BLOGI 144 15.11.2018
Arvioni on luonnolliseti subjektiivinen näkemys. Taidetta on vaikea mitata. Syntyi kuvakavalkadi 70 vuoden ajalta, jonka neljä huippukohdetta ovat – yllätys yllätys – vanhimmat. Huippuarkkitehtuurin kauneus saa kyyneleet silmiin – siitä sen tuntee. Kaikkein rumin arkkitehtuuri saa itkemään.
Koillisväylä 13 1937
Arkkitehtiveljesten Dag ja Kaj Englund perheilleen suunnittelma funkkishelmi ei itse asiassa ole rivitalo vaan pienkerrostalo, koska siinä asunnot ovat päällekkäin. Rakennuksen päädyssä on Kajn vaimon tekstiilitaiteilija Li Englundin ateljee.
Talossa asui myös kolmas veli, säveltäjä Einar Englund, joka täällä kirjoitti ”Mustarastas-sinfoniansa”. Hänen vaimonsa laulajatar Maynie Sirén esitti myös iskelmiä ja häntä kuulee ”Muistojen bulevardilla” silloin tällöin.
Kajn lempiharrastus oli kivipuutarhan jalostus.Vuosien patinoima tulos on komea. Arkkitehti sai purkaa agressioitaan kiviä siirrellessä ja maata muokatessa. Sydänkohtaus puutarhassa vei lopulta hengen.
Li`n ornamentteja ateljen seinässä ja Kajn omin käsin muotoilema tiiliaita. Tässä kodissa kasvoi myös heidän poikansa arkkitehti Leif (Life) Englund, joka Alvar Aalon toimistossa teki mahtavia pienoismalleja ja osallistui Viipurin kirjaston restaurointiin.
Rakennuksen kaakkoispäätyyn vuonna 1959 valmistunut Dag Englundin suunnittelema lisäsiipi oikealla istuu kuin nenä naamassa.
Ekonomitalot 1952
Veljesten Ahti ja Esko Korhonen suunnittelema olympiavuonna valmistunut 26 rivitaloasunnon kohde tunnetaan vain yhtiönimellään. Arkkitehdit perheineen asuivat itsekin tässä.
”Kokotiilikasarmi” osoitteessa Taivaanvuohentie 14 huokuu lämpöä ja mittakaava on pienen ihmisen.
Nämä ovat todellisia halpoja koko kansan rivitaloja. Ei mitään turhaa eikä ylellistä.
Asunto Oy Kaljakallio 1952
Tämäkin betonirunkoinen rakennus tunnetaan paremmin yhtiönimellään kuin osoitteellaan Pohjoisniementie 5.
Arkkitehtien Laura ja Veikko Larkas, Pauli Salomaa, professori Esko Suhonen sekä Eino Tuompo itselleen suunnittelma kotirivi nousee nätisti värejä tunnustaen jyrkkää mäkeä ylös.
Avaran pihan vasemmassa ylänurkassa oleva kuuluisa Kaljakallio ei aivan näy kuvassa. Talossa asunut arkkitehti Juha Larkas tietänee kertoa yhtä ja toista tuosta kukkulasta. Myös taidekriitikko Pekka Suhonen asui täällä.
Rakennuksen pääty rajoittuu Pohjoiskaareen numerolle 24. Paavo Tynellin suunnittelma uniikki numerovalaisin. Seinän klinkkeri ja oven puutyö ovat tyyppillstä 1950-lukua.
Tiirasaarentie 8 ja 12
Toistensa lähinaapurustona sijaitsevat roiskerapatut rivitalot on suunnitellut samoilla piirustuksilla arkkitehtipariskunta Saara ja Usko Tilanterä. Rakennukset on merkitty Saaran nimiin, koska Usko ei koskaan suorittanut tutkintoa loppuun.
Tiirasaarentie 12 1954. 8 asuntoa. Etualalla B-talo takana A-talo, yhteensä 8 asuntoa. Nämä olivat sen ajan luksusasuntoja.
Tiirasaarentie 12 B-talo. Kolmikerroksisten asuntojen pinta-ala on 220 neliötä autotalli mukaan lukien.
Tiitasaarentie 12 A-talo. Asuntojen pinta-ala on 250 neliötä. Talon suunnitellut arkkitehtipariskunta itse asui tässä. Myöhemmin asfaltoitu piha häiritsee silmää. Olisi pitänyt olla kivituhkaa jolloin vesikin paremmin imeytyy kasvien hyväksi.
