BLOGI 68
19.10.2015

Kaupunkibulevardit tulessa

Suomalaiset ovat tunnetusti itsepäisiä ja yksitotisia. Päätä lyödään seinään ja kerrallaan voi olla vain yksi totuus. Kuten kaupunkibulevardit. Yleiskaavan visiossa ja luonnoksessa tätä on jo hehkutettu. Tuoreessa kaavaehdotuksessa saamme näyttöä siitä miten idea ottaa tulta. Eli miten se toimii paperilla. Tai miten se ei toimi vaikka onkin helposti syttyvää. Hyvä esimerkki on Länsiväylän kaupunkibulevardi Lauttasaaressa (yleiskaavaehdotuksen selostus, sivu 25):

Tietenkin tämä on vain yksi tapa toteuttaa kaupunkibulevardi. Silti voi tehdä huomioita siitä mitä tuleman pitää. Lauttasaaressa kaikki (2) eritasoliittymät Länsiväylälle ja yksi ajotunneli sen ali on poistettu. Tilalla on kaksi tasoliittymää kaikelle liikenteelle. Yleiskaavassa kaupunkibulevardi-merkintä jatkuu myös vieressä olevan Koivusaaren läpi. Valtuuston hyväksymässä osayleiskaavassa siellä on kuitenkin ramppeineen ja rinnakkkaisteineen 10-12 kaistainen moottoritiemaisema ja mikä parasta – uusi täydellinen miljoonia maksava eritasoliittymä saaren keskellä. Käsittämätöntä! Kuulen jo Osmo Soininvaaran sanovan, ettei tämä oikein pelitä.

Lauttasaaressa Länsiväylä on yleiskaavassa suurelta osalta siirretty hieman toiseen paikkaan ja mutkat pantu suoriksi. Väylän pohjoispuolella on uusi rinnakkkaiskatu. Tiiviiltä näyttää. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat on ahdettu täyteen rakennuksia. Asukkaita voi tulla 5000 – 10000. Merta on täytetetty viitisen hehtaaria.

Zuumaus saaren keskeltä paljastaa lisää tulenarkuutta:

Lauttasaaren liikuntapuistoa on supistettu ja siirretty toiseen paikkaan. Myös Lahnalahdentien mutka on pantu suoraksi. Lauttasaaren veneilijöiden satama ( 160 laituripaikkaa) kerhorakennuksineen ja telakointialueineen (142 talvisäiytyspaikkaa) on poistettu. Mielenterveysongelmista kärsivien naisten tukikoti rannalla on räjäytetty. Ruukinlahden puisto on hävitetty.

Tiheä ja korkea rakentamistapa osoittaa, että kaikki autopaikat on tarkoitus sijoittaa talojen ja pihakansien alle. Tämä on kallista ja vaikeuttaa sosiaalisen asuntotuotannon toteuttamista. Lisäksi tulevat liikenteen meluhaitat ja hiukkaspäästöt, jolle suuri osa ympäristöstä altistuu. Puhumattakaan siitä, että liikenne tukkeutuu ja tulee lisää vaaran paikkoja erityisesti kevyelle liikenteelle. Hullua! Eihän tämä edes toimi ja lisäksi tulee kamalan näköistä tehoympäristöä! Mutta onhan sentään yksi asia ksv:n kuvassa periaatteessa oikein: Pyöräraitti Länsiväylän pohjoispuolella (punainen viiva). Muuta sekään ei käytännössä toimi baanana, koska siinä on useita vilkasliikenteisiä tasoristeyksiä hidastamassa ajoa.

Tapani mukaan olen laatinut samalle  alueelle vaihtoehtoisen suunnitelman:

Nykyiset toiminnat alueella säilyvät eikä merta täytetä. Ruukinlahden puistoon – Länsiväylään melken kiinni – on  sijoitettu saarelle kaivattu koulu (sille alueelle, joka on ollut metrotyömaana). Rakennuksen muurimainen pohjoisivu toimii suojana liikenteen haittoja vastaan jolloin eteläpihasta tulee riittävästi melulta ja hiukkaspäästöiltä suojattu ja koko puiston käyttöarvo paranee. Tämä on hyvä paikka koululle ajatellen Koivusaareen tulevaa asutusta (5000) sekä yleiskaavan sallimaa tiivistämistä metroreitin varteen. Tämä on myös ainoa kaupungin omistama tarpeeksi iso tasainen alue, johon saadaan koulun tarvitsemat pihat ja kentät, jotka voivat toimia kaikkien käytössä osana liikentapuistoa. Lauttasaarentien ja Länsiväylän väliseen rakentamattomaan kolmioon sopii korkeakin toimistotalo. Länsiväylää bulevardisoidaan puuistutuksin ja sen pohjoispuolella on nopea seudullinen polkupyöräraitti (baana). Ei tässä muuta tarvita.

Lauttasaaren koillisosalla Maamonlahden alueella kaupunkibulevardi ksv:n suunnitelman mukaan näyttää tältä:

Merta täytetään tälläkin alueella pari hehtaaria. Suunnitelmasta ei ilmene miten Länsiväylän eteläpuolen uusien kerrostalojen tonttiliikenne hoidetaan. Syötetäänkö ne suoraan Länsiväylältä vai onko sen eteläpuolellakin uusi asuntokatu? Sitäpaitsi on vaikea kuvitella miten Länsiväylle saataisiin toimiva joukkoliikenne, mikä on kaupunkibulevardin tärkein edellytys. Metrolinja kulkee lähellä, mutta kuitenkin liian kaukana. Hsl ei tunnetusti halua metron kilpailijaksi samansuuntaista bussi- tai ratikkalinjaa viereen. Matkaa metroasemalle tältä alueelta tulee yli kilometrin eikä tähän saada helposti sujuvaa ja tarpeeksi tiheää syöttöliikennettäkään. Ei pelitä!

Alla näkymä Maamonlahdentien sillalta kaupungin suuntaan. Yleiskaavan mukainen rakentaminen esitetty valkoisilla viivoilla:

Käsi ylös kuka tykkää tästä! Itseltäni loppuivat jo adjektiivit. Lansiväylän eritasoliittymät Lauttasaaressa tulee säilyttää eikä tasoliittymiä sille tule sallia. Muutoin ei liikenne toimi. Ihan sama millä nimellä väylää kutsutaan.

Kotkavuoren puisto vielä pystyssä olevine vesitorneineen rajoittuu Länsiväylään etelässä.  Yleiskaavassa puistoa ei ole noteerattu viheralueena. Se on esitetty rakennettavaksi kantakaupunkimaisella tehokkuudella. Vesitornihan puretaan vielä tänä syksynä ja tilalle jää tyhjä tila. Fysiikan lakien mukaan tyhjät tilat pyrkivät täyttymään tavalla tai toisella. Esitän tässä toisen tavan millä puisto – Julius Tallbergin pojan Gunnarin rakennuttamine – huviloineen säilyisi ja lisärakentaminen olisi hallittua ja alueen luonteeseen sopivaa.

Uusia 4-5 kerroksisia asuinkerrostaloja olen esittänyt Pohjoiskaaren ja Taivaanvuohentien varrelle alueelle jossa nyt on ryteikköä. Halpa toteuttaa. Infra on olemassa. Puisto huviloineen säilyy. Uutta rakentamista Länsiväylän alueella ei täälläkään tarvita.

Jatketaan Länsiväylän kaupunkibulevardin tarkastelua kaupunkiin päin. Yleiskaavassa on edelleen mukana varauksena miljardiluokan keskustatunneli, jonne autot Salmisaaresta sukeltaisivat kaupungin ali Itäväylän suuntaan. Kaupunkibulevardi tunnelissa! Ei tämäkään oikein pelitä. Taustalla kummittelevat Ruoholahden sumpun liikenneongelmat, jotka kuulemma liikennesuunnittelijoille tulivat yllätyksenä. Jotain tarttis tehdä:

Jotenkin tuntuu siltä että kaupunkibulevardi-palapelissä Länsiväylän vierekkäiset palat eivät oikein sovi yhteen. Kun  Ruoholahden sumppuun tulee Jätkäsaaren asutuksen lisäksi Hernesaaren 5000 asukasta ja yleiskaavan 20 000 uutta asukasta Lauttasaareen  (Koivusaari mukaan luettuna) niin sumppu on täydellisesti umpisolmussa. Kaupunkibulevardin toteuttamisen jälkeen umpisolmu laajenee Länsiväylällä koko Lauttasaaren alueelle. Eivät kaupungin suunnittelijat ole niin tyhmiä etteivät tajuaisi tätä.

Kaupunkibulevardit ovat tietoinen ja harkittu yritys sumputtaa yksityisautoliikenne siinä hurskaassa uskossa, että ihmiset siirtyvät joukkoliikenteeseen ja käyttämään polkupyöriä. Tämä on fataalia Länsiväylän osalta, kun Länsimetron asemille tyhmän päätöksen johdosta mahtuvat vain lyhyet junat. Jos kallista metron automatisointia ei tule, on länsimetrolla ennusteiden mukaan jo kapasiteettivaikeuksia 10 vuoden kuluttua linjan aukaisemisesta. Ei pelitä!

Tunneleista puheen ollen – ne ovat nyt muotia:

Tässä hankkeessa voisi ollakin järkeä. Ja hintakin on kohtuullinen. Sen sijaan Kruununsilloissa ei ole mitään järkeä. Asia on kaupunginhallituksessa päätettävänä ja jäi kokouksessa 12.10. pöydälle. Siltasuunnitelmat on laadittu ratikoille ja kevyelle liikenteelle. Osa päättäjistä haluaisi päästää autotkin sillalle.

Tähän asti hankkeen on arvioitu maksavan alle 200 miljoonaa euroa. Ensimmäistä kertaa hinnan on Hesarin uutisoinnissa todettu olevan yli 200 miljoonaa euroa. Mutta eihän se tietenkään siihen jää. Kyllä menee yli 300 miljoonan ja paljon. Ja jos autot tulevat mukaan niin maksaa maltaita ja liikenne kantakaupungissa tukkeutuu pahoin. Tyhmä kysymys: halutaanko Kruununsilloille sujuva autoliikenne korvaamaan sitä, että Itäväylän kaupunkibulevardi jumiuttaa tämänkin väylän?

Unohtakaa kallis, maisemaa pilaava ja talvella sekä myrskyllä kevyelle liikenteelle ankea ja vaarallinen siltahanke kokonaan. Kruunuvuorenrannasta lauttamatka Katajanokalle kestää vain 6 – 8 minuuttia. Infra on valmiina eikä maksa mitään. Muutamalla miljoonalla saisi kaksi modernia lauttaa Vancouverin mallin mukaan. Ja pääseehän metrolla stadiin Hertoniemen kautta.

Suunnitteilla ja valmisteilla olevat uudet joukkoliikenneinfrat ovat erittäin kalliita. Kukahan maksaa?

Uudet infrat eivät edes välttämättä paranna joukkoliikenteen palvelutasoa kuten Lauttasaaren esimerkki osoittaa: Länsimetron tulon jälkeen palvelutaso romahtaa osalla saarta, jossa ei voida järjestää kunnon liityntäliikennettä. Metro ei voi korvata paikkallisliikennettä Kamppiin. Ennen niin lyhyen ja nopean bussimatkan sijasta tulee vähintään yksi vaihto ja hitaat ylös-alas-kapuamiset metroasemille. Ei pelitä!

Miksi stadia pitää tiivistää älyttömästi?

Tämä on hyvä kysymys, jota minullekin vastaantulijat Lauttasaaressa usein esittävät. Sen verran tunnettu kylähullu olen. Yleiskaava tähtää 240 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavassa on kuitenkin vielä tätä enemmän potentiaalia. Sen aluevaraukset mahdollistavat kaksinkertaisen väestönkasvun. Tunnettu tosiasia on, että mahdollisuudet realisoituvat jos ja kun alueiden tiivistäminen vanhoja taloja purkamalla ja uusia rakentamalla on kannattava bisnes. Ja toistaiseksi näin on stadissa ollut. Lauttasaaresa jopa ylikuumentumiseen asti. Tällä hetkellä saarella on yhtäaikaa rakenteilla niin paljon uusia kerrostaloja, että niiden markkinointi on erittäin vaikeaa. Kaikilla paikoilla eivät enää menekään helposti kaupaksi näillä korkeilla hinnoilla.

Monilla on lisäkysymys, joka samalla sisältää vastauksen: Tiivistetäänkö stadia maahanmuutajille ja pilataanko nykyisten asukkaiden ympäristöt tämän takia? Muutamia vuosia sitten Helsingin entinen maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä oli kuultavana Stadin rantaryhmän tilaisuudessa. Hannu vastasi kysymykseen, että maahanmuuttajia tarvitaan ja he tarvitsevat asuntoja. Sama todetaan Ylen:n uutisissa 13.10.2015

TURVAPAIKANHAKIJAT PIAN ASUNTOJONOSSA
 HELSINGIN VUOKRATUOTANTOON TULOSSA SUURI PIIKKI

Kysyn lisää tyhmiä kysymyksiä: Miksi entiset – minullekin opetetut-  hyvät suunnitteluperiaatteet on heitetty romukoppaan? Miksi asuntoja sijoitetaan hiukkaspäästö- ja melualueille vilkkaasti liikennöityjen väylien varteen? Miksi ei enää välitetä riittävistä valokulmista kerrostalojen välillä? Miksi tehdään ehdoin tahdoin ”slummia” ja liikennettä sumputetaan erityisesti jalankulkijoille vaarallisella tavalla? Miksi puistoja poistetaan, luonnonrantoja täytetään ja veneilijöiden toimintamahdollisuuksia kuristetaan? Kysymyksiä riittää ja tehtävää. Ei yleiskaava vielä lainkaan ole valmis. Eikä tämmöisenään hyväksyttävissä.

Ai niin – mitä oikeastaan tarkoittaa yksitotinen. Tähän antaa hyvän vastauksen Elias Lönnrotin ruotsalais-suomalainen sanakirja vuodelta 1880. Sopii hyvin tämän viikon mietelauseksi:

YKSITOTINEN
EN SOM DRICKER
BLOTT ETT GLAS TODDY

Yleiskaavaan liittyen katso myös blogini 5.10.2015 Käärmetalo koivusaareen

BLOGI 67
12.10.2015

MIETE 67
MEISSÄ KAIKISSA
ASUU PIENI SANKARI
JOKA KYKENEE
RATKAISEMAAN VAIKEITA ASIOITA
JA SURMAAMAAN
LOHIKÄÄRMEITÄ
ITSESSÄMME

SEURAAVAKSI:
VIIKON KULUTTUA 19.10.
BLOGI NRO 68
HELSINGIN YLEISKAAVA 4
UUSINTA UUTTA MM.
KAUPUNKIBULEVARDEISTA

BLOGI 66
5.10.2015

Juhlan aihe

On syytä onnitella ja kohottaa malja. Koivusaaren suunnittelu täyttää piakkoin 5o vuotta. Valmista ei ole tullut. Sen sijaan kasa paperia. Kuten väliraportti vuodelta 1968:

Huomaa punaisella alleviivattu lause. Edelleen ajankohtainen. Tämä pieni pläntti on herättänyt kiihkeitä tunteita vuosikymmenien ajan:

Minäkin olen ollut kiihtyneessä tilassa. Siinä määrin, että olen julkaissut aiemmin kolme erilaista suunnitelmaa alueesta. Tässä tulee neljäs. Olkaa hyvä!

Neljäs kerta toden sanoo?

Suunnitelman jujut ovat yksinkertaisia:

1. Uutta eritasoliittymää Koivusaareen ei tarvita. Otetaan aktiiviseen käyttöön Hanasaaren olemassa oleva eritasoliittymä. Kun metro tulee, lakkaa Länsiväylällä runsaat 1200 bussivuoroa/vrk kumpaankin suuntaan. Hanasaaren bussikaistat jäävät vähälle käytölle ja ne voidaan ottaa eritasoliittymän sekoittautumisalueiksi (rampeiksi) Länsiväylälle. Koivusaaresta Hanasaaren liittymään tuleva liikenne on vähäistä eikä tuki liittymää – maksimissaankin alle 1000 autoa/vrk suuntaansa.

Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen rakentamisen yhteydessä 40 vuotta sitten sai Tvh:n nuori insinööri Pentti Sirola suunniteltavakseen tasoliittymän Jorvaksentielle kulttuurikeskusta varten. Länsiväylän toteuttamisen yhteydessä tasoliittymä muutetiin eritasoliittymäksi vaikka se oli vastoin kaikkia normeja Kehä 1:n liittymän lähisyyden johdosta. Jos ei kulttuurikeskukselle olisi saatu liittymää olisi saattanut aiheutua ulkopoliittinen konflikti.  Siksi normeista joustettiin.

Ja mainiostihan tämä kaikkien normien vastainen liittymä on toiminut jo 40 vuotta. Tämähän oli jo silloin varhainen askel kaupunkibulevardin suuntaan. Nyt vaan pitää ottaa tästä kaikki hyöty irti. Jatketaan Sotkatietä Lauttasaaresta Hanasaareen asti ja laitetaan mahdollisesti sinne kiertoliittymäkin.  Oikeastaan tämä yhteys on jo ollut olemassa Vaskisalmentien nimellä.

Sotkatien alkuosan ajorataa levennetään Lauttasaaren puolella nykyisellä katualeella snadisti jolloin isotkin ajoneuvot pystyvät sivuuttamaan toisensa. Metron Katajaharjun sisäänkäyntiin saadaan uusi kevyen liikenteen yhteys Lauttasaarentien päästä (Katjaharjuntien risteys). Raitit asemalle on osoitettu sinisellä. Katajaharjun eritasoliittymä säilyy entisellään.

Läpiajo Koivusaaren rantabulevardilla estetään ottamalla käyttöön Koivusaaren oma asukaspysäköinti sekä nopeusrajoitus 30 km/t. Länsiväylän status liikkuu edelleen askeleen kaupunkibulevardin suuntaan, kun Hanasaaren liittymä tulee laajempaan käyttöön. Lisäksi bulevardi-ilmettä vahvistetaan puuistutuksin Länsiväylän keskikaistalla ja sen reunoilla. Ja eikös uuden valmisteilla olevan yleiskaavan mukaan pitänytkin saada kaupunkibulevardi tähän.

2. Pläjäytetään keskelle saarta runsaan kilometrin pituinen 8 – 20 kerroksinen käärmetalo asunnoiksi. Tämä sulkee tehokkaasti  melun ja hiukkaspäästöt lounaaseen aukeavilta asuntopihoilta ja urbaanilta rannalta. Kaikista asunnoista on avomerinäköalat. Asuntokerosala on jokseenkin sama kuin kaupungin osayleiskaavassa (n. 200 000 kem). Laskentatavasta riippuen se tarkoittaa 4000 – 5000 asukasta.

Rantaan syntyy upea bulevardi kivijalkakauppoineen. Uutta täyttöä ei tarvita kuin pari hehtaaria. Saaren pohjoisosaan ei kosketa. Nykyiset venekerhot telakointialueineen säilyvät sellaisenaan. Keskimääräinen matka asunnoista metron sisäänkäyntiin on pari sataa metriä. Korkeat talot sopivat hyvin maisemaan Keilaniemen korkeiden rakennusten viereen. Ja onhan siihen Espoon puolelle suunnitteilla vielä yli 30-kerroksisia tornitalojakin.

Käärmetalon kummassakin päässä on korkeat melunsuojaseinät Länsiväylälle päin. Oleva varasto Koivusaaren pursiseuran telakointialueella säilyy.

Asuntojen parvekkeet ja ikkunat avautuvat melulta ja hiukkaspäästöiltä suojatuille asukaspihoille. Länsiväylän puoleisten puistopihojen puolella ei ole parvekkeita eikä avautuvua ikkunoita.

 

3. Autopaikat ovat pihakansien alla, kadun varrella ja neljällä maanpäällisellä pysäköintialeella. Autopaikkoja on  1 ap/167 kem. Aivan metron vieressä voitaneen käyttää väljempää normia.  Jos autopaikat eivät ole korvamerkittyjä, syntyy joustoa ja päällekkäiskäyttöä, mikä vähentää autopaikkojen tarvetta. Jokaisella asukkaalla on polkupyöräpaikka pihakannen alla kadun varrella. Tämä on tavoitteiden ja toiveiden mukainen fillari- ja metrostadi, johon pääsee autollakin.

Suunnitelmassa on otetu huomioon metron huoltotunnelin sijainti. Pelastustiet on helppo sijoittaa Länsiväylän puolelle. Muita työpaikkoja ei päiväkodin ja venekerhotoimintojen lisäksi tule kuin kivijalkamyymälät rantabulevardin varrella. Kerrosalaa on vähemmän kuin kaupungin suunnitelmassa. Silti tämän toteuttaminen on kokonaistaloudellisesti edullisempaa. On selkeä ja halpa. Infra ei maksa käytännössä paljon mitään. Siksi kaupunki saa tonttien myynistä enemmän vaikka rakennusoikeutta on vähemmän. Voidaan helposti tehdä sosiaalista asuntotuotantoa. Myös vaiheittain rakentaminen onnistuu. Ratkaisu voidaan toteuttaa monella eri tapaa esitetyn periaatteen pohjalta.

Unohtakaa työpaikkakeskittymä Koivusaareen. Se on käärme joka syö oman häntänsä. Nyt ei tarvita välttämättä lisää työtiloja stadiin ainakaan tälle paikalle vaan halpoja asuntoja metron viereen. Koivusaari on kaikilla mittareilla ehdottomasti Helsingin paras paikka sijoittaa kipeästi kaivattuja asuntoja tiivisti, jos se tehdään hallitusti paikan ehdoilla ja rakennustaiteen perinnettä kunnioittaen.

Missä mennään?

Koivusaaren osayleiskaava on hyväksytty valtuustoossa vuoden alussa. Se perustuu Ilkka Svärdin kilpailuvoittoon. Sitä saa mitä tilaa. Kaupunki halusi hollantilaisen mallin mukaista kanavarantamiljöötä. Ilkka yritti parhaansa. Mutta kustannukset karkasivat käsistä. Seurauksena aluetta turboahdettiin lisää niin että asukkaita tulee runsaat 5000 ( 40 kem/asukas) ja työpaikkoja 4000. Olen jo aikaisemmin moittinut suunnitelmaa dorkaksi ( Tarjouksessa Koivusaari ).  Vai mitä sanotte tästä:

Saaren jakaa kategorisesti kahtia miljöötä hallitseva monikaistainen moottoritiemaisema (lisäramppeineen ja rinnakaisteineen 10-12 kaistaa). Ajankohtaisen Helsingin uuden yleiskaavan hehkuttamasta kaupunkibulevardista ei näy merkkiäkään. Liikenneyhteydet ovat sekavia eikä synny miellyttävää ympäristöä. Vaiheittain rakentaminen on hankalaa. Meritäyttöä on kymmenkertaisesti verrattuna omaan ehdotukseeni.

Yllä olevassa kuvassa on osayleiskaavan mukaiset kevyen liikenteen reitit Koivusaaren läpi. Sekavaa on. Merta ei juuri näy. Katajaharjun eritasoliittymän poistuttua myös ajoneuvoliikenne Lauttasaaresta länteen vaikeutuu, kun täytyy ajaa mutkaisia reittejä Koivusaaren läpi. Vihreä kuvaa ajoyhteyttä Lauttasaaresta Espooseen ja ja oranssi yheyttä Espoosta Lauttasaareen. NJK:n laiturit ja satama-alue menee kokonaan uusiksi.

Jälkipohdintaa

Valtuuston päätöksestä hyväksyä Koivusaaren osayleiskaava on valitettu. Ymmärtääkseni osa valituksista perustuu siihen ettei kaavassa ollut riittävästi tutkittu kaupunkibulevardimaista vaihtoehtoa, mitä valtuustokin edellytti. Asian käsittely on kesken. Oli miten oli niin valtuuston hyväksymän osayleiskaavaa mukaista ratkaisua ei pitäisi toteuttaa. Se on Helsingin kaikken aikojen kaupunkisuunnittelun pohjanoteeraus.

Vaikka kaava vahvistuisikin, niin tarkempi asemakaavoitus tulee ymmärtääkseni osoittamaan, ettei alueelle saada kuitenkaan riittävästi kerrosalaa kustannuksien kattamiseksi. Ja joka tapauksessa tulos olisi kamala.

Koivusaaren kansainväliseen ideakilpailuun vuonna 2008 tuli 101 ehdotusta. Kunniamaininnan sai hollantilaisen ryhmän ehdotus, jossa saaren keskelle sijoitetaan vain yksi valtavan iso täyden palvelun rakennus korkeiden pilareiden päälle nostetun moottoritien ympärille (sic!).

Olen aikaisemmin kritisoinnut tämän ehdotuksen palkitsemista. Ehdotus oli absurdin epärealistinen, kilpailuohjelman vastainen eikä sitä toiminnallisesti ollut lainkaan tutkittu. Vai mitä sanotte näistä muutamista ehdotuksen ”lisähienouksista”: Koivusaari oli palautettu alkuperäiseen kolmen saareen asuunsa ja nykyiset täytöt poistettu, kevyen liikenteen yhteys Lauttasaaresta oli katkaistu nostosillalla, kaikki nykyiset venelaiturit oli siirretty uuteen paikkaan. Hullua!

Tulkitsin silloin, että palkintolautakunta halusi nostaa tämän ehdotuksen estradille siksi, että se parhaiten kaikista kunnioittaa alueen alkuperäistä ainutlaatuista luontoa. Toisin sanoen jyru kyllä tajusi, että liika  rakentaminen pilaa maiseman. Tämän ehdotuksen liputtaminen oli siten pieni protesti kilpailuohjelman ahneita vaatimuksia vastaan. Hyvä niin.

Nyt olen itse palannut samaan asetelmaan. Vain yksi rakennus, käärmetalo, riittää Koivusaareen. Se pilaa vähiten maisemaa. Koivusaaren kurssia voidaan muuttaa. Suunnitelmani tarjoaa kaupungille kunniallisen perääntymistien sekä yleiskaavan ihanteiden ja tavoitteiden mukaisen ratkaisun – edullisesti.

P.S.

Synttäreistä ja saarista puheenollen – Hernesaarenkin suunnittelu täyttää kohta 50 vuotta. Eikä sielläkään ole vielä rakennettu mitään. Viimeisten huhujen mukaan osayleiskaavasta ollaan poistamassa kanavat niiden kalleuden takia. Suunnitelma lähestyy siten sitä ratkaisua, jota itsekin olin tekemässä 45 vuotta sitten. Katso blogini Tarina Hernesaaren suunnittelusta 2.

Alueesta järjestettiin kymmenisen vuotta sitten osayleiskaavan suunnittelun pohjaksi tarjouskilpailu.  Voittaja – kolmen kilpailuun hyväksytyn ryhmän joukosta – valittiin juuri rantaa elävöittävien kanavaratkaisujen takia. Tämäkin kertoo siitä, että kilpailujen voittajaehdotuksissa hehkutetut unelmavisiot ja karu todellisuus eivät aina kohtaa.

Otetaan vielä toinen esimerkki – saaresta ja Hanasaaresta sekin – tällä kertaa Helsingin puolella. Kutsukilpailun vuonna 2007 voittanut Ala-arkkitehtien, korkeimmillaan 20-kerroksinen, ”laivatalot” on jäänyt toteuttamatta. Se oli huomiota herättänyt, mutta ilmeisen epärealistinen”wau-heitto”. Ehdotusta on kritisoitu lisäksi mm. siitä ettei talojen väliin synny kaupunkimaista urbaania tilaa.

Kaupunkisuunnittelu on erittäin vaikea taiteen laji.

Saarista puheenollen edelleen:

MIETE 66
OLENKO NÄHNYT TÄMÄN ELOKUVAN
OLENKO LUKENUT TÄMÄN KIRJAN
OLENKO TAVANNUT TÄMÄN HENKILÖN
OLENKO AIKAISEMMIN OLLUT TÄÄLLÄ