Finnoonsatama karilla

blogi 17
27.10. 2014

Kaikki alkoi metrosta

logoLänsimetroa kaavailtiin Espooseen jo 1950-luvulla, kun Helsingin metroa suunniteltiin. Asiaa pähkäiltiin 50 vuotta. Espoon valtuusto päätti 2006 että metro rakennetaan toistaiseksi vain Matinkylään saakka kustannussyistä. Samaan aikaan Helsingin valtuusto päätti, että metro automatisoidaan. Kun Länsimetron kustannuksia ynnätiin, huomattiin, että ne ylittävät maagisen 800 M€ rajan. Ei hätää ajateltiin Espoossa. Automaattimetrolla hoidetaan sama kapasiteetti matkustajia tiheämmällä vuorovälillä ja lyhemmillä junilla. Siis asemia voidaan lyhentää. Ja louhinnassa säästää muutamia kymmeniä miljoonia. Monien mielestä dorka päätös. Pahimpien spekulaatioiden mukaan joudutaan metroliikenteen vihdoin alkaessa joskus viimeisimmän dead-linen – syksy 2016 – jälkeen vaihtamaan Ruoholahdessa lyhyempään junaan Espooseen mentäessä. Kaikki tämä automaatio-ongelmien vuoksi. Ei kai nyt sentään!

LänsimetronJatkeEspoon valtuusto päätti 2012, että metroa jatketaan Kivenlahteen asti. Vedettiin viiva Matinkylästä eteenpäin taajamien halki. Huomattiin, että Suomenojalla jäi pitkä tyhjä väli ilman asemaa. Sinne asema niin metro tulee kannattavaksi! Nimeksi Finnoo, mikä on lyhempi ja kansainvälisempi kuin vanha juntti nimi. Ja aseman ympärille uusi kaupunginosa 20.000 asukkaalle. Kaupunginosan keskuksen kaavoitus etenee. Tarkoitus on aloittaa rakentaminen jo ennenkuin metro alkaa liikennöidä. Metrojunan pitäisi kulkea Kivenlahteen vuoden 2020 jälkeen. Varmaankin näin! Mutta miten kauan jälkeen?

Finnoonkeskus3

Finnoon keskustaan (punainen rajaus) tulee 5000 asukasta. Ympärille uusille alueille (oranssi) vielä lisää. Nykyisin nämä alueet ovat asumattomia.

Finnoonkeskus2

Finnoon keskus vireillä olevien suunnitelmien mukaan Suomenojan vesialtaalta nähtynä. Korkein torni on 24-kerroksinen.  Vaikuttaa tulevan liian lähelle vesiallasta. Onko tarkoitus kaataa nykyinen rantapuusto? Tässä pitäisi olla suojaavaa korkeata puustoa välissä. Ja mitäs siinä ilmassa lentelee? Kuva Cederqvist & Jäntti Architects.

Suomenojasta allikkoon

Hetkinen! Mikä ihmeen vesiallas. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Toisissa kartoissa jätevesiallas ja toisissa lintukosteikko. Kysymyksessä on tosiaan alueen lounaispuolella toimineen entisen jätevesipuhdistamon jätevesiallas, josta on muodostunut merkittävä lintuparatiisi ja suojelukohde.

Suomenoja-11.6.2011-072

Tältä lintukosteikon rannat näyttävät nykyään. Lintukuvien oikeudet nimetyillä kuvaajilla.

Kosteikon ympäri kiertää luontopolku, jonka varrella on kaksi suosittua lintutornia. Suomenojan vesiallas on vähän niinkuin Töölönlahti. Keidas kaupungin keskellä ja uhanalainen karjalainen metsälampi. Lähimmät keskustan uudet rakennukset tulevat vain vajaan sadan metrin päähän kosteikosta. Eikä Finnoon keskustan alue ole suinkaan asumaton nykyäänkään. Kesäasukkaissa löytyy!

lokit_5256d3_jukkar

Tätä lajia on viimeisimman laskennan mukaan 7400 pesivää yksilöä Suomenojalla. Zoomataampas vähän!

20110409_7D_0310

Joo, ne on naurulokkeja.

Naurulokki_EsaM_07Naurulokki ( Larus ridibundus) on kaunis lintu mutta yhdyskunnissa erittäin äänekäs. Miten uudisasukkaat ja alkuasukkaat tulevat toimeen keskenään näin lähellä. Linnut on jo ajettu reservaattiin. Uhkaako niitä sama kohtalo kuin Pohjois-Amerikan intiaaneja.

 

Asiaan!

