Finnoonsatama karilla

blogi 17
27.10. 2014

Kaikki alkoi metrosta

logoLänsimetroa kaavailtiin Espooseen jo 1950-luvulla, kun Helsingin metroa suunniteltiin. Asiaa pähkäiltiin 50 vuotta. Espoon valtuusto päätti 2006 että metro rakennetaan toistaiseksi vain Matinkylään saakka kustannussyistä. Samaan aikaan Helsingin valtuusto päätti, että metro automatisoidaan. Kun Länsimetron kustannuksia ynnätiin, huomattiin, että ne ylittävät maagisen 800 M€ rajan. Ei hätää ajateltiin Espoossa. Automaattimetrolla hoidetaan sama kapasiteetti matkustajia tiheämmällä vuorovälillä ja lyhemmillä junilla. Siis asemia voidaan lyhentää. Ja louhinnassa säästää muutamia kymmeniä miljoonia. Monien mielestä dorka päätös. Pahimpien spekulaatioiden mukaan joudutaan metroliikenteen vihdoin alkaessa joskus viimeisimmän dead-linen – syksy 2016 – jälkeen vaihtamaan Ruoholahdessa lyhyempään junaan Espooseen mentäessä. Kaikki tämä automaatio-ongelmien vuoksi. Ei kai nyt sentään!

LänsimetronJatkeEspoon valtuusto päätti 2012, että metroa jatketaan Kivenlahteen asti. Vedettiin viiva Matinkylästä eteenpäin taajamien halki. Huomattiin, että Suomenojalla jäi pitkä tyhjä väli ilman asemaa. Sinne asema niin metro tulee kannattavaksi! Nimeksi Finnoo, mikä on lyhempi ja kansainvälisempi kuin vanha juntti nimi. Ja aseman ympärille uusi kaupunginosa 20.000 asukkaalle. Kaupunginosan keskuksen kaavoitus etenee. Tarkoitus on aloittaa rakentaminen jo ennenkuin metro alkaa liikennöidä. Metrojunan pitäisi kulkea Kivenlahteen vuoden 2020 jälkeen. Varmaankin näin! Mutta miten kauan jälkeen?

Finnoonkeskus3

Finnoon keskustaan (punainen rajaus) tulee 5000 asukasta. Ympärille uusille alueille (oranssi) vielä lisää. Nykyisin nämä alueet ovat asumattomia.

Finnoonkeskus2

Finnoon keskus vireillä olevien suunnitelmien mukaan Suomenojan vesialtaalta nähtynä. Korkein torni on 24-kerroksinen.  Vaikuttaa tulevan liian lähelle vesiallasta. Onko tarkoitus kaataa nykyinen rantapuusto? Tässä pitäisi olla suojaavaa korkeata puustoa välissä. Ja mitäs siinä ilmassa lentelee? Kuva Cederqvist & Jäntti Architects.

Suomenojasta allikkoon

Hetkinen! Mikä ihmeen vesiallas. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Toisissa kartoissa jätevesiallas ja toisissa lintukosteikko. Kysymyksessä on tosiaan alueen lounaispuolella toimineen entisen jätevesipuhdistamon jätevesiallas, josta on muodostunut merkittävä lintuparatiisi ja suojelukohde.

Suomenoja-11.6.2011-072

Tältä lintukosteikon rannat näyttävät nykyään. Lintukuvien oikeudet nimetyillä kuvaajilla.

Kosteikon ympäri kiertää luontopolku, jonka varrella on kaksi suosittua lintutornia. Suomenojan vesiallas on vähän niinkuin Töölönlahti. Keidas kaupungin keskellä ja uhanalainen karjalainen metsälampi. Lähimmät keskustan uudet rakennukset tulevat vain vajaan sadan metrin päähän kosteikosta. Eikä Finnoon keskustan alue ole suinkaan asumaton nykyäänkään. Kesäasukkaissa löytyy!

lokit_5256d3_jukkar

Tätä lajia on viimeisimman laskennan mukaan 7400 pesivää yksilöä Suomenojalla. Zoomataampas vähän!

20110409_7D_0310

Joo, ne on naurulokkeja.

Naurulokki_EsaM_07Naurulokki ( Larus ridibundus) on kaunis lintu mutta yhdyskunnissa erittäin äänekäs. Miten uudisasukkaat ja alkuasukkaat tulevat toimeen keskenään näin lähellä. Linnut on jo ajettu reservaattiin. Uhkaako niitä sama kohtalo kuin Pohjois-Amerikan intiaaneja.

 

Asiaan!

Piti kertoa Finnoonsatamasta. Nyt sinne on päästy kautta rantain. Finnoonsatamaksi kutsutaan aluetta, jossa toimii Espoon suurien pienvenesatama. Alue tulee kuulumaan osana Finnoon kaupunginosaan. Etäisyys tulevalle metroasemalla on kilometrin luokkaa.

Finnoo

Ilmakuva etelään. Edessä Finnoon keskuksen tulevaa aluetta. Sen takana lintukosteikko ja Fortumin voimalaitos, jonka oikealla puolella vanhan jätevesipuhdistamon alue. Näiden takana on Finnoonsatama.

FinnooOpaskartta

Opaskartta näyttää alueen sijainnin Suvisaariston pohjoispuolella Matinkylän ja Soukan Välissä.

Alueelle kaavaillaan 4000-5000 asukasta. Tavoitteena on rakentaa kävely- ja pyöräilypainoitteinen sekä energiatehokas ja hiilineutraali kaupunginosa siten etteivät ympäröivän luonnon arvot vaarannu ja että Espoon rantoja kiertävän rantaraitin jatkuvuus on otettu huomioon. Pienvenesatama säilyy.

FinnooYmpäristö

Tavoitteiden ratkaisemiseksi järjestettiin vuonna 2010 kansainvälinen ideakilpailu, johon saatiin 62 ehdotusta.

Mitä palkittiin?

Fteksti6Suomeksi: Kilpailusta ei jäänyt mitään käteen. Ensimmäisiä palkintoa ei jaettu. Sen sijaan kolme samansuuruista toista palkintoa. Tulos oli lähes täsmälleen sama kuin Eteläsataman kilpailussa (ks. blogini numero 15).  Kilpailuohjelman toteuttaminen kunnialla näytti olevan ylivoimaisen vaikeaa. Eikä palkintolautakunnan hehkuttamasta laajasta keskustelusta ole näkynyt merkkiäkään.

Yllytyshullukin kun olen yritän avata keskustelua. Esittelen toisen palkinnon saaneet ehdotukset nimimerkkien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kaikki palkitut olivat ymmärtäneet, että palkintoa ei tule ellei ole muodinmukaista hollantilaista kanavamaisemaa suhteellisen mataline taloineen ja autot piilotettu pihakansien sekä talojen alle. Täyttöjä, kanavien kaivuita, uusia katuja ja siltoja on paljon. Rakentamisessa joudutaan menemään pohjavesipinnan ja tulvavesirajan alapuolelle. Kaikki tämä maksaa eikä ole energiatehokasta eikää hiilineutraalia. Venelytoiminnot on sotkettu asuntojen sekaan ja niiden eteen. Kaikkien mielestä ei ole kiva kuulla mastojen kilkatusta eikä katsoa pitkiä laiturijonoja ikkunansa edustalla. Tämä johtaa myös siihen, että luonnonmaisema tärveltyy eikä avomerimaisemaa näy rantaraitilta eikä asunnoista. Lisäksi pihat ovat ankeita betonikansia. Kaikissa palkituissa on hyvin vähän puistoa sekä liian pienet alueet veneilyn maatoiminnoille. Ehdotukset eivät ole realistisia eivätkä toteuttamiskelpoisia.

CanalGrandeKanavia on kaivettu sekä nykyiselle täyttömaalle että täytetty merta. Missä on koko rantaraitti ja sen jatkuvuus alueen läpi ja laajemmat merinäkymät ahtaan kanavamiljöön sijaan?  Suojeltava lintuluoto jää piukkaan paikkaan veneiden keskelle. Pienvenesataman painopiste alueen itäosassa uhkaa lintulahden suistoa.

Fin-FinKanavia on kaivettu sekä täyttömaalle että jokilaaksoon. Asumisen painopiste on sisämaassa kaivetun kanavan varrella mistä ei merta näy. Tehorakentaminen menee liian lähelle suojeltua lintukosteikkoa. Suorakulmaisissa tekosaarissa ja silloissa löytyy. Ne yhdessä hajautetun venesataman kanssa sulkevat merinäköalan rantaraitilta ja nollaavat ehdotuksen ansiot. Matkat venelaitureille pitkiä.

LIGHTSKanavia on kaivettu sekä jokilaaksoon että nykyiselle täyttömaalle. Täyttöä on paljon mikä tukkii luonnonmaiseman ja synnyttää uuden keinomaiseman. Oivallettu oikein erottaa venesatama ja asuminen toisistaan. Jos siellä on joku rantaraitti niin siltä ei näe luonnollista merimaisemaa kuten ei asunnoistakaan. Suojeltava lintuluoto hävitetty. Paljon siltoja.

En malta vielä olla esittelmättä kunniamaininnan saanutta ehdotusta ja palkintolautakunnan kommenttia siitä.

FinnooReijoReijotekstiTekijä on tunnistettavissa. Nyt nimi vielä paljastettiin kunniamaininnan kautta. Pahinta mikä kilpailijalle voi tapahtua. Rahaa ei tule mutta ehdotus  joutuu julkisen arvostelun kohteeksi. Arvostan ystäväni Reijo Jallinojan töitä ja rentoa taiteellista otetta. Mutta tämä heitto on täyttä huuhaata. Se ei täyty montaakaan kilpailuohjelman vaatimuksesta eikä sille olisi pitänyt antaa kunniamainintaa. En näe tässä mitään realistisia toteuttamiskelpoisia ansioita. Safan valitsemana tuomareina kilpailussa olivat Antti Pirhonen ja Katariina Sewón.

Paluu nollapisteeseen

Palkittujen ehdotusten tekijöiden kanssa yritettiin kehittää aluetta kilpailun ratkettua loppuvuodesta 2012. Siitä ei ole tullut mitään ja on palattu alkupisteeseen. En ihmettele tätä. Työtä jatketaan nyt kaupungin omin voimin. Alueen uudet suunnitelmat tullevat kevättalvella 2015 käsittelyyn ja ympäristövaikutusten arviointeja on käynnissä.

Oma ehdotukseni kilpailussa oli seuraavanlainen:

Delta2

Täyttö on ja uusi infrastruktuuri on minimoitu. Kaivuuta saman verran uutta täyttöä. Uusia autokatuja ei ole. Pysäköinti keskitetty kahteen polveilevaan 3-4-kerroksiseen pysäköintitaloon, joissa ei ole korvamerkittyjä paikkoja. Tämä vähentää autopaikkatarvetta 10 %.  Kaikista asunnoista on lyhyt kävelymatka pysäköintitaloihin. Ne ovat lasiseinäisiä pienen puistometsikön keskellä (parking garden). Viherkatoilla on sadevesialtaita. Pysäköintitalo – samoin kuin liikennenympyrä – ovat nerokkaita keksintöjä viime vuosituhannelta. Kiertoliittymät ovat taas muotia. Ovatko kohta pysäköintitalotkin? Nekin voidaaan tehdä näteiksi. Tässä ne toimivat myös rajaavana välivyöhykkeenä Fortumiin päin. Venesataman maatoiminnat on laajana alueena sijoitettu vanhan puhdistamon paikalle. Moottoriveneet pääsevät sinne kanavaa pitkin ja purjeveneetkin, jos masto on laskettu. Isommat veneet siirretään sinne lyhen matkan rantatorilta nosturiautolla. Fortumin ympärillä puistometsävyöhyke.

delta2Asuintalot 6-kerroksisia rannan läheisyydessä. Kerrosluku nousee asteittain lähemmäs Fortumin voimalaitoksen piippuja mentäessä. Korkein asuintorni 30 kerrosta. Kaikista asunnoista ja rantaraitilta on avomerinäköala. Yksi 16-kerroksinen toimistotorni rantatorin viesressä. Sen edestä lähtevän rantapromenadin asuintalojen kivijaloissa palveluja. Kaikki puistorannat ovat yleisessä käytössä. Rannalla kaksi isoa biitsiä, toinen keinosaarella. Kaikki pihat ja puistot ovat maanvaraisia. Mikään rakentaminen ei mene pohjavesipinnan tai tulvavesirajan alapuolelle. Punaiset rakennukset ovat päiväkoti, rantaravintola sekä venekerhon ja kanoottiklubin paviljongit. Ehdotukseni on helppo toteuttaa vaiheittain.

Minut vaiennettiin kuoliaaksi. Kilpailutyöni oli luokaton eikä sijoittunut 25-parhaan työn joukkoon. Jäin taas lehdellä soittelemaan, toteaa

Risrikko1

Hullu arkkitehti

miete 17
Luettuani riittävästi kirjoja
hyppäsin elämääni kuin kirjaan
jossa nyt olen päähenkilö
tämähän on kivaa
varsinkin rivien välissä

Eteläsatama rakkaani 2

blogi 16
20.10.2014

Asuntoja, palveluja, puistoja!

KirjavaSatamaOtsikon manifestilla lähdin soitellen sotahan kirjava satama -kilpailussa. Kaikki eivät tule pitämään tästä mitä nyt esitän. Esitän sen kuitenkin yllyttääkseni lisää keskustelua. Sitäpaitsi Helsingin yleiskaavan suunnittelu on käynnissä. Siinä suorastaan yllytetään kaupunkilaisia etsimään paikkoja uudelle asuntorakentamiselle valitun valtavan kasvutavoitteen vuoksi.

laivat

Vai haluaako joku säilyttää kaiken tämän täsmälleen tällaisena?

Jotta satamaterminaaleista saadaan viihtyisät kävely-yhteydet kauppatorille, täytyy rekkaparkit kattaa. Tämä maksaa. Se voidaan korvata rakennusoikeuden myynnillä. Maa on kaupungin. Paras hinta saadaan vapaarahoitteisista asuntotonteista. Tälläsin asuntorakennusoikeutta rantojen tuntumaan 140.000 ke-m2.  Asuntorakennusoikeus Suomen paraatipaikalla maksaa 3000 – 4000 €/ke-m2. Kaupunki saisi tonttien myynnistä luokkaa 500 miljoonaa euroa. Liike-, kauppa-, ravintola-, hotelli- ja galleriarakennusoikeudesta voi tulla 100 M€ lisää. Näillä jo rakentelee kansia sinne sun tänne ja jää rahaa ylikin. Muu infrahan on jo alueella valmiina. Kuka vielä sanoo ettei kaupungilla ole tontteja! Asuntojen kivijalkoihin palveluja ja kulttuuritarjontaa. Eli konsepti on sama mitä purettu Norrménin talo rannan tuntumassa edusti. Kaikki tämä elävöittää rantaa ympärivuorokautisesti enemmän kuin kaiken maailman hotellit tai museot. Lisäksi saadaan 2500 uutta varakasta veronmaksajaa stadiin. Vanhan kauppahallinkin kannattavuus olisi turvattu. Helsinkiläisenä veronmaksajana vastustan ehdottomasti sitä, että kaupunki antaa ilmaisen tontin jollekin spekulatiiviselle museobisnekselle.

Isot tukholmanlaivat ovat tulleet varkain rantamaisemaan. Ja niillä on taipumus suurentua. Ne seisovat rannassa suurimman osan valoisinta päiväaikaa. Ilman rakennuslupaa. Asuntorakentamisella saadaan stadille uusi waterfront, joka käy keskustelua laivojen kanssa. Ehdotuksessani kaikki rannat ovat yleisessä käytössä lukuunottamatta laivaterminaaleja, joiden suljetut alueet supistuvat huomattavasti. Täyttöjä tai kanavakaivuita ei ole. Mutta mitäs tässä vaahtomaan sen enempää. Annan planssien puhua. Kaikki artikkelin kuvat voidaan suurentaa klikkaamalla.

SköneAssari

Tähtitornin puoli

TähtitorninPuistotekstiOlympia

Olympia1000

Laivasillankatu kulkee viherkannen alla. Tähtitorninvuoren puisto jää nykyään hankalan saavutettavuutensa vuoksi vähän syrjäiseksi. Koska kävit viimeksi siellä? Viherkansi ja kävely-yhteys talojen kattojen kautta yhdistäisivät puiston rantaan ja lisäisivät sen käyttöä.

Näkymä näköalapromenadilta talojen katolta Katajanokan suuntaan:

perskisOlympiaLeikkauksia näköalapromenadin kohdalta:

leikkausAkeikkausC

perskisKatu

Laivasillankadun ankean kuilun sijaan tarjoan tällaista kaupunkitilaa jalankulkijoille. Oikealla talojen välissä avautuu näkymä satamaan ja vasemmalla Tähtitorninvuoren puistoon, johon kadulta on useita yhteyksiä.

leikkausB

Aluefasadi haaksirikkoisten patsaan kohdalta ja leikkaus

fasadiOlympia

Aluejulkisivu Olympialaiturilta Kauppatorille.

Kilpialuvaiheessa esitin Guggenheim-museolle kaksikin sijoituspaikka Tähtitornin puolelle. Yllä toinen Olympialaiturin vieressä houkuttelee laivaturistit heti sisään. Alla toinen vaihtoehto:

Obsis1Obsis2Piirros kemian laboratorioksi ja museorakennukseksi, fasadi NikoYliopiston museoitujen tilojan ongelmallisuudesta on Arppeanum hyvä esimerkki. Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin (taidemaalarin isän) suunnittelema vanha kemian laitoksen talo Snellmaninkadun ja Yliopistokadunkadun kulmassa saneerattiin ja muutettiin yliopistomuseoksi. Tilat ovat hulppeat. Minäkin kävin siellä usein. Mutta ehkä kamreerit laskivat, että käyttöä ei ollut riittävästi. Yliopistomuseo siirrettiin kymmenen vuoden toiminnan jälkeen pois 1.6.2014. Tilalle tuli kai jotain yliopiston toimistoja tai mitä lie. Joka tapauksessa talo käytännöllisesti katsoen sulkeutui yleisöltä. Sääli. Tulee ikävä komeaa valurautaista portaikkoa ja keisarisalia tsaarien muotokuvineen.

obsis

Olisihan tämä aivan upea kylpylän sisäänkäyntipaviljonki, joka jatkaisi Ullanlinnan kylpyläperinnettä eteläisissä kaupunginosissa.

Engelin tähtitorninvuoren observatorio on peruskorjattu. Rakennuksessa on avattu vuonna 2012 ”Helsingin observatorio” – niminen näyttely- ja yleisökeskus. Hyvä näin. Käsi sydämelle: Kuka on tiennyt että observatoriossa on museo ja kuka on käynyt siellä?

Rakennus olisi ollut komea myös kylpylän sisäänkäyntitilana ravintoloineen.  Ehkä talo voisi toimia sekä observatoriomuseona että kylpylän sisäänkäyntinäkin samanaikaisesti. Engelin talot sopivat uusiokäyttöön hyvin. Helsingissäkin on esimerkkejä: divisioonakomentajan talosta on tullut valtioneuvoston juhlahuoneisto ”Smolna”, hotelli Seurahuoneesta on tullut kaupungintalo ja kauppias Bockin taloon on sijoitettu tiloja kaupungin luottamushenkilöille ja virkailijoille.

Maailmanperinnön säilyttäminen yleensäkin on ongelmallista. Uusia esineitä tulee valtavia määriä lisää koko ajan. Kaikkea ei voida museoida suurelle yleisölle katsottavaksi rakennuksissa tai rakennuksina. Siihen ei ole kerta kaikkiaan ole varaa. Historiallisista museoista suurimman osan voisi pistää nettiin. Nykytekniikan virtuualimaailma tekee esineet, tilat ja rakennukset eläviksi. Saadaan enemmän kamaa esille. Tulee paljon halvemmaksi kuin ylläpitää museorakennuksia. Netissä museoiden tulisi olla ilmaisia kuten nyt Ruotsissa museorakennuksiin pääsykin on. Nörttimaa Suomi voisi olla edelläkävijä tässäkin asiassa.

Katajanokan puoli

Skatta1000tekstiSkattaleikkausDLeikkausEEhdottamani matala palvelukeskus Enson talon eteen pitää maiseman avoimena eikä syö arvotonttia. Ristihotelli-suunnitelmassa tällä paikalla oli vesiallas. On oikein ja kohtuullista, että Etelä-Helsingin asukkaille saadaan kunnollinen palvelutalo, kirjastoineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Tätä paikkaa ei saa yksityistää.

LeikkausF1

Alueleikkaus rannasta kävelysillalle, josta palvelutalon kattoterassilta lähtevä jalankulkuraitti jatkuu Uspenskin katedraalin pihalle.

leikkausF2

jatko-osa

FasadiSkatta1

Aluejulkisivu Enson talon puolelta

fasadiSkatta2

Aluejulkisivu Viking-terminaalin puolelta

Ehdotukseni oli luokaton. Se vaiennettiin kuoliaaksi. Näin tapahtuu nykyään kun kaikista ehdotuksista ei enää anneta kirjallisia arvioita eikä niitä aseteta luokkiin. Guggenheim-museon kilpailutöiden arvostelu on käynnissä. En ollut sentään niin hullu, että olisin tehnyt tämän kilpailun. Olen lopettanut kilpailemisen pari vuotta sitten. Tämä oli muistaakseni jo seitsemäs päätös olla ehdottomasti enää kilpailematta.  Tein 39 kilpailua. 35 viime vuotena ei ole tullut palkintoja. Urbaani legenda kertoo, että Timo Penttilä teki 40 skabaa ilman menestystä ennen kuin voitti Helsingin kaupunginteatterin kilpailun. Ehkä lopetin vähän liian aikaisin. Mutta nyt on kuitenkin  korkea aika lopettaa tämä artikkeli, vannoo ehdottomasti

sisarukset2

Hullu arkkitehti

Miete 16
testasin kertooko yksi sana
enemmän kuin tuhat kuvaa
katsoin kaikki kuuluisan museon maalaukset
hoh-hoijaa!

Eteläsatama rakkaani 1

Blogi 15
13.10.2014

Hyökkäyksiä arkaan paikkaan

Tämä kuvapari raivostutti stadilaiset.

Enso1Enso0

 

 

 

 

 

Ettäs Alvar Aalto kehtasi suostua suunnittelemaan Enso-Gutzeitin pääkonttori ja akateemikon arvovallalla vaikuttaa hankkeen hyväksymiseen ja Theodor Höijerin suunnitteleman Norrménin talon purkamiseen. Hyi hyi Alvari mitä teit! Enson talo on useaan otteeseen valittu Helsingin rumimmaksi. Siitäs sait! Mutta eihän se mikään huono talo ole. Raivostutti vaan se että vielä hienompi talo purettiin ja sopusuhtainen näkymä pilattiin. Kansan mielessä akateemikon karisma romahti lopullisesti.

nemoAlvari oli jo ennakoinut tilanteen. Itsesuunnitellun ainutlaatuisen pikamoottoriveneen nimeksi oli annettu Nemo propheta in Patria – kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Täysi kaasu päällä vesi roiskuen akateemikko pakeni kesähuvilalleen Muurameen miettimään maailman kiittämättömyyttä. Vähitellen stadilaiset kuitenkin  tottuivat uuteen näkymään siinä määrin, että rumuuskilpailussa Alvarin luomus välillä putosi jopa kolmannelle sijalle saakka.

Mikä laatikolle pariksi?

Tuhannen taalan kysymys! Väärin vastattu! Se ei vielä ole risti vaan toinen valkoinen laatikko. Tämä saatiin aikaan Armi-talon kilpailun kautta vuonna 2001. Tarkoitus oli saada arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskus näkyvälle paikalle Enso-talon viereen. Kilpailuun tuli 154 ehdotusta. Voittajatoimisto oli silloin vielä melko tuntematon JKMM.  Sittemmin monissa kilpailuissa palkittu ja valtion rakennustaidepalkinnon vuonna 2007 saanut ryhmä. Palkintolautakunta ylistää ehdotusta:

rakennuksella on kulttuurirakenuksen olemus,
joka erottu ympäristöstään itsenäisenä hahmona.
kauppatorille oleva lasinen julkisivu on kutsuva
ja ajatus sen muunneltavuudesta on mielenkiintoinen.

Armi

Valtiolta ei herunut rahaa.  Ihmeekseni huomaan etten kovin paljon sure tätä. Laatikko mikä laatikko. Arvotontti  jäi tyhjäksi. Kuten tiedämme pyrkii kaikki tyhjä maailmassa täyttymään. Siihen tunki röyhkeä ristiretki.  Katajanokan_hotelli__74229iNorjalainen hotelliketju halusi välttämättä tähän hotellin. Apulaiskaupunginjohtajka Pekka Korpinen näytti vihreää valoa. Olihan ideakin alunperin hänen. Yritettiin samaa kikkaa kuin Enson tapauksessa. Otettiin nimekkät suunnittelijat Herzog & De Meuron. Nämä lanseerasivat muovipakatun ristinsä omasta ja kaupunkisuunnitteluviraston mielestä vankoin perusteluin. Hankkeelle keksittiin hieno nimikin ”design hotelli”. Syttyi polemiikkisota. Minäkin osallistuin yhtenä ensimmäisistä näkyvästi Hesarin mielipidesivulla. Hanke kaatui valtuustossa täpärästi. Huraa!

 

img249

MerikylpyläEipä aikaakaan kun siihen jo ruvettiin änkeämään Guggenheimin museota. Kunnes museolle keksittiin paikka toisella puolella lahtea. Nyt Armin tontilla on maailmanpyörä. Kaupunkikylpylä biitseineen ja saunoineen on tulossa. Hullunhauska idea. Mutta eikö haittaa vesiliikennettä nämä kelluvat uima-altaat? Entä mitä tapahtuu talvella? Se siinä on hyvä, että nämä kaikki härvelit ovat väliaikaisia. Toisaalta muistuu mieleen Lasipalatsi, jonka piti olla väliaikaisrakennus.

Elämää suurempaa kirjavuutta

Olin mukana niiden joukossa, jotka lehdistössä vaativat kilpailua koko Etelä-Satamasta. Esivaiheena tähän kaupunki teetätti ideaselvityksen nimellä kirjava satama vuonna 2008. 8c35f3e7fa65d76095a89f7292940-mElokuvan alkuperäinen nimi To Have and Have Not kuvaa tilannetta paremmin. Haluttiin – tai ehkä ei – elävää urbaania meininkiä stadin rantaan ála Humphrey Bogart ja Lauren Bacall.  Selvitys tilattiin ala arkkitehdeiltä. Tämä nuori suunnittelijaryhmä oli lyönyt itsensä läpi parilla kilpailuvoitolla. Kristianstadin kulttuuritalo Norjassa 2005 ja Hanasaaren ns. laivatalot 2007. Nyt oli näytön paikka paraatipaikalla.  Ja tältä se näytti. Olihan siinä kirjavuutta ja satamakin oli mukana. Tässä vaiheessa ristihotelli oli vielä vahvasti tapetilla.

Ala1Ehdotuksen juju oli siinä, että Tähtitorninvuoren puisto yhdistettiin rantaan asti kattamalla kuilussa oleva Laivasillankatu. Loistava idea! Kolmosen ratikka siirrettiin kiemurtelemaan kansien päälle. Sekin hyvä juttu. Mutta sitten se muu vonkoileva talokrääsä viherkattoinneen!  Ei syntynyt mitään varsinaista kaupunkitilaa. Rakennuksilla oli epämääräisiä statuksia hotelleista julkisiin rakennuksiin. Siinä oli poikien eväät loppuneet. Kritiikki oli varsinkin vanhemman arkkitehtipolven joukossa julmaa. Eipäs pilata kulttuuriympäristöä juipit! Mutta osaavathan juipit suunnitella ainakin julkisia rakennuksia. Siitä osoituksena valtion rakennustaidepalkinto 2012 ja voitto kovassa seurassa (544 ehdotusta) Helsingin keskustakirjaston kilpailussa vuonna 2013.

Ala2Kritiikki vaikutti siten, että lapsi meni pesuveden mukana. Tätä seuranneen kilpailun ohjelmassa ei yllytetty kattamaan Laivasillankatua.

Välikohtaus Laiturilla

Laituri-logo_info_fiHelsingin kaupungin omaksuvan hyvän käytännön mukaan juryn valitsema parhaimmisto kilpailutöistä asetettiin näytteille Laiturin näyttelytilaan yleisön arviotaviksi palkintolautakunnan työskentelyn vielä ollessa kesken. Menin seuraamaan näyttelyn avajaisia. Ensimmäisekisi totesin, että oma ehdotukseni ei ollut joukossa mukana. Toiseksi totesin, että läsnä oli apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän lisäksi ainakin vielä toinen jyryn jäsen Vilhelm Helander, joka ei kuitenkaan osallistunut näyttelyn esittelyyn.  Hyvänä tapana on, että kilpailuun osallistuneet välttävät seurustelua kilpailun tuomarin kanssa. Yritin siis muina miehinä pysytellä mahdollisimman etäällä Villestä. Mutta ehkä Villeä veti luokseni vanha taisteluparitoveruus. Hän alkoi siirtyä lähemmäksi minua. Minä kauemmaksi. Tungoksessa kuitenkin jäin lopulta pussiin ja Ville pääsi aivan viereeni. Hän sanoi hiljaisella äänellä lähes huulet suljettuna katsomatta minuun

Ville1En vastannut. Kaikki mitä olisin sanonut olisi voinut paljastaa, että olin myös tehnyt tämän kilpailun. Tätähän Ville ei voinut tietää. Villen lausahduksen voi tulkita monella tavalla. Se voi olla harmiton tunnustus kaverille, että skabaan ei ollut tullut yhtään hyvää työtä. Spontaani tulkintani oli kuitenkin, että kollegaltani pääsi Freudian slip, tiedostamaton lipsahdus, joka ilmaisee totuuden. Ja totuus on, että Ville ei halua, että kilpailusta tulee mitään. Ymmärrän taistelupariani hyvin. Hänellä kilpailualue on hanskassa. On voittanut aikoinaan Katajanokan aseamakaavakilpailun. Rakennustaiteen historian emiritus professorina hän on tämän alueen suvereeni asiantuntija Suomessa. Hän ehkä pelkää, että mikä tahansa moderni wau voi pilata Helsingin arvomaiseman. Aiheellinen pelko, sillä sitä on ilmassa. Ja tuomarilla on kyllä mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, ettei kilpailusta tule mitään.

Tuliko siitä mitään?

Kaupunki järjesti poikkeuksellisesti kilpailun ilman Safan koneistoa. Siksi sitä ei näy liiton sivuilla eikä kilpailulehdessä. Kaupungin tiedotteessa kilpailun ratkettua huhtikussa 2012 todetaan

Kilpailun 201 osallistujatyötä tarjosivat
uusia kehitysmalleja eteläsataman kehittämiseen.
Töiden joukosta ei noussut esiin yhtä, joka ratkaisisi
ylivertaisesti kaikki kilpailun tavoitteet.
palkintolautakunta päätti yksimielisesti
jakaa neljä samansuuruista palkintoa.

Sillä lailla! Jury oli ratkaissut elegantisti dilemman. Neljä samansuuruista palkintoa erilaisille ehdotuksille torpedoi tehokkaasti kaiken rakentamisen. Apulaiskaupunginjohtaja antoi lausunon. PenttiläPenttilän lausunto tarkoittaa selkokielellä, että ehdotukset lasketaan haudan rauhaan. Hannulle tämä ei ollut edes mikään kusallinen tilanne. Hän on tottunut antamaan diplomaattisia lausuntoja aiemminkin myttyyn menneiden kilpailujen jälkeen. Kuten Greater Helsinki vision -kilpailussa vuonna 2007. Tästä Helsingin kaikien aikojen epäonnistuneimmasta ja kalleimmasta kilpailusta julkaisen artikkelin 3.11. blogissani nro 18. Arkkitehtien keskuudessa pidetään palkintolautakuntaa syyllisenä, silloin kun ensimmäistä palkintoa ei jaeta. Eräiden arvioiden mukaan kipailujen ehdotuksista aina 7 % on jokseenkin hyviä. Voittaja pitäisi  löytyä näistä. Vika voi tosin myös olla väärin laaditussa kilpailuohjelmassa. Ja Eteläsataman kilpailussa se oli sitäkin.

Tyhmä kysymys: Olisiko kilpailun ylivoimainen voitto tullut sillä, että olisi esittänyt tähän vain Guggenheimin museon, pari hotellia ja kaikki loput puistoksi?

Kaupunkisuunnitteluviraston uuden virastopäällikön Mikko Ahon virkaanastujaisluennon jälkeen vuonna 2013 minulla oli mahdollisuus kahden kesken kysyä Mikolta Eteläsataman tilannetta kilpailun jälkeen. Virastopäällikön vastaus tuli empimättä

MikkoAhoAlku näyttää tarkoittavan vanhan käytännön jatkamista tekemällä uusi hyökkäys arkaan paikkaan ilman kokonaissuunnitelmaa. Guggenheim-museon kilpailu julistettiin runsas vuosi tämän jälkeen. Nyt museoita tungeksii rannalle 1715 kappaletta. Mikko Aho on myös palkintolautakunnan jäsen. Tuloksia odotellaan vuoden 2015 aikana sekä innostuksella että kauhulla.

Mitä palkitut esittivät?

Kavalkadi kirjava satama -kilpailun neljästä palkitusta ehdotuksesta nimimerkkien mukaan aakkosjärjestyksessä. Kuvat suurenevat klikkaamalla.

BOEGBEELD_1_55399__mag

BOEGBEELD

Tekijä on oivaltanut, että kaupunkisuunnitteluviraston suosima kanava-aihe pitää olla mukana, jotta työ palkittaisiin. Mitä järkeä on kaivaa kalliilla hinnalla Katajanokalle uusia kanavia ja Etelärantaan uusi Kolera-allas täytetylle maalle ja hankaloittaa liikennettä samanaikaisesti kun Helsinki täyttää merta muualla. En ymmäärrä mitä lisäarvoa hollantilaiisen ahtaan kanavamiljöön ihannointi tuo kaupunkiin, jonka arvoperustana ovat avoimet laajat merinäköalat. Kummallakin puolella rantaa on rivistö toimisto- ja kulttuurirakennuksia epäkirjavassa ojennuksessa. Mitä ne ovat? Kuka rahoittaa? Mitä ympärivuorokautista eloa tämä tuo rantaan? Tärkeä solmukohta Etelärannan ja Laivasillankadun risteyksen tuntumassa tukittu rakentamisella. Jalankulkuyhteydet terminaaleista kauppatorille eivät oleellisesti parane. Missä ovat uudet puistot?

Meren_Syleily_1_55411__mag

Meren syleily

Kanava tietysti taas mukana, mutta ehdotus näyttää silti kuivalta. Muutenkin lähes kaikki edellisen työn kommentit sopivat.

240240_stadi_terassi_1_55407__mag

Stadi terassi

Ankeita isoja laatikoita kummallakin puolella rantaa. Mitä lienevät? Onko puolet Kolera-altaasta täytetty? Kävely-yhteys Kauppatorille Katajanokan terminaalista on ratkaistu putkella jatkamalla ankeata sataman kävelysiltaa. Missä uudet puistot? Taas tukitaan rakennuksilla molemmin puolin rantaa tärkeät koordinaatiston vaihtovyöhykkeet.

Tori_1_55403__mag

Tori

Tässä on jo kirjavuutta ja meininkiä. Koordinaatiston solmukohdat jätetty oikealla tavalla avoimiksi. Ei mitään kanavia eikä täyttöjä. Ympäristön umpikorttelit saavat seuraa, mutta aika massiivisina klöntteinä, joiden avulla ei oikein synny sympattista kaupunkitilaa.  Uudet korttelimassat yhdessä kalliokanjonin kanssa eivät paranna Laivasillankadun ankeutta. Jo vähän vihreyttäkin mukana. Hyvä oivallus ottaa kävely-yhteys Tähtitornin vuorelta rakennuksen katon kautta, mutta miten se jatkuu? Taitaa olla vähän asuntojakin mukana.

Pitääkö eteläsatamaa kehittää?

Monet ovat sitä mieltä että ei. Pelkäävät että nykyisetkin hienoudet pilataan. Mutta onhan siinä niin paljon ongelmia ja kehittämisen varaa kuten kirjava satama -kilpailun ohjelmassa oikein todetaan. Jalankulkuyhteydet terminaaleista kauppatorille ovat ankeat.  SuljettuSatamaSamoin rekkojen pysäköintialueet ja yksityiset satama-alueet. Ympärivuorokautista vilskettä kaivataan rantaan.  Tästä enemmän viikon kuluttua seuraavassa artikkelissa Eteläsatama rakkaani 2.

väsynytvaari

Tämä ei ole hullu insinööri vaan hullu arkkitehti

miete 15

pitkän odotuksen jälkeen
sain puheenvuoron

änkytykseltäni en kuitenkaan
saanut sanotuksi mitään

ihmiset nyökkäilivät
onpa siinä viisas mies

Gösta – aikamoinen lato

blogi 14
6.10.