Tiirasaarentie 12 A-talo avautuu rantapuistoon. Asunnoista on upeat merinäköalat.
Tiirasaarentie 12 A. Kaikissa asunnoissa on iso piha, iso terassitaso, iso parveke ja sisääntulosivulla vielä ranskalainen parveke.
Tiirasaarentie 12 A. Kaikissa asunnoissa on ikkunoita vähintään kolmeen ilmansuuntaan.
Tiirasaarentie 8 1955, 6 asuntoa á 220 neliötä autotalli mukaan lukien.
Tiirasaarentie 8 vehmasta katujulkisivua. Jokaisella asunnolla on suojattu etupihakin. Portaassa D asuivat kapellimestari Jussi Jalas, hänen vaimonsa, Sibeliuksen tytär, Margareta sekä Sibeliuksen flyygeli.
Tiirasaarentie 8 pihajulkisivu etelään avautuu korttelin keskellä olevalle suojaiselle isolle pihalle.
Tiirasaarentie 8:n piha talvella. Tästä tulee mieleen, että kaikissa asunnoissa on iso saunaosasto ja kaksi toimivaa takkaa eri kerroksissa.
Tiirasaarentie 8. Yhtiön kesäjuhlat huoneison B-parvekkeelta katsottuna.
Tiirasaarentie 8 alkuosa. Minulla oli ilo asua keskimmäisessä B-portaassa 16 vuotta (Bemari ei ole minun). Autotalleja käytetään varastona ja autoja säilytetään pihalla. Ajotiet ovat kivituhkaa, jota itsekin olin levittämässä. Toimin yhtiössä sekä puheenjohtaja, isännöitsijä että talonmiehenä ja ehdin vielä tutustua viehättävään, eleganttiin ja pitkään Margaretaan.
Tiirasaarentie 8 B. Näkymä 280 korkeasta olohuoneesta pihalle, josta meri vilkkuu. Tuohon aikaan edistyksellistä oli sekin, että asunnon ikkunoissa oli kolme lasia omissa puitteissaan. Lähes kolme metriä leveiden sivusta aukenevien ikkunoiden pesu oli operaatio sinänsä. Huomaa tyylikäs kapea ylälasi, johon säleverhot on nostettu ja kantavan palkin takana oleva kattoon upotettu valaisin ritilän alla. Muita verhoja ei asunnossa tarvittu.
Tiirasaarentie 8 B pohjapiirros, 6 h + keittiö, takkahuone ja saunaosasto. Elegantti ja tehokas plaani. Kylpyhuoneessa ikkuna, keittiössä kahteen suuntaan, olohuoneessa kolmeen.
1950-luku oli Suomessa arkkitehtuurin kulta-aikaa, jolloin Lauttasaaressakin rakennettiin paljon hienoja rivitaloja. Varsinkin arkkitehdit ryntäsivät saareen tekemään itselleen rivitaloasuntoja. Edellämainittujen lisäksi mm. Marja ja Keijo Petäjä, Irmeli ja Markus Visanti, Eija ja Olli Saionmaa, Erkki Pasanen, Pertti Luostarinen, Jaakko Kaikkonen, Olli Kivinen, Esko Hyvärinen, Kaj Salenius ja Veikko Malmio. Eniten rivitaloasunoja piirsi saarelle Toivo Korhonen. Otetaan vielä yksi esimerkki 50-luvulta edustamaan kaikkia niitä, jotka eivät mahtuneet tähän artikkeliin.
Pohjoiskaari 23 1957
W.G. Palmqvistin suunnittelma seitsemän asunnon tyylipuhdas rivitalo korkealla rantatöyräällä.
Asunnoista on upeat näköalat Salmisaarenselälle.
Talo ja piha ovat viimeisen päälle hyvässä kunnossa, mikä on paljolti talossa pitkään asuneen arkkitehti Leo Osaran ansiota.
60- ja 70-luvulta en kelpuuttanut tähän yhtään kohdetta, mutta 80-luvulta tulee yksi esimerkki ajan hengestä.
Länsilahdenkuja 4 1980
”Betonibrutalismia”, suunnittelija suunnittelupäällikkö Juha Turunen. Asunnoissa on sekä etu- että takapihat.
Kaikista asunnoista on merinäköala ilta-auringon suuntaan. Ylimmissä kerroksissa on parveke, keskitasossa iso terassi ja kellarissa saunaosaston ulkopiha.
Siirrytään seuraavalle vuosikymmenelle aivan vuosituhannen loppuun.
Meritähti 1997
Tämä Timo Vormalan kohde osana auintornisommitelmaa Vattuniementien alkupäässä (2) jää monelta huomaamatta.
Rantapuiston puolella asunnot ovat kolmikerroksisia ja näköalat asunnoista puistoon hulppeat. Eteläfasadi puistometsän takareunassa kävelyreittien ulkopuolella on aivan piilossa. Taustalla saman arkkitehdin suunnittelemat kerrostalot.
Arkkitehti on kerrankin saanut ”vapaat kädet”. Esikuvat ovat kuitenkin ilmeiset. Tämä ns. ”komea heitto” kumartaa Bauhausin, Le Corbusieurin ja De Stijl´in suuntaan.
Kaikki tyylisuunnan tunnusmerkit on saatu mukaan. Parvekkeet on suojattu vastapäätä olevan kerrostalon katseilta.
Mutta vuosituhannen lehti kääntyy jo ja uudet tuulet puhaltavat.
Pohjoiskaari 27 2002
Jukka Turtiaisen piirtämä rinnetalo on kolmitasoinen ja sinä on 9 asuntoa. Minäkin liputan tälle ratkaisulle. Autot ovat piilossa pergola-aidan takana.
Meren puolella on Lauttasaaressa ainutlaatuinen yksityinen rantakallio, hiekkaranta ja oma venelaituri. Lasitettuja terasseja löytyy. Näköalat ovat Salmisaaren suuntaan. Tämäkin fasadi jää piiloon ohikulkijoilta.
Tarkkaan harkitut punaiset puukaiteet, aidat ja pergolat valkoista katufasadia vasten luovat tyylikkään kokonaisuuden.
Ne on nyt nähty. Lauttasaaren komeimmat rivitalot. Olen varmasti unohtanut paljonkin mielenkiintoisia kohteita mutta kaikkia ei voi saada samaan artikkeliin. Rivitalot on nyt saaressa loppu. Niitä ei enää tule. Sen sijaan monia voidaan purkaa uusien korkeiden rakennusten tieltä.
Ai niin! Mikä on komein rivitalo. Tätä voi jokainen äänestää. Oma suosikkini on Tiirasaarentie 8. Ehkä kotiinpäinveto, mutta en ole ainoa, joka on samaa mieltä. Tämä kohde kerää pisteet joka erityisalueelta. Se on kokonaistaideteos vailla vertaa, joita onnellisten tähtien allakin vain harvoin syntyy. Ihmettelen vain ettei tätä kohdetta yleisesti tunneta eikä se ole saanut ansaitsemaansa arvostusta. Lieneekö syynä, että tekijänä on tuntematon ja vaatimaton naisarkkitehti eikä macho seurapiirimaestro. Ehdin itsekin tutustua yli yhdeksänkymppiseen Saara Tilanterään ja minulla oli kunnia eräänä talvena kuljettaa häntä potkukelkalla pitkin jäätynyttä Tiirasaarentietä.
Hullu arkkitehti keskellä about 1990 kekkereillä Tiirasaarentie 8 C:n terassilla arkkitehtien Aulikki Tiusanen ja Erkki Kairamo välissä. Edu tuijottaa tiukasti kuvan ulkopuolella olevaa syntymäpäiväsankariserkkuaan ja alkaa kääriä hihojaan ylös. Mitähän se meinaa?
HAIKU 4 KYYNEL SILMÄSSÄ KAUNIIN JA RUMAN TALON VUOKSI
Hullu arkkitehti 
Hieno avaus. Tee aiheesta kirja! 😊
Juttu ja talot minun mieleeni, vaikken mistään mitään ymmärräkään, kun olen vain rakennusinsinööri. 1960-luvun sankareilta ei tainnut osua yhtään taloa tähän koosteeseen. – Pitää sunnuntaina oikein käydä katsomassa niitä vanhimpia.
Kiitos Ilpo! Ikävä tulee takaisin Lauttasaareen!
Hieno kuvasarja! Suosikkini on Ekonomitalot. Taloryhmä on muuten veljesten Ahti ja Esko Korhosen yhdessä suunnittelema. Molemmat asuivat aikanaan omissa asunnoissaan, Ahti pitkässä talossa ja Esko lyhyemmässä.