BLOGI 101 30.5.2016
Ranskan matka jatkuu. Ollaan edelleen keskialpeilla (Rhône alps/Dauphiné alps) ja tällä kertaa alppialueen pääkaupungissa Grenoblessa, joka oli X talviolympialaisten pitopaikka 1968.

Grenoblen kaupunki on syntynyt monien muiden asutuskeskusten tavoin kahden joen yhtymäkohtaan. Samalla se on lähellä kolmen valtion yhtymäkohtaa. Ote edellisessä blogissa julkaistusta kartasta.
2000 vuotta vanhasta gallialaiskylästä on kasvanut ranskan kymmenenneksi suurin metropolialue – asukkaita saman verran kuin Helsingin kaupungissa. Ehkä Asterix ja Obelix seikkailivat aikoinaan juuri täällä. Kaupungin sijainti alppilaaksossa on häkellyttävän kaunis:

Panoraama etelästä. Grenoblen tasaista parinsadan metrin korkeudella olevaa jokilaakosa ympäröivät joka puolella korkeat alpit.

Grenoblen keskeinen osa. Ylhäällä Iser-joki lohon laskee sivujoki Drac vasemmalta ja nämä yhtyvät Rhoneen.
Minua kiinnosti erityisesti miten kaupunkibulevardit jaksavat Ranskassa. Grenoblessa moottoritienmäisen kehäväylän sisällä on muutama kaupunkibulevardi, mutta ne eivät ole sisääntuloväyliä. Moottoritiet menevät kaupungin läpi joen varrella. Ranskassa pitää peugeoteilla, sitikoilla ja renaulteilla päästä keskustaan sujuvasti ja nopeasti.

Panoraama pohjoisesta B, jossa näkyy jokien väliin jäävä niemeke. Edessä Iser ja takana Drac. Huomaa moottoritie oikella joen rannalla.

Grenoblen keskusta. Jokiniemessä on linnanvuori ja sitä vastapäätä joen toisella puollella vanha kaupunki (harmaa alue). Tavanomainen asetelma.
Kiinnitän huomiota siihen, että moottoritie tulee 200 metrin päähän kaupungin keskusaukiosta. Rautatieasema on 400 metrin päässä ja kaupungissa on raitiovaunuliikenne.
Linnavuorelle tekee mieli mennä. Onneksi ei tarvitse kävellä sinne.

Köysiradalla pääsee nopeasti vanhan linnoituksen tasolle. Yhteen gondoliin mahtuu kuusi matkustajaa. Köysirata on kaupungin sijainnin ohella sen toinen vetonaula.

Joen rannalla on kaupungin läpi menevä valtaväylä. Eteärannalla on kaksi ajokaistaa itään ja yksi kaista länteen rannan alemmalla tasolla. Jalankulkijkjoiden väylät ovat minimaaliset. Kaupunkibulevardista ei tällä puollella jokea voi puhua. Kivijaloissa ei ole toimintaa.

Ylemmäksi noustessa tulevat alpit näkyviin. Joen aurinkoisella pohjoisrannalla ( vasemmalla) on yksi ajokaista länteen ja kaupunkibulevardimainen tunnelma.
600 metrin linnuntiematka köysiradalla linnoitukseen sujuu parissa minuutissa. Sen sijaan kolmen kilometrin kävelymatka alas joen rantaan jyrkkiä mutkaisia serpentiinipolkuja pitkin kestää tunnin. Kapealla polulla on ruuhkaa. Vastaamme tulee huohottavia juoksijoita ihan ruuhkaan asti. Ylös-alas-juoksu linnoitukseen näyttää olevan suosittu kuntoiluharrastus. Mutta pyöräily on vielä suositumpi urheilumuoto Ranskassa. Mitä jyrkimpiä vuoristosolien jyrkkiä kiemuraisia teitä ajoimme sitä enemmän pyöräilijöitä näimme matkalla. Hämmästyttävää!

Vanha kaupunki ei loppujen lopuksi ole kovin kummoinen, mutta siinä on yksi erikoisuus. Kujat päättyvät vuoriin.

Tyypillinen kaupunkibulevardi Grenoblen sisällä. Sekin päättyy vuoriin. Ihmettelen, että alppien keskellä löytyy paljon tasaisempi alue kuin Helsingin niemi.
Vallankumous ei ainoastaan syö lapsiaan ja keisareita. Se syö myös kaupunkien nimet. Ranskassa tapahtui sama ilmiö kuin myöhemmin Venäjällä, jossa kaupunkien vanhat uskonnollisvaikutteiset tai muuten uuteen ideologiaan sopimattomat nimet muutettiin stalingradeiksi ja leningradeiksi. Ranskassa vaihdettiin 1700-luvun lopussa yli 500 paikkakunnan nimi. Noblesse ei ollut suosiossa joten Grenoblesta tuli Grelibre. Nyt kaikki vanhat nimet on palautettu kuten Venäjälläkin osittain on tehty.
Ranskan matka jatkuu – ensi viikolla Lyon
MIETE 98 ELÄMÄNI TARKOITUS ON POHTIA ELÄMÄN TARKOITUSTA TARKOITUS ON TARKOITUS ON TARKOITUS