Metsäperkele

img235Olipa kerran kauan sitten Metsäperkele. Ei mikään mäntti. Alkoi vuolla kultaa Mäntässä. Perkeleen poika peri kullan. Rakensi itselleen kartanon.  Hullaantui kultakauteen ja halusi sitä lisää. Kertyi nurkat, vintit ja kellarit täyteen. Piti tehdä lato, jossa näitä  näytellään. Siihen meni puoli valtakuntaa. Sen pituinen se.

Gösta1

Parasta ennen?

Aerial-photomontage-1080x860

Vai jälkeen?

 

 

 

 

Näitä mietin kun ajoin pitkän matkan vaimoni kanssa Helsingistä Mänttään. Pysähdyksineen se kesti runsaat kolme tuntia. Näkemieni kuvien perusteella oli ennakkoluuloja. img233Itsekin kilpailun tehneenä minulla oli 577:n muun kilpailijan kanssa erilainen käsitys siitä miten homma olisi tullut ratkaista. Pitikö nyt spaniaarien mennä pilaamaan Paul Olssonin suunnittelema hieno puisto katkaisemalla avoin niemi pitkällä puuladolla aivan rantaan asti. Toisaalta lintuperspektiivissä se näyttää hyvin istuvan maisemassa ja antavan pääroolin ja hienot raamit kartanolle päärakennuksena. Katsotaan! Kaikkia artikkelin kuvia voi suurentaa klikkaamalla.

Yllätys

IMG_4440

Lähestymisnäkymä jo yllätti myönteisesti. Sopusuhtainen ja jännittävä sommitelma. Latohan siellä jo vilkuttaa silmää matalalla profiililla.

IMG_4399

Hopsan! Ei se ollutkaan silmä vaan suu. Valaskala valmiina nielemään Joonaan?

AutereenTerassi

Mitä isompi kartano sitä isompi lato. Mitä isompi lato sitä suurempi ovi. Tästä voi ajaa sisään isommallakin traktorilla. Itse asiaassa siinä on oven lisäksi monikäyttöisen salin lasiseinä. Voidaan sulkea verhoilla etteivät kuokkavieraat kurki konserttiin. Näkymä Autereen tuvan kuistilta.

ValmisIdästä

Lato – tai hienosti sanottuna paviljonki – rajaa puutarhapihan, sulkee sen ja heijastaa sitä veikeänä taustaseinänä. Hyvä että puut on keksitty. Puusta voidaan tehdä rakennuksia ja puulla peittää ne – näkyvistäkin.

porttikonki1

Ahaa! Eihän se kokonaan sulje pihaa. Siitähän pääsee läpi. Jatketaan kuitenkin vielä kierrosta talon ympäri myötäpäivään. Mitähän noiden peiliseinien takana on?

Liitos

Vanhan ja uuden liittäminen toisiinsa ei ole helppo tehtävä. Tässä on onnistuttu oivallisesti.

IMG_4409

Jäähän siitä Olssonin pihasommitelmasta sentään oleellinen symmetria näkyviin. Rantaan laskeuduttaessa ladon mittasuhteet gigantisoituvat.

Gosta_ilmakuva_1000px_web.205839

Lintuperspektiivistä katsoen vähän jo hirvittää. Lato vonkoilee niin ettei sen muodoista saa selvää.

kuusiseinä

Ihmeellistä miten lämpökäsitellyn kuusilaudan väri voi muistuttaa punatilltä.

Zoomi

Sama näkymä zoomattuna. Veikeyttä on.

IMG_4417

Nurkan ympäri pyörähdettäessä odottaa uusi yllätys. Takapiha! Tällä tuntee olevansa pieni ihminen uhkaavien muurien edessä.

IMG_4419

Jaha. Sesam auekene! Tässähän se porttikonki taas on mistä pääsee läpi. Siitä vaan roskisten vierestä sisään.

peilisali

Oho! Ollaanko peilisalissa. Jännää!

mainioGösta

Vanha Göstahan se siinä aivan mainiossa kuvakulmassa!

peilaus

Peiligalleriassa ollaan. Peilien takana on ravintolan tarjoilutiski. Täältä ei näe sinne sinne eikä sieltä tänne. Bongaa hullu arkkitehti!

jeriko

Takapihan muhkea jerikonmuuri nurkkaperspektiivissä. Ankeata on.

Lisää heijastuksia

heijastus1

Jag har tappat mitt minne

heijastus2

Är jag ut eller inne?

heijastus3

Järvikin pilkottaa yhdyskäytävän lasituubista katsoen

heijastus4

Sisääntulohallista ja näyttelyhallin sivukäytävästä avautuu näkymä sisäpihalle

heijastus5

Taidenäyttely jatkuu spontaanisti ulkona. Puiston puiden lehtiin on tällätty sisäänpääsytarroja.

heijastus6

Hauskaa! Minusta tämä voittaa näyttelyhallin pop-taiteiden mestareiden ikonit mennen tullen.

Diskussio

Yllätyin myönteisesti. Ihmettelen sitäkin ettei projekti ole kilpailuvaiheesta paljoa muuttunut vai onko puun osuus rakenteissä vähentynyt. Sehän on hauska rakennus. Täyttää tehtävänsä. Kävijät vaikuttivat ihastuneilta ja samoin henkilökunta. Kehuttiin kilpaa. Mikäs sen parempaa.  No tietysti aina voi esittää joitain huomautuksia. Mikään ei ole täydellistä – onneksi.

GöstaHalli

Iso näyttelysali on vähän niinkuin kellarimontussa. Ulos en nähnyt sieltä. Sinne mennään pitkää käytävää pitkin ja sitten korkeita portaita alas ja samaa reittiä takaisin. Hissikin tietysti on.

