on menetetty. Finish Finlandie. Surullista.

Pitää vähän rauhoittua keskuspuistossa. Sinne nopeasti.

Linnunlaulu

Töölönlahti, kävelykuja Linnunlaulun villojen välissä.

Siuntionkatu

Siuntionkatu, Alppila. Keskellä Jukka Turtiaisen suunnittelma uudisrakennus vanhan puutalokorttelin keskellä.

Minut pysähdyttää vielä toinen uudisrakennus, joka on sovitettu vanhaan ympäristöön. Ehkä Helsingin tutkituin kahdeksan metrin pituinen julkisivu, josta tekivät luonnoksia maestrot Crisse, Edu ja Timo – yhdessä ja erikseen viikkokausia. Monien vaiheiden jälkeen päädyttiin tähän:

 

Stokka

Stockmannin tavaratalon laajennus Pohjois-Esplanadin puolella. Arkkitehdit Gullchsen-Kairamo-Vormala- Sutela, 1989. Kilpailuvoitto. Tavaratalo laajeni myös viereiseen Argoksen taloon, josta säilytettiin vain julkisivu ja sekin osin koristuksista riisuttuna.

Argos

Hienoa että Argoksen talo säilyi. Kyllä se siihen hyvin sopii kahden modernin blokin väliin – ja päinvastoin. Tulen iloiseksi.

Tulen myös nostalgisesti iloiseksi kävellessäni Hämeentiellä Väinö Tannerin kentän vieressä.

Nakinpuisto3

Näkinpuiston asuinkortteli. Hämeentie 7 -9. Ensimmäisiä post-modereneja asuintaloja Suomessa. Timo Vormala, Reijo Jallinoja, Jaakko Sutele & co. Kilpailuvoitto 1980 – 83.

Samaan aikaan toisaalla:

Vadu2

Nuorena kuollut Matti Vesikansan piirtää kuvan  siitä miten elementtikerrostaloja voidaan elävöittää, 1980. Hämmästyttävää yhdennäköisyyttä edellisen kuvan kanssa. Huomaa inhimillinen väljä mittakaava ja että tässä kaikki ikkunat eivät enää ole pystysuunnassa samassa rivissä, mistä sittemmin tuli muotia 2000-luvulla. Muistaakseni Vadu teki myös yhdessä Jukka Turtiaisen kanssa noihin aikoihin pamfletin ”Täytyykö julkisivun olla ankea.” Katso myös tähän kuvaan liittyvä Vadun piirros edellisessä blogissani (Satu rakennustaiteesta).

Nakinpuisto4

Näkinpuiston 8-kerroksisen umpikorttelin avara ja valoisa sisäpiha – todellinen puisto – kelpaa edelleen kantakaupunkimaisen rakentamisen malliksi. Puita on paljom ja keskellä pihaa pienen kummun päällä tiilinen huvimaja.  Valitettavasti uusissa hankkeissa pihat ovat paljon pienempiä.

Näkinpuisto oli myös lasitettujen parvekkeiden edelläkävijä. ”Professori” Timo Vormala oli yhtenä kehittämässä tätä suomalaista innovaatiota, josta tuli merkittävä lisäkeaihe julkisivuihin. Aihe muuntuu moneksi.

Teollisuuskatu

Vallila, konepajan alue, asuinkerrostalo Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun välissä, ARK-house arkkitehdit. Päävärejä tunnustetaan – varsinkin punaista reippaasti. Taloja talon päällä, yhteensä 11 kerrosta. Tämä on muotia – tai ainakin oli vielä pari vuotta sitten.

MKR2

Lasitettu parvekenauhajulkisivu, Merenkulkijanranta Lauttasaari NRT-arkkitehdit. Saa tirkistellä. Laskin kuvassa 15 erilaista parveketuolia. Huomaa polkupyörä neljännen kerroksen parvekkeella.

 

MKR3

Yksilöllinen ja persoonallinen lasitettu parveke puutarhatonttuineen. Ei ole ainakaan ankea. Merenkulkijanranta.

MKR1

Julkisivu etelään. Alimmat lasitetut parvekkeet on eri tavoin peitetty. 13 lähes huoneen korkuista ”näyte”ikkunaa, joista 12 on sälekaihtimilla lähes aina suojattu katseilta ja auringolta. Merenkulkijanranta.

jatkasaari3

Parvekepihajulkisivu Jätkäsaari, Juutinraumankatu 6, Anttinen & Oiva arkkitehdit. Täällä voi lapsi pihalla helposti huutaa äitiä parvekkeella ja päinvastoin.

 

jatkasaari1

Värikästä Jätkäsaarta, Välimerenkatu 5, Hoas opiskelija-asuntoja, arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy

Apinahakit2

”Apinahäkki”parvekkeetkin ovat viela muodissa. Ruoholahti, Välimerenkatu 9, arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen.

jatkasaari2

Taistelupari samassa korttelissa? Jätkäsaari, Saukonlaituri. Vasemman talon suunnittelijat arkkitehdit Korhonen ja Penttinen. Pitsitalon suunnittelijat Huttunen – Lipasti – Pakkanen  arkkitehdit. Se mainitaan myös Suomen kauneimmaksi betonielementtitaloksi.

Saukko1

Korttelin sisäpiha on yllättävän iso ja valoisa – mammuttimainen verrattuna Jätkäsaaren tavanomaisiin pihoihin. Näkymä Korhosen ja Penttisen talon suuntaan. Tumman katujulkisivun kontrastina pihalla loistavat iloiset päävärit. Lasitetut parvekkeet ovat sisäänvedettyjä.

Saukko4

Näkymä sisäpihalta vastakkaiseen suuntaan. Lasitettu parvekejulkisivu on peitetty betonisella pitsilevyllä, joka lisää intimiteettisuojaa.

Tämänkertainen ympyränmuotoinen kävelylenkki päätyy Lähinaapurustoon. Onko rakennustaiteen ympyrä myös sulkeutunut?

LarunPortti1

Uusinta uutta! Asuintalo Larunportti, Lauttasaari, 2016. Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja, viitesuunnitelma ALA-arkkitehdit. Klassisen linjan paluu. Kaikki lasitetut parkkeet ovat sisäänvedettyjä. Kaukaa katson ei edes huomaa missä on ikkuna ja missä parveke.

LarunPortti2

Larunportti. Julkisivu Lauttsaarentielle. Klassinen levollisen harmooninen fasadi. Ei mitään vinksahtaneita ikkunoita, ulkonevia parvekkeita eikä värisekamelskaa. Ilo silmälle ainakin Jätkäsaaren kävelyretken jälkeen. Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet sisään.

 

Ark-sarja jatkuu:

11.4. Julkisivun uudet seikkailut

19.4. Kasarmitori- Quo vadis ?

190316C

Hullu arkkitehti

MIETE 90
TOISINAAN LIIKUTUN ELOKUVISSA KYYNELIIN
TÄTÄ TAPAHTUU HARVOIN KATSELLESSA ARKKITEHTUURIA
KUTEN ESIMERKIKSI MUUTAMAN KERRAN
KIRKON SISÄTILOISSA