BLOGI 95 19.4.2016
Viimeinen jakso neliosaisesta Ark-sarjasta
Esplanadin eteläpuolella oleva aukio Uudenmaan esikaupungissa esiintyy ensimmäisen kerran Albert Ehrenströmin asemakaavassa vuodelta 1812. Rakkaalla lapsella oli jo alussa monta nimeä. Nya Torget, Förstads Torget, Handelstorget ja Stora Torget. Kun Engelin suunnittelema Uudenmaan kaartin kasarmi valmistui 1822, vakiintui vähitellen nimi Kasarmitori. Kaupunginosakin sai nimekseen Kaartinkaupunki.
Kasarmitori ei eroitu edukseen turistikartalla.
Finska Lif-Gardets Officers Kasern, Litografia, Albert Tengström, 1837. Oikealla Kasarmitorin terassoidussa rinteessä teurastajien kojuja.
Kasarmitori, torikauppaa 1901 -1905.
Kasarmitorin itäsivun komeat julkisivut Fabianinkadulla. Vasemmalta jugendasuintalo 1901, Geselius, Lindgren, Saarinen. Keskellä (uusrenessanssi ?) toimistotalo 1901, Waldeman, Aspelin (Säästöpankki-Radiotalo-KHO). Oikealla jugendasuintalo 1906, Nyberg, Löppönen.
Torin itäpuolen rakennuksista ehdoton suosikkini on Torilinna. Tulen hyvin iloiseksi.
Selim A. Lindqvistin suunnittelma art nouveau -tyylinen Kaartinhalli Kasarmikadun rinteeseen valmistui vuonna 1907.
Näkymä torilta Koilliseen 1906.
Edellisessä kuvassa torin laidalla vasemmalla oleva jugend-tyylinen asuintalo valmistui 1905. Arkkitehdit Grahn, Hedman, Wasastjärna, Lindberg. Foto Kari Hakli.
Kasarmitori Kasarmikadun suuntaan 1930-luvulla.
Jatkosodan suurpommituksissa helmikuussa 1944 kaartin kasarmi tuhoutui lähes täysin. Vain Torin puoleinen julkisivumuuri säilyi mutta pahoin vaurioituneena. Aikalaisvalokuva sovitettuna nykytilanteeseen.
Kasarmin kunnostetun julkisivun taakse toteuttu moderni virastotalo puolustusministeriölle valmistui 1956 arkkitehtina Aulis Blomstedt. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Kas kun fasadin päälle ei vielä ole ripustettu puolustusvoimien mainoslakanoita tyylin Miss Aino wants you.
Vanhan kauppahallin tilalle vuonna 1959 rakennettu uusi halli tunnettiin myöhemmin nimellä Expo-halli. Se oli aikanaan suosittu amerikkalaistyylinen nuorison tanssipaikka. Rakennuksen purkamista on ajoittain esitetty. Itsekin toivon, että seuraavan pommituksen aikana täyosuma tulee tähän. Ainoa ongelma on se, että tilalle voi tulla vieläkin epäiloisempi talo. Kuva 2015, Jarmo Matilainen, Hs.
Rakennusviraston talo Kasarmitorin luoteiskulmalla, arkkitehti Lauri Pajamies, 1961. Laajennus oikealla valmistui 1969.
Rakennusviraston talon paikalta purettu vanha kivitalo ei herättänyt intohimoja. 1930-luku.
Sen sijaan naapurina olevan harvinaisen rikkaasti koristellun uusrenessanssitalon purkua kritisoitiin. Debattikuva Hesarissa jälkikäteen:
Pohjoinen Maksiinikatu 9. Vasemmalla purettu asuintalo, arkkitehdit Grahn, Hedman, Wasastjärna 1897. Oikealla rakennusviraston laajennus, arkkitehti Heli Ijäs.
Kasarmitorin pohjoissivu 2015. Torin alle vuonna 2005 rakennetun 400 -paikkaisen parkkihallin ramppi oikealla. Torin kunnostuksen myötä lähiliikenteen bussiterminaali poistui paikalta mutta samalla siitä tuli ”kauheen laakee ankee aukee”.
Kun viikkokausia jatkuneet täsmäpommitukset Kasarmintorilla alkoivat helmikuussa 2016, sai ensimmäisien täysosuman juuri edellä parjattu rakennusviraston lisärakennus. Siitäs sait! Joka toiselle kuoppaa kaivaa – se itse siihen lankeaa!
Virastotalon täsmäpommitukset ovat jatkuneet jo pari kuukautta ja ovat edelleen kesken tämän artikkelin ilmestyessä
Mitäs siihen tulee tilalle?
Tattadaa!:
Tuleva toimistotalo, Pohjoinen Makasiinikatu 9 – 11. Arkkitehtitoismito Sarc. Sama räystäskorkeus kuin puretuissa virastotaloissa. Kerroksia kaksi vähemmän. Moderni toimistotekniikka alaslaskettuine kattoineen syö kerroskorkeutta.
Ei mitään uutta auringon alla 3500 vuoden aikana:
Kuningatar Hapsetsupin temppeli, Egypti, Dair El Bahr, 1460 BC, arkkitehtitoimisto Senenmut.
Tuleva toimistotalo Kasarminkadulta katsottuna.
Uudisrakennus on omassa lajissaan taidokas suunnitelma. Mutta onko se paras mahdollinen ratkaisu tähän ympäristöön ja tuleeko siitä iloiseksi? Ja tarvitaanko Helsingissä ylipäänsä lisää toimistotaloja, kun pääkaupunkiseudulla on ennestään tyhjänä 1,2 neliökilometria toimistotilaa? Ystäväni Timo Vormala on sitä mieltä, että talon julkisivuista olisi voinut järjestää suunnittelukilpailun. Itse olen sitä mieltä, että tälle paikalle olisi sopinut asuintaloja kuten historiallisesti torin ympärillä aina on ollut. Asunnot elävöittäisivät keskustaa ja kauppahallia.
Sitäpaitsi Expo-hallin paikalle voisi rakentaa kolme eri arkkitehtien suunnittelemaa 6-7-kerroksista kapearunkoista asuintaloa niin että kolmijako torin ympärillä korostuisi. Torin puolella siinä vosi olla kivoja kivijalkakahviloita ja ravintoloita ulkoterasseineen. Arkkitehtikilpailun paikka. Korkeammat talot tässä häiritsevät katunäkymää kasarmin suuntaan vähemmän kuin Expo-halli koska torille jää 10 metriä enemmän tilaa. Parkkipaikathan jo ovat valmiina torin alla.
Ehdotettu uuden toimistorakennuksen klassistyylinen symmetrinen kompositio kilpailee Engelin kasarmin kanssa ja syö tämän dominanttiasemaa. Entä jos talon julkisivu olisi älyseinä, johon voidaan heijastaa muuttuvia julkisivuja. Erilaisia fasadeja voitaisiin kokeilla livenä ja kansanäänestyksellä aina muutaman vuoden välein valita eniten suosittu kulloisenkin muodin mukaan. Entä jos….?