Ravintola oli minun makuuni epäviihtyisä. Ennenkaikkea oli missattu suuri mahdollisuus nähdä sieltä istuessa puutarhanäkymä järvelle päin. Leveät ja tiheät pilarit vielä heikensivät suppeaa näköalaa. Ulkoterasseja oli niukanlaisesti. En rohjennut ottaa kuvaa täydestä ravintolasalista. Ruoka oli hyvää. Ravintola taitaa olla ainoa tila museossa, joka tuottaa voittoa jatkuvalla syötöllä. Ymmärtääkseni tila on vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle.

640px-Atlas_Santiago_Toural_GFDLMaailman varallisuus lepää rakennuksissa. Niiden ylläpito lepää tulevien polvien harteilla, joita kuormitetaan koko ajan uusilla rakennuksilla. Tämä pitäisi ottaa huomioon suunnittelussa. Talon rakentaminen maksaa paljon, mutta vielä enemmän maksavat käyttökustannukset vuosien saatossa. Serlachiuksen-säätiöllä oli varattu 14 miljoonaa euroa tähän rakennusprojektiin. Kului 19.  Aivan tavallista – rakennuskustannukset yleensä lisääntyvät puolella. Käyttökustannuksiin kuuluvat rakennuksen ylläpito ja henkilökuntakulut. Gösta-ladon vonkoileva suuri julkisivupinta ja tuhlaileva tilankäyttö tietävät suuria lämmityskuluja. Se vielä hoitaantunee. Mutta henkilöstökulut. Säätiö otti suuren riskin sijoittaessaan tällaisen mahtavan paviljongin suurin piirtein keskelle ei mitään.

Näyttelytilojen hajauttamisen johdosta tarvitaan ainakin neljä vartijaa eri saleissa. Lisäksi tulevat muut henkilöstokulut. Videovalvonta on keksitty mutta sitäkin täytyy valvoa on-line. Pientäkin museota pyörittää iso määrä ihmisiä. Serlachius-museoissa yli 50 henkilöä ilman siivous- ja kunnossapitohenkilökuntaa. Kaikki tämä maksaa. Toistaiseksi on ollut kävijöitä. Mutta miten käy kun uutuudenviehätys hiipuu. Saako Gösta niin paljon mainetta, että ulkomaiset turistit ryntäävät tänne. Onhan se vähän wau – mutta onko riittävästi. Museon ylläpitäminen ei ole voitollista bisnestä. Miten käy kun säätiön rahat loppuvat.

MonaLisa

En ole nähnyt alkuperäistä. Ehkä ei moni muukaan kun huhujen mukaan Louvressakin on jäljennös.

Gösta on hullunrohkea ja hieno kulttuuriteko. Tyypillistä Serlachiusta. Toivon sille menestystä.  Ja mikä parasta. Kaikki on saatu aikaan ilman julkista rahoitusta. Toistaiseksi. Serlachiuksen taidesäätiöhän toimii samalla tavalla kuin Guggenheimin taidesäätiö. Omia kokoelmia kartutetaan koko ajan ja lisäksi esitetään muiden kokoelmien aarteita. Mihin enää tarvitaan Helsinkiin ehdotettua Guggenheim-museota! Näin säästyvillä rahoilla voidaan kustantaa vuosittain kymmenille tuhansille suomalaisille ilmainen matka Göstaan ja saada sinne merkittäviä näyttelyitä. Serlachius on hyvä kotimainen brändi. Satsataan siihen mieluummin kuin Guggenheim-hömppään. Serlalla pyyhkii hyvin. Se pystyy rakentamaan museon omilla rahoillaan toisin kuin Gugge – dorka brändi – ei edes pysty museoita toteuttamaan ilman ilmaista tonttia ja veronmaksajian rahoja.

Arvaukseni on, että tulevaisuudessa museoiden kokoelmat siirtyvät nettiin. Hyväksyttäköön sekin että niitä myydään cd-levyinä. Halvempaa ihmiskunnalle kuin näyttelyrakennukset. TauluTeeVeeTauluja on mukavampi katsoa taulutelevisiosta kotisohvalta kuin museoissa. Voi järjestää taulukatseluiltoja ystävien kanssa viinin kera samalla tavoin kuin luku- tai musiikin kuuntelu-piirejä. Ekologista! Ei ole pakko edistää ilmaston muutosta uusilla wau-pytingeillä eikä matkustamalla ympäri maailmaa katsomaan niitä. Sitäpaitsi eikö museoissa ole tärkeintä sisältö eikä itse rakennus.

Hullu jälkinäytös

img239Minäkin siis tein tämän kilpailun. Mutta ketä enää kiinnostaa. Näytän kuitenkin. Yritin saada aikaan kompaktin pienen nappulan, joka pitää maiseman avoimena eikä puistopuita tarvitse kaataa. Näyttelysaleissa voi kiertää ympyrää eikä tarvitse kulke edestakaisin niinkuin Gösta-ladossa. Kapeista ikkunoista näkee ulos missä ollaan puistossa. Ulkoseinät, käytävät ja henkilökunta minimoitu. Näyttää pieneltä, mutta tässä on kyllä samat tilat kuin ladossakin. Ravintolasta avutuvat upeat näkymät järvelle ja puistoon. Näitäkin kuvia voi suurentaa klikkaamalla.

img237

Lintuperspektiivi puutarhapihalta päin. Autereen tupa takana.

img238

Lintuperspektiivi sisääntulopihalta. Autereen tupa edessä.

 

 

 

 

 

 

 

PValo

Pohjoisfasadi sisääntulopihalta. Lasia, tiiltä ja slammattua kevytbetoniharkkoa.

1_piha_A3

Näkymä sisääntulopihalta. Paviljongin seinään voidaan heijastaa kuvia. Takka palaa kartanon salongissa. Kultakauden hehku loimuaa ikkunassa.

magritte

Näkymä sisääntuloaulasta rannan suuntaan etelään. Puutarha ja ravintola kutsuvat. Göstan vanha itäpääty vasemmalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ai miten minulle kävi kilpailussa? En oikeastaan tiedä sijoitustani. En ehkä ollut sadan parhaan joukossa.

tuoksu

hullu arkkitehti

miete 14
kopio maalauksesta
ja                
 kopion           
 kopion     
 kopion
      kopion
              kopio    
on yhtä arvokas
kuin alkepräinen
koska se sisältää
saman informaation