Piti kertoa Finnoonsatamasta. Nyt sinne on päästy kautta rantain. Finnoonsatamaksi kutsutaan aluetta, jossa toimii Espoon suurien pienvenesatama. Alue tulee kuulumaan osana Finnoon kaupunginosaan. Etäisyys tulevalle metroasemalla on kilometrin luokkaa.

Finnoo

Ilmakuva etelään. Edessä Finnoon keskuksen tulevaa aluetta. Sen takana lintukosteikko ja Fortumin voimalaitos, jonka oikealla puolella vanhan jätevesipuhdistamon alue. Näiden takana on Finnoonsatama.

FinnooOpaskartta

Opaskartta näyttää alueen sijainnin Suvisaariston pohjoispuolella Matinkylän ja Soukan Välissä.

Alueelle kaavaillaan 4000-5000 asukasta. Tavoitteena on rakentaa kävely- ja pyöräilypainoitteinen sekä energiatehokas ja hiilineutraali kaupunginosa siten etteivät ympäröivän luonnon arvot vaarannu ja että Espoon rantoja kiertävän rantaraitin jatkuvuus on otettu huomioon. Pienvenesatama säilyy.

FinnooYmpäristö

Tavoitteiden ratkaisemiseksi järjestettiin vuonna 2010 kansainvälinen ideakilpailu, johon saatiin 62 ehdotusta.

Mitä palkittiin?

Fteksti6Suomeksi: Kilpailusta ei jäänyt mitään käteen. Ensimmäisiä palkintoa ei jaettu. Sen sijaan kolme samansuuruista toista palkintoa. Tulos oli lähes täsmälleen sama kuin Eteläsataman kilpailussa (ks. blogini numero 15).  Kilpailuohjelman toteuttaminen kunnialla näytti olevan ylivoimaisen vaikeaa. Eikä palkintolautakunnan hehkuttamasta laajasta keskustelusta ole näkynyt merkkiäkään.

Yllytyshullukin kun olen yritän avata keskustelua. Esittelen toisen palkinnon saaneet ehdotukset nimimerkkien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kaikki palkitut olivat ymmärtäneet, että palkintoa ei tule ellei ole muodinmukaista hollantilaista kanavamaisemaa suhteellisen mataline taloineen ja autot piilotettu pihakansien sekä talojen alle. Täyttöjä, kanavien kaivuita, uusia katuja ja siltoja on paljon. Rakentamisessa joudutaan menemään pohjavesipinnan ja tulvavesirajan alapuolelle. Kaikki tämä maksaa eikä ole energiatehokasta eikää hiilineutraalia. Venelytoiminnot on sotkettu asuntojen sekaan ja niiden eteen. Kaikkien mielestä ei ole kiva kuulla mastojen kilkatusta eikä katsoa pitkiä laiturijonoja ikkunansa edustalla. Tämä johtaa myös siihen, että luonnonmaisema tärveltyy eikä avomerimaisemaa näy rantaraitilta eikä asunnoista. Lisäksi pihat ovat ankeita betonikansia. Kaikissa palkituissa on hyvin vähän puistoa sekä liian pienet alueet veneilyn maatoiminnoille. Ehdotukset eivät ole realistisia eivätkä toteuttamiskelpoisia.

CanalGrandeKanavia on kaivettu sekä nykyiselle täyttömaalle että täytetty merta. Missä on koko rantaraitti ja sen jatkuvuus alueen läpi ja laajemmat merinäkymät ahtaan kanavamiljöön sijaan?  Suojeltava lintuluoto jää piukkaan paikkaan veneiden keskelle. Pienvenesataman painopiste alueen itäosassa uhkaa lintulahden suistoa.

Fin-FinKanavia on kaivettu sekä täyttömaalle että jokilaaksoon. Asumisen painopiste on sisämaassa kaivetun kanavan varrella mistä ei merta näy. Tehorakentaminen menee liian lähelle suojeltua lintukosteikkoa. Suorakulmaisissa tekosaarissa ja silloissa löytyy. Ne yhdessä hajautetun venesataman kanssa sulkevat merinäköalan rantaraitilta ja nollaavat ehdotuksen ansiot. Matkat venelaitureille pitkiä.

LIGHTSKanavia on kaivettu sekä jokilaaksoon että nykyiselle täyttömaalle. Täyttöä on paljon mikä tukkii luonnonmaiseman ja synnyttää uuden keinomaiseman. Oivallettu oikein erottaa venesatama ja asuminen toisistaan. Jos siellä on joku rantaraitti niin siltä ei näe luonnollista merimaisemaa kuten ei asunnoistakaan. Suojeltava lintuluoto hävitetty. Paljon siltoja.

En malta vielä olla esittelmättä kunniamaininnan saanutta ehdotusta ja palkintolautakunnan kommenttia siitä.

FinnooReijoReijotekstiTekijä on tunnistettavissa. Nyt nimi vielä paljastettiin kunniamaininnan kautta. Pahinta mikä kilpailijalle voi tapahtua. Rahaa ei tule mutta ehdotus  joutuu julkisen arvostelun kohteeksi. Arvostan ystäväni Reijo Jallinojan töitä ja rentoa taiteellista otetta. Mutta tämä heitto on täyttä huuhaata. Se ei täyty montaakaan kilpailuohjelman vaatimuksesta eikä sille olisi pitänyt antaa kunniamainintaa. En näe tässä mitään realistisia toteuttamiskelpoisia ansioita. Safan valitsemana tuomareina kilpailussa olivat Antti Pirhonen ja Katariina Sewón.

Paluu nollapisteeseen

Palkittujen ehdotusten tekijöiden kanssa yritettiin kehittää aluetta kilpailun ratkettua loppuvuodesta 2012. Siitä ei ole tullut mitään ja on palattu alkupisteeseen. En ihmettele tätä. Työtä jatketaan nyt kaupungin omin voimin. Alueen uudet suunnitelmat tullevat kevättalvella 2015 käsittelyyn ja ympäristövaikutusten arviointeja on käynnissä.

Oma ehdotukseni kilpailussa oli seuraavanlainen:

Delta2

Täyttö on ja uusi infrastruktuuri on minimoitu. Kaivuuta saman verran uutta täyttöä. Uusia autokatuja ei ole. Pysäköinti keskitetty kahteen polveilevaan 3-4-kerroksiseen pysäköintitaloon, joissa ei ole korvamerkittyjä paikkoja. Tämä vähentää autopaikkatarvetta 10 %.  Kaikista asunnoista on lyhyt kävelymatka pysäköintitaloihin. Ne ovat lasiseinäisiä pienen puistometsikön keskellä (parking garden). Viherkatoilla on sadevesialtaita. Pysäköintitalo – samoin kuin liikennenympyrä – ovat nerokkaita keksintöjä viime vuosituhannelta. Kiertoliittymät ovat taas muotia. Ovatko kohta pysäköintitalotkin? Nekin voidaaan tehdä näteiksi. Tässä ne toimivat myös rajaavana välivyöhykkeenä Fortumiin päin. Venesataman maatoiminnat on laajana alueena sijoitettu vanhan puhdistamon paikalle. Moottoriveneet pääsevät sinne kanavaa pitkin ja purjeveneetkin, jos masto on laskettu. Isommat veneet siirretään sinne lyhen matkan rantatorilta nosturiautolla. Fortumin ympärillä puistometsävyöhyke.

delta2Asuintalot 6-kerroksisia rannan läheisyydessä. Kerrosluku nousee asteittain lähemmäs Fortumin voimalaitoksen piippuja mentäessä. Korkein asuintorni 30 kerrosta. Kaikista asunnoista ja rantaraitilta on avomerinäköala. Yksi 16-kerroksinen toimistotorni rantatorin viesressä. Sen edestä lähtevän rantapromenadin asuintalojen kivijaloissa palveluja. Kaikki puistorannat ovat yleisessä käytössä. Rannalla kaksi isoa biitsiä, toinen keinosaarella. Kaikki pihat ja puistot ovat maanvaraisia. Mikään rakentaminen ei mene pohjavesipinnan tai tulvavesirajan alapuolelle. Punaiset rakennukset ovat päiväkoti, rantaravintola sekä venekerhon ja kanoottiklubin paviljongit. Ehdotukseni on helppo toteuttaa vaiheittain.

Minut vaiennettiin kuoliaaksi. Kilpailutyöni oli luokaton eikä sijoittunut 25-parhaan työn joukkoon. Jäin taas lehdellä soittelemaan, toteaa

Risrikko1

Hullu arkkitehti

miete 17
Luettuani riittävästi kirjoja
hyppäsin elämääni kuin kirjaan
jossa nyt olen päähenkilö
tämähän on kivaa
varsinkin rivien välissä

3 thoughts on “Finnoonsatama karilla

  1. Kyllä luonnon suojelu on ylivoimaista arkkitehtuurin muotivirtauksissa. Sinänsä on ihmeellistä, että siellä etelän ahtautumassa ylipäätään enää on mitään luontoa. Ihmisetkin enempi tai vähempi yhdyskuntamuurahaisia :).

    Ns. rakentamattoman luonnon ylivertaisen kauneuden arvostus on myös täysin kadonnut – sen näkee kaikkialla sisämaankin kaupungeissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s