Mad Architect Fasade Plan B
MIETE 92 KASARMITORI ON VÄHÄN SYRJÄINEN PAIKKA HELSINGISSÄ HARVA SINNE EKSYY SE PITÄISI SAADA JOS EI MAAILMANKARTALLE NIIN AINAKIN TURISTIKARTALLE - - -
Ensi viikolla alkaa uusi moniosainen Unisarjakuva– sarja
Hullu arkkitehti 
Kiitos taas, sinä hullu! Erityisesti ransaasta kuvituksesta! Lämpimin terveisin Arkkivahti
Ansiokas ja mainiosti kuvitettu katsaus pikkuisen unohdetusta Helsingin torista! Helsingin Urban Guide mainitsee Helsingin toreista/aukioista eri versioissaan (1993-2000) Senaatin-, kauppa-, rautatie-, Hakaniemen-, Hietalahden- ja Malmintorin. Kasarmintori ei ole mahtunut joukkoon, ehkäpä lievän alennustilansa takia. Lisätieto: Kasarmintorin eteläreunan nykyisin puolustusministeriötä palvelevan rakennuksen uudissiipi Fabianinkadun varrella (Revell & Castrén 1956) kätkee pihalleen pienen helmen jonka olemassa olosta harva edes tietää. Paviljonkimaisen herkkupalan suunnitteli muistini mukaan silloinen Revellin toimiston orja Arno Savela, jonka toimiston (Salonen-Savela-Ylinen/Kaupunkisuunnittelu Oy) orjana sittemmin itse palvelin kolme vuotta. Helsingin arkkitehtuuriopas (Arvi Ilonen, versiot 1990 ja 2000) mainitsee ao. päärakennuksen, joka toteutettiin kilpailuvoiton perusteella. En tiedä sisältyikö pihapaviljonki jo kilpailuehdotukseen vai lisättiinkö se myöhemmin toteutuksen yhteydessä. Jossain vaiheessa näitä ”orjien” tekemiä merkittäviä kontribuutioita voisi ruveta lisäilemään arkkitehtuurioppaisiin ja -historioihin – ettei totuus unohtuisi.
Expo-hallin paikalle suunniteltiin jo kerran muistaakseni 90-luvulla uudisrakennus terveyskeskusta varten, suunnittelijana Jan Söderlund. Onneksi ei rakennettu, oli melkein samanlainen kuin nykyinen rakennus.
Olen syntyperäisenä helsinkiläisenä pitkälti samaa mieltä Mad Architectin ja Vormalan kanssa siitä, että tilalle olisi pitänyt ehdottomasti rakentaa tyylikkäät asuinrakennukset ja julkisivut olisi pitänyt valita kilpailun perusteella.
Kasarmi on minulle helsinkiläisenä hyvinkin tuttu jo 60- ja 70-luvuilta alkaen. Isäni työpaikka sijaitsi siinä lähellä ja saatoinpa kulkea aikoinaan tuota kautta myös kesätöihin. Vielä nykyisinkin tuolla tulee käytyä vähintään muutamia kertoja vuodessa.
Arkkitehtien ja/tai kaupunkilaisten pitäisi ryhtyä kapinaan, koska olen ymmärtänyt että joku muu puuttuu liian rankalla kädellä heidän suunnitelmiin ja mahdollisuuksiin tehdä kaupunkiin kauniita rakennuksia. Jos aikoinaan niitä osattiin piirtää ja tehdä kaunista, miksei niin kyetä enää?
Eihän mesenaattikaan kai sentään maalaa taiteilijan teoksiin lisäyksiä/muutoksia omalla leveällä maalitelallaan tai musiikin ystävä töräyttele epävireisellä torvellaan kesken hienoimman konsertin.
Miksi kaupunkisuunnitteluvrasto (KSV) tai -lautakunta (KSL) ei puutu laajalle levinneeseen ongelmaan, jonka rumia tunnusmerkkejä on nähtävissä yhä enemmän ympäri kaupunkia? Onko Helsinki saanut tartunnan ns. ”Turun taudista” vai mikä olisi tämänkaltaisen sairauden oikea diagnoosi?
Tarkennuksia Hullun arkkitehdin blogiin 95.
Jossain keskusteluissamme olemme toki sivunneet Kasarmitorin muutosta.
Asettamatta lainkaan SARCin ammattitaitoa kyseenalaiseksi pohdiskelin silloin enemmänkin teoreettisella tasolla, että voisiko tai tulisiko kaupungin tärkeimpien aukioiden muutoksissa käyttää jonkinlaista selvästi kaupunkikuvapainotteista kilpailumenettelyä.
Hyvä tarkennus Timo! Olen erityisen iloinen siitä, että nyt on syntynyt jo pientä keskustelua arkkitehtuurista tässä blogissa.