BLOGI 131 20.3.2017
Suuri osa suomalaisen rakennustaiteen historiaa vuosisatojen ajan on veistetty hirrestä. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:
Akseli Gallen-Kallela, rakennus, 1903, Kansallisgalleria
Kultakauden symbolistisessa maalauksessa on läsnä koko tarina. Metsä, josta puut kaadetaan. Kivinen mäki, josta saadaan sokkelikivet. Järvi, joka antaa veden ja sen antimet. Elämä ja kuolema. Mökki on yksin metsän keskellä. Naapureita ei ole. Yksin on tultava toimeen. Tätä taloa voisi kutsua Villa Paavoksi.
Kuvasta nähdään, että kysessä on elementtirakentaminen, jossa yksi elementti on hirsi. Edistyksellistä. Siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut.
Kuvaavaa on, että Unescon suomalaisista rakennustaiteen neljästä maailmanperintökohteesta puolet on hirrestä tehty. Petäjäveden kirkko ja Vanha Rauma. Kummatkin on suunniteltu ja tehty ilman arkkitehteja.
Petäjäveden hirsikirkon suunnitteli ja rakensi 1763 – 1764 talonpoikainen kirkonrakentaja Jaakko Leppänen.
Petäjäveden kirkko sisältä. Klikkaa suuremmaksi.
Vanha Rauma on pohjoismaiden suurin yhtenäinen vanha puukaupunki, 250 tonttia ja 600 rakennusta, joista vanhimmat 1700-luvulta.
Pääasiallinen rakennusmateriaali meillä 1900-luvun alkuun asti oli hirsi. Sitten tuli modernismi ja kaikki muuttui. Vai muuttuiko? Ja minkälaiseksi? Katsotaan Suomen maailmalla tunnetuinta varhaismodernia yksityistaloa.
Alvar Aalto, Villa Mairea, Noormarkku, 1939. Sehän on yksin keskellä mäntymetsää eikä naapureita näy. Pelin henki on sama kuin Villa Paavossa.
Alvar Aalto, Villa Mairea. Mäntyhirsi on ”jalostunut” erilaisiksi puupinnoiksi. Kivinen mäki on läsnä sammaloituneessa kivimuurissa.
Alvar Aalto, Villa Mairea. Ja onhan siellä se metsälampikin ja myös Villa Paavon ruohokatto.
Alvar Aalto, Villa Mairea. Ja mitä löytyykään ruuohokaton alta – ”hirsisauna”! Ympyrä sulkeutuu. Huomaa vielä pihalla saunan edessä komea mänty – kaikki lähtee siitä.
Alvar Aalto on suunnitellut savusaunankin hirrestä itselleen Muuratsalon kesähuvilalleen 1954. Maestro itse poseeraa.
Alvarin jälkeen modernismi uusine rakennusmateriaaleineen meni omaan suuntaansa. Hirsi jäi marginaaliseen osaan, mutta sitä käytettiin koko ajan edelleen varsinkin loma-asunnoissa, saunoissa ja lasten leikeissä.
Jukolan talo, Oy Juho Jussila. Tämä oli must-hitti-lelu ainakin minun lapsuuteni aikana. Se löytyi kaikista kodeista.
Jukka-taloja löytyi useita malleja – myös tämä nukkekodiksi sopiva.
Jukka-taloja on valmistettu jo lähes sadan vuoden ajan. Tämä kesämökki on edelleen mallistossa. Hetkinen – mistähän lego-palikat oikein saavat alkuunsa!
Hirsi ei ole kuulunut modernin arkkitehtuurin vakiokalustoon. Tiukkapipoiset modernistit vieroksuivat sitä. Puun piti olla niin ohutta kuin mahdollista. Mutta eihän se hirsi mihinkään kadonnut. Se oli vain piilossa maaseudulla. Oli ehkä takaraivossa ja piilotajunnassa kuitenkin koko ajan. Viime vuosisadan loppuun asti. Siihen asti kun alettiin puhua hometaloista. Nyt hirsi on suosituin yksittäisten puutalojen rakennusaine. Maassamme on kymmenittäin hirsitalotehtaita, joiden mallistoille nykytekniikka ei aseta mitään rajoituksia. Löytyy sveitsiläisistä käkikelloista, rintamamiestaloihin, karjalaisiin mahtikartanoihin ja ”lasihirsitaloihin asti”. Mutta vasta viime aikoina hirsi on tullut näkyvästi esiin uudestaan julkisessa rakentamisessakin.
Kierikkikeskus, yli-Ii, Oulu, arkkitehti Reijo Jallinnoja, 2002, kilpailuvoitto 1999. Aikoinaan maailman suurin hirsitalo.
Kierikkikeskus. Tämäkin on tavallaan Villa Paavo, yksin mäntymetsän keskellä. Rakennus sai Europa Nostra palkinnon 2002.
Kierikkikekus. Sisäkuvasta huomaa, että ainakin tässä on käytetty vielä vanhaa viime vuosituhannen tekniikkaa – yhdestä puusta tehtyä massiivihirttä. Tämän jälkeen hirsitekniikka on mennyt harppauksin eteenpäin.
Maamme kouluista ehkä 60 % tai ainakin yli tuhat kärsii sisäilmaongelmista. Hirrestä toivotaan nyt ratkaisua tähän pulmaan.
Nykyaikainen hirsitalo tehdään painumattomasta 2-8 osasta liimatusta massiivihirrestä, jota valmistetaan useita paksuuksia.
Pudasjärvellä on päätetty rakentaa kaikki julkiset rakennukset tästä lähtien hirrestä. Kotiin päin vedetään sillä maailman suurin hirsitalotehdas Kontiotuote Oy sijaitsee Pudasjärvellä. Siellä tuotetaan 2000 hirsitaloa vuosittain maailman ja Suomen markkinoille.
Pudasjärvi on asukasluvultaan Kauniaisten kokoinen kaupunki, mutta pinta-alaltaan 100-kertainen. Siis maaseudulla kuitenkin ollaan. Sinne valmistui ensin hirsinen päiväkoti ja sitten koulu.
Pudasjärven koulu 2016, arkkitehti Pekka Lukkaroinen, maailman suurin hirsitalo n. 10 000 neliötä, useita rakennuksia.
Pudasjärven koulu. Rakennuksen arvioidaan kestävän ainakin 150 vuotta.
Pudasjärven koulun työmaa. Ulkoseinämateriaalina on 27,5 senttiä paksu kahdeksasta osasta liimattu massiivihirsi, joka täyttää lämpöeristysvaatimukset ja on terveellinen rakenne. Ristiinliimattujen puuosien ansiosta seinärakenne ei painu kuten perinteiset hirsