Tervetuloa saaristoretkelle

BLOGI 141
16.4.2018

Kevataamu Lauttasaaressa, foto B. S-A

Kevät on tullut. Saaristo kutsuu. Järjestän viisi retkeä itäsaaristoon 4-8.6.2018. Jokaiselle retkelle mahtuu mukaan 1-4 henkilöä ja ohjelma on sama:

retkiohjelma:
Klo 13.oo - 13.30: Lounas ravintola Keisarinsatamassa Kotkassa
Klo 14.00: Venekuljetus saareen Santalahden pienvenesatamasta
Iltapäivä: Tutustuminen saaren luontoon ja arkkitehtuuriin
Iltapäiväkahvi, saunan lämmitys
Illalla sauna ja iltapala
Yöpyminen saaressa
Aamulla aamupala
klo 11.00 Lähtö saaresta 

Retken hinta 30 € sisältää muun paitsi lounaan. Omat lakanat, tyynyliinat ja juomat mukaan. Peittoja ja tyynyjä on saaressa. Ilmoittautuminen sähköpostitse ilpo.aarniala@welho.com. Tarvittaessa nouto Kotkan linja-autoasemalta. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisen yhteydessä.

Hullu arkkitehti

Mietteet ovat loppuneet.
Haikut alkavat:

haiku 1
etelätuuli
ohimolla
kevät

Metsät ja väestörajoitus pelastavat maapallon

BLOGI 140
9.2.2018

Terveisiä Pikkuparlamentista. Siellä oli 7.2. hieno seminaari Maapallon tulevaisuus – metsien merkitys ilmastonmuutoksessa. Niin hieno, että teki mieli huutaa bravo usean esityksen jälkeen. Ei puutunut peffa  2,5 tunnin  aikana. Paikalla eduskunnan lisärakennuksen lämpiössä oli viitisenkymmentä maailmanparantajaa, joista seitsemän hengen iskujoukko piti oman alustuksensa. Lupasin eräälle kollegalle raportoida tilaisuudesta. Tässä:

Kiire

Tarttis tehdä jotain nopeasti – oli maailmalopun saarnaajan Eero Paloheimon viesti. Tekniikan tohtori, professori latasi valotaululle tylyt numerot. Maailman väkiluku nyt 7,6 miljardia, joista yli puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2100 asukkaita 11 miljardia, joista köyhyysrajan alapuolella lähes saman verran kuin asukkaita nyt. Resurssit jo käytetty. Maapallo voi elättää kestävällä tavalla vain 4 miljardia ihmistä. Tähän päästään asteittain rajoittamalla lapsiluku maailmalaajuisesti kahteen. Asenteita täytyy muuttaa. Heti! Muuten uhkaa tuho.

Hiiliepätasapainopommi

Metsänhoitotieteen dosentti Veli Pohjosen numerot olivat puolestaan 550 ja 850 miljardia tonnia hiilidioksidia. Vanhoina hyvinä aikoina ilmakehässä 550 ja metsissä 850. Nyt päinvastainen. Ei hyvä. Maapallo lämpenee ja aavikoituu. Ainoa keino pelastautua on istuttaa valtavasti metsiä kaikkialle. Puiden rungot, oksat ja juuret sitovat hiilidioksidia.

Vihreä Sahara

Desert irrigation.

Liikennegurupappa, ”Duracell”-tilastohimobloggaaja, professori Pentti Murole esitteli keinot ja laskelmat Saharan metsittämiseksi. Aluksi pumpataan syvältä pohjavettä kasteluun. Lisäksi merivettä, josta suola poistetaan. Kallista, mutta mahdollista. Hyvään alkuun päästäisiin jos maailman sotavarustelurahat käytettäisiin kasteludivisioonien mobilisoimiseen.

Naiset ja tytöt pelastavat maailman

Ympärisöfilosofian dosentti Leena Vilkka (Helsingin nuorten naisten kristillinen yhdistys) toi esiin jo mantraksi muodostuneen naisnäkökulman ja korosti metsien biodiversiteetin tärkeyttä sekä terveys- ja mielihyvämerkitystä. Avohakkuut kiellettävä.

Öljyfirmat istuttavat metsää Saharaan

Hämmästyttävä otsikko! Miten tähän on tultu. St 1 OY:n hallituksen puheenjotaja Mika Aaltonen valisti: Johtuu siitä, että öljyteollisuus on sitoutunut käyttämään tietyn kiintiön biopolttoaineita. Kallista! Parempi maapallolle olisi jos firmat käyttävät nämä rahat metsien istuttamiseen. Pilottihanke on käynnissä Algeriassa.

Mika puolestaan hämmästeli sitä, että lehdistössä iloittiin siitä, kun Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärä ylitti 17 miljoonaa viime vuonna. Olisi pitänyt itkeä. Lentäminen kuluttaa valtavasti kaikkein kalleinta polttoainetta ja saastuttaa maapalloa. Joku sanoi, että pitäisi kieltää alle 1000 km lentomatkat.

Pitäisi valmistaa vain sellaisia henkilöautoja, jotka pääsevät korkeintaan 120 km/h. Tämä säästää valtavasti polttoainemenoja ja moottorien raaka-aineita sekä vähentää liikennenonnettomuuksia.

Energian kulutus kasvaa jatkuvasti. ”Vippaskonstit” kuten päästökaupat, bioenergia, aurinko- ja tuulivoima eivät riitä alkuunkaan, jos maapallo halutaan pelastaa. Öljypohjiaset muovit kiellettävä pakkausteollisuudessa ja vähennettävä niiden käyttöä elektronisissa laitteissa.

Esivalta panee kortensa kekoon

Kosonen, Hanna kesk

Keskustan kansanedustaja FM Hanna Kosonen, yksi tilaisuuden järjestäjistä, tottunut metsässäliikkuja, hiihtosuunnistuksen nuorten maailmanmestari ylisti metsien merkitystä ja kertoi mitä toimenpiteitä hallituksella ja eduskunnalla on käynnissä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Hämmästelin työryhmien ja hyvien projektien määrää.

Suomi voi olla edelläkävijä. Meillähän on tietotaitoa metsistä ja eniten metsiä pinta-alaan nähden koko maailmassa.

Mistä rahat metsitykseen?

Arkkitehti Kari (”Kvick”) Silfverberg, oman pienmetsän hoitaja, kertoi mitä maailmanlaajuista rahoitusta metsitysprojekteihin on saatu. Taululla näkyi kaiken maailman kymmenien rahoitustahojen ainakin minulle tuntemattomat nimilyhenteet. Olihan siinä monella kukkarolla käyty mutta saalis tarpeeseen nähden melko mitätön eikä lainkaan maailman sotilasmäärahojen tasolla. Vieressäni istunut arkkitehti Pertti Solla kuiskasi, että veroparatiiseissa olisi valtavasti rahaa, jota voitaisiin käyttää ihmiskunnan hyödyksi.

Loppupyykki

Ihmettelin vähän ettei lainkaan puututtu jatkuvan kasvun periaatteeseen, joka näyttää olevan koko nykymaailman yhteinen falski taikajuoma. Jos maapallo halutaan pelastaa niin siitähän pitää ensimmäiseksi luopua. Resurssit on loppuun käytetty. Yhteiskunnan varainhankinta ja esim. vanhustenhoito maailmanlaajusesti on järjestettävä muulla tavoin kuin synnyttämällä lisää ihmisiä tai tuomalla niitä maahan. Väestörajoitukset voitaisiin Suomessakin aloittaa siten, että kolmannesta lapsesta ei enää makseta lapsilisää vaan sakkoa.

Rankkoja toimenpitetä tarvitaan. Voi keksiä kaikenlaisia yleisä keinoja, kuten vaimoni ehdottama charter-lentojen kielto. Varmin tapa on kuitenkin aloittaa maailmanparannus omasta itsestään.

Välineet ovat olemassa millä maapallon tuhoutuminen voidaan estää. ”Me osataan tää, mutta me ei haluta tätä”. Vielä. Tänään radiossa kuuntelin sijoitusneuvojien vinkkejä. Ehdotettiin pitkäaikaisten rahastosijoitusten tekemista tulevia polvia varten. Parasta tuleville polville mielestäni kuitenkin on, että nämä vanhempien ja isovanhempien antamat sijoitusrahat käytetään metsien istuttamiseen ja hoitoon.

Ihmisellä on synnynnäinen ominaisuus vastustaa kaikkia muutoksia. Muutosvastarinta ja torjunta kuuluvat psyykkisen minämme vakiovarusteisiin. Ehkä ihmiskunta edistyy vain katastrofien kautta. Pelkään, että niitä on tulossa. Mutta toisaalta haluan vielä elää sen verran, että tulevaisuuden esirippu raottuisi vähän enemmän.

 

Hullu arkkitehti

P.S. Kirjoitin tämän raportin ulkomuistista ilman seminaarissa tehtyjä muistiinpanoja. Virheitä ja väärinymmärryksiä voi olla varsinkin niiden isojen lukujen kohdalla, joissa on enemmän kuin yhdeksän nollaa. Seminaarista on tulossa YouTube video.

Mietekirjanen

BLOGI 139
16.10.2017

Olen toimittanut omakustanteena mietekirjasen, jonka julkistamistilaisuus oli viime lauantaina:

Kirjan kansi

Taskukokoiseen julkaisuun olen valinnut 66 mietettä vuosina 2014-2017 ilmestyneistä blogiartikkeleistani. Kirjasen takakannessa todetaan, että ”laatimani mietteet leijailevat ruohonjuuritasolla kuten kansikuva kertoo”. Julkaisu on saatavissa tekijältä: ilpo.aarniala@welho.com, puh. 040-5127970.

Hullu arkkitehti

MIETE 134
KAIKKI ON SANOTTU
JO TUHAT KERTAA
MUTTA KERTOIHAN
SCHEHERAZADEKIN
TUHAT JA YKSI SATUA

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kesän loppu

BLOGI 138
9.10.2017

Pedot uivat

Edellisessä blogissani 28.8. kerrroin rauhoitetun paratiisisaaren linnunpesien tuhoajista. Laskelmieni mukaan pedot söivät viime kesänä yli sata munaa tai poikasta. Munaloukku oli viritetty koko loppukesän ja saalista tuli lisää.

Näätä loukussa

Näätä käyttäytyi agressiivisesti vangittuna. Onneksi oli rautalankaverkko välissä. Päästin sen vapaaksi, koska oli vielä  rauhoitusaika. Jälkeen päin olen katunut tätä, koska näätä on pahimpia pesien tuhoajia ja kiipeää ketterästi myös puuhun.

Kettu loukussa

Kettu  oli loukussa tyynen rauhallinen, mutta seurasi hellyttävällä katseellaan koko ajan pyydystäjäänsä. Päästin senkin vapaaksi.

Minkkiä en yrityksistä huolimatta saanut loukkuun. Tuli todistetuksi, että supi, näätä, kettu ja minkki ovat kaikkia hyviä uimareita ja että ne vierailevat melko harvoin saaressa, mutta sitäkin tuhoisimmin seurauksin.

Eksoottinen Kotka

Käväisen Kotkan saaressa kesäisin kolme kertaa viikossa. Vanha nostalginen merimiesravintola Kairo on edelleen iskussa funkkistalossaan ja hienot seinämaalaukset koristavat salin seiniä. Meninki on vain muuttunut satamatoimintojen poistuttua alueelta. Nyt siellä on lauantai-iltaisin karaokea poulityhjässä pikkusalissa.

Ravintola Kairo

Täällä ei tarvita portsaria. Se, joka selviytyy ylös 30 porrasta yläkertaan, on tervetullut. Olen käynyt Kairossa vain kerran. Sen sijaan syön lounasta usein Keisarinsatamassa. Ravintola sijaitsee hienosti entisöidyssä Höyrypanimon talossa. Aleksanteri III:n huvipursi pysähtyi tässä, kun se vei tsaariperheen Langinkosken keisarilliselle kalastusmajalle. Lähemmäksi koskea ei päässyt isolla aluksella.

Arkkitehti Alwin Jacobin suunnittelema vuonna 1894 valmistunut Kotkan Hörypanimon talo on rakennustaiteellisesti, historiallisesti sekä maisemallisesti arvokas suojelukohde ja nykyisin kaupungin ylpeys.

Oluen valmistus jatkui rakennuksessa vuoteen 1967 saakka jolloin Mallasjuoma osti sen pois kilpailemasta jaloista. Suosittua Ukko-olutta saa edelleen ostaa ravintolasta.

Kotkassa maailmankuulut puistot houkuttavat runsaasti turisteja kesäisin ja Mussalon suursatama kukoistaa. Muutoin kaupunki on entisellään ja karavaani kulkee.

Kotkamillsin suuren tehdasalueen puruvaraston aita kaupungin keskustan tuntumassa lähellä Sapokan rantaa.

Entinen Enso-Gutzeitin tehdas valmistaa mm. sellua purusta, jota tuodaan eri puolilta Suomea.

Epilogi

Sääolosuteiltaan omituinen kesä on päättynyt ja saarimökki laitettu pakettiin.

Klapeja tuli tehtyä ensi kesää varten enemmän kuin koskaan. Kaikki varastot ovat täynnä. Tässä pieni osa.

 

Viimeiset auringonlaskut olivat syksyisen koleita.

 

Hullu arkkitehti

MIETE 132
KESÄ ON MENNYT
GRILLIT ON HUURTEESSA

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Huvila meren saarella 28

BLOGI 137
28.8.2017

Strangers in paradise

Kevät lintukoto-saarella näytti lupaavalta. Hyvin kotoutunut maahanmuuttaja Cygnus Olor oli jo viidennen kerran tehnyt komen pesäkeon saareen ja jonkin verran kesyyntynyt. Valokuvaaminen ei häirinnyt sitä.

Tämä vieraslaji pesi ensimmäisen kerran Suomessa Ahvenanmaalla 1934. Nyt maassamme on noin 10 000 paria kyhmyjoutsenia. Pesintä saaressa tänä vuonna tuotti neljä poikasta. Selvisi myös miksi joutsenilla on usein juuri tuo määrä lapsia. Koska en ehtinyt ottaa perhepotrettia kameralla siipien suojassa olevista pienokaisista, oli maalattava kuva:

Kuva jota ei otettu. Maalauksen nimi on ”Vastavirran kiiski” (oikeassa alareunassa).

Joutsenbeibit ovat sen verran isoja, että yhden siiven alle mahtuu vain yksi poikanen. Kuvasta selviää myös, että isokoskelot onnistuivat pesinnässään kahden pöntön avulla.

 

Isokoskelon perheidylliä

Toinen hyvin kotoutunut maahanmuuttaja saarellamme on Branta Leucopsis. Viitisen paria sai poikasia. Olen oppinut suhtautumaan hanhien ulostuskasoihin myönteisesti. Saaren kuvernöörinä hoidan myös ”kakkapoliisin” virkaa. Eli kerään kotiharjalla ja kihvelillä tuotokset käytettäväksi saaren metsikön lannoitukseen. Tänä vuonna saalis oli kymmenisen ämpärillistä. Valkoposkihanhi pesi maassamme ensimmäistä kertaa vuonna 1981 Inkoossa. Laji on levinnyt räjähdysmäisesti. Viime vuonna Suomessa oleili jo 28 500 yksilöä.

Vanhan musiikin maestroja saarellamme keväisin ovat kuitenkin kalalokki (20 paria)  ja lapintiira (12 paria).  Näytti lupaavalta. Veneemme laituripaikka on lokkiyhdyskunnan keskellä ja sen näköinen aluksen komentosilta olikin:

Kurkistetaanpa vielä ohjauspulpetin alle:

Ihan niinkuin joku lintu olis lentänyt bensakanisterien takaa ulos!

Joo – siellähän on västäräkin pesä paperiservietin vieressä ja neljä munaa pesässä. Koska emot eivät seuranneet liikkuvaa venettä, joutui saaren pormestari asettamaan yhteysaluksellemme neljäksi viikoksi ankarat käyttörajoitukset. Se kannatti ja tuloksena oli neljä lentokykyistä poikasta.

Faunan lisäksi sateinen kesä kukoistutti myös flooraa soutuvenessämme.

Onneksi ei tarvinnut asettaa käyttörajoituksia. Kasvia en ole vielä pystynyt tunnistamaan. Kuka tietää? Tietokilpailu jatkuu: Kuka tunnistaa seuraavan keväällä kukkivan kasvin?

Vihje. Se on runsaslukuisin ja kookkain saaren kasveista. Oikein: Männynoksahan se siinä. Vielä floorassa viipyilläksemme voin mainita, että aikaisin keväällä istutin saaren poikki kulkevaan ruovikkovalliin viisitoista jääkaapista löytynyttä itänyttä perunaa.

Mutta ei lintukoto ole niin auvoista kuin miltä näyttää. Alkoi löytyä rikottuja munan kuoria. Rauhoitetulla saarella toimii tietysti myös suojelupoliisi. Paljastui terrori-epäily: Ruovikkovalliin istutetut perunat oli kaivettu ylös ja hävinneet ilmeisesti parempiin suihin. Syynä voi olla vain hyvänenäinen maahanmuuttaja Nyctereutes Procyonoides. Tämä vieraslaji havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran Keuruulla 1949. Nykyisin maassamme oleilee yli puoli miljoonaa supikoiraa!

Mutta ei tässä kaikki. Nököhavaintona iltahämärissä paljastui toinenkin maahanmuuttaja:  Neovison Vison. Tämä vieraslaji havaittiin ensimmäisen kerran Suomen luonnossa juuri Kymenlaakson alueella 1932. Villiminkki kuuluu riistaeläimiin ja sitä saalistetaan vuosittain yli 50 000 yksilöä.

Nämä kaksi hyvin uivaa, tummaa terroristia eivät piittaa rauhoitussäännöistä ja tekivät selvää jälkeä lokkien ja tiirojen pesistä. Yksikään poikanen ei selviytynyt. Katastrofi! Parhaimpina vuosina saaresta on tullut nelisenkymmentä lentokykyistä lokin poikasta.

Saaren rikospoliisi ryhtyi toimenpitesiin. Supiloukku viritettiin ja syötiksi kovaksi keitettyjä häkkikananmunia. Ei tarvitse olla vapaiden kanojen tai luomukanojen munia eikä edes virikehäkkimunia.

Metsästys tuotti tulosta:

Saaliiksi tuli kaksi supia – yksi aikuinen ja yksi poikanen (kuvassa). Kolmenkymmen vuoden aikana tähän loukkuun on saatu 26 supia. Ja ettei tämä menisi vallan rasismiksi täytyy paljastaa, että yllätykseksi loukkuun käveli kuusi täysin kotoperäistä terroristia.

Siitäs saitte munavarkaat! Useitakin minkkiloukkujakin oli viritetty, mutta yhtäkään rosvoa ei ole saatu satimeen toistaiseksi.

Korkeimman luokan terrorismiuhka on edelleen voimassa saarellamme. Eikä syyttä – tämä mustien maahanmuuttajien lauma on jo vallannut naapurisaaren 200 metrin päässä:

Kysymyksessä on Phalacrocorax Carbo. Merimetso palasi Suomeen pesimään 1996. Nyt pareja on jo ainakin 24 000.

Osasuurennus edellisestä kuvasta

Luonto toimii lakiensa mukaisesti eikä piittaa ihmisten laeista. Luonto on toisaalta julma ja toisaalta äärettömän kaunis kuten ihminenkin osana luontoa. Lopulta luonto kuitenkin voittaa ja se saa sanoa viimeisen sanan tässäkin jutussa.

Hullu arkkitehti

MIETE 131
AINOA ASIA
JOHON EI VOI PETTYÄ
ON USKO TUONPUOLEISEEN
JOS SITÄ EI OLE
EI ENÄÄ KYKENE PETTYMÄÄN
JOS SE ON 
NIIN SIINÄ SITÄ OLLAAN

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Huvila meren saarella 27

BLOGI 136
24.7.2017

Voi taivas!

(Auringon)laskujeni mukaan olen asunut kesäsaaressa 42:n vuoden aikana yhteensä 10 vuotta.

Se on enemmän kuin missään muussa asunnossani.

Voi taivas! Sehän tekee 3650 auringonlaskua.

Saaresta on tullut rakas kotini.

Toisaalta tunnen nykyisin olevani kotona melkein missä tahansa.

Silti rakastan tätä juuri tätä paikkaa.

Saari on kuin valtamerialus – 200 metriä pitkä ja 50 leveä.

Se pysyy tukevasti paikallaan, kun maisema purjehtii ohi alati erilaisena.

Alukseni on ekologinen – se kulkee aurinkovoimalla.

Juhannusaatto 1

Äänettömästi ja varmasti vaikka luonto välillä pauhaa ympärillä.

Juhannusaatto 2

Laivani kipparina minulla on jalat tukevasti maassa.

Mutta annan henkeni lentää pilvien ja liplatuksen mukana.

Onneksi se on aina vielä palannut takaisin.

Istun pitkiä aikoja vain katselleen ja kuunnellen meren ja taivaan leikkiä ja liekkiä.

Jossain muualla maailma menee omia menojaan ja pärjää ilman minuakin.

Sen kohina ei kuulu tänne.

Enkä edes halua mennä tätä muuta maailmaa katsomaan.

Maailmahan tulee luokseni tänne.

Auringonlaskut toistavat itseään pienin ja suurin variaatioin.

Minäkin huomaan samoin toistavani itseäni.

Kaikki on jo sanottu moneen kertaan.

Kuten olen moneen kertaan sanonut.

Mutta sen voi sanoa vielä uudestaan.

Koko elämähän on vain pienten osien kertautumista.

Tämä näkyy myös suurten säveltäjien sinfoniossa joiden sanotaan sisältävän koko maailman.

Niissä samat teemat muunnelminen kertautuvat aina uuvutukseen asti.

Välillä tulee seesteisiä tuokioita jolloin kaikki pysähtyy.

Välillä on dramatiikkaa ja voimmakkaita uhmaavia värejä.

Kaikilla asioilla on monta puolta kuten saarellakin.

Taivaan ja meren paletissa löytyvät kaikki värit.

Isolla ja pienellä pensselillä maalattuna.

Auringonlaskua vastapäätä on myös oma värimaailmansa.

Sininen hetki.

Violetti hetki.

Finale maestoso.

 

Hyvää loppukesää kaikille!

Toivoo

Hullu arkkitehti

MIETE 131
SYNTIENI TÄHDEN
SAIN ELINKAUTISEN TUOMION
TÄMÄ KAKKU ON VAIN NIELTÄVÄ
ONNEKSI SIINÄ NÄYTTÄÄ
VIELÄ LÖYTYVÄN RUSINOITA

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ultrakevyt teltta-soutuvene pyörillä

BLOGI 135
8.5.2017

Ystäväni Jouko Koskinen on haaveillut erikoisvarustetusta retkisoutuveneestä jo nuoruudesta lähtien. Nyt eläkeiässä – kymmenien vuosien odotuksen jälkeen – haave on toteutunut täydellisesti. Upeaa! Saanko esitellä – retkisoutuvene ”Sinne”.

Ylpeä isäntä ihailee luomustaan.

Veneessä on irrotettavat pyörät, joiden avulla se on helppo vetää rannalle varsinkin kun koko 6,1 metriä pitkä hökötys painaa vain 90 kiloa. Samanpituiset suomalaiset puiset tai lasikuituiset soutuveneet painavat yleensä yli 200 kiloa. Pyörät voi tarvittaessa ottaa mukaan veneretkelle. Ne sidotaan kumilenkeillä kiinni kannelle.

Vene on valmistettu kuuden millin mahonkivanerista. Leveä keskituhto toimii teltan makuualustana. Sen alla on reilu vesitiivis säilytystila telttaa ja retkivarusteita varten.

Räätälöity telttakatos peittää koko veneen. Foto: Wooden Boat Magazine 2014.

 

Kevyttä venettä on helppo soutaa joko yksin tai kaksin ja se menee kovaa. Veneen tekijät näyttävät mallia. Foto: WBM

No niin, nyt vene on katsastettu. Ei muuta kuin matkaan!

Hello Koitere! Täältä tullaan!                                                  Foto Pirkko Pohjakallio

 

Isäntä kipparoi kun ajetaan isolla selällä aika vauhtia 2,3 hv perämoottorilla. Ja kansi kiiltää! Mustien pyöreiden luukkujen kautta pääsee laittamaan säilytystilaan pienempiä tavaroita tai järjestelemään sitä. Foto P.P.

 

Melankoliaa kaislikossa. Tämä menee melomalla kapeistakin paikoista. Veneen leveys on vain 159 cm ja uppouma 5 tuumaa. Foto P.P.

 

Hsss! Täältä saa kalaa! Foto P.P.

 

Löytyipäs hyvä leirintäpaikka. Tähän jäädään yöksi. Foto P.P.

 

Voilà! Vene on vedetty kuiville ja teltta pystytetty.

 

Makuusopppi kutsuu!

 

Makuusijojen lisäksi veneen perään muodostuu vielä katettu oleskelukajuutta penkkeineen.

 

Kalat on syöty ja oluet joutu. Ah Suomen kesäyön rauhaa! Unelma on toteutunut juuri sellaisena kuin se on kuviteltu. Täydellistä! Foto P.P.

 

Kesän retket on tehty ja vene siirretty toistakymmentä metriä pitkään venevajaan. Sinne! Vajan korkeassa päässä on kahden hengen yöpymisullakko. Keskellä veneiden ympärillä on seisontakorkeus.

Hieno veneprojekti Jouko! Onneksi olkoon!

Hullu arkkitehti

MIETE 130
ILOITSEN SIITÄ ETTÄ 
ELÄN VAPAASSA MAASSA
EI TARVITSE KATSOA TV:STÄ
UUTISIA
FORMULOITA
JÄÄKIEKKOA
EUROVIISUJA
VAALITENTTEJÄ
VAALIVALVOJAISIA
TIETOKILPAILUJA 
TOSITEEVEETÄ
YNNÄMUUTA

KAIKEN TÄSTÄ VAPAUTUVAN AJAN
KÄYTÄN PIANONSOITTOON
SITÄ TARVITAAN
KOSKA SOITAN NIIN HUONOSTI
JA PITÄÄ HARJOITELLA PALJON

Hullu arkkitehti

Molto moderato

Da Capo 1

Da Capo 2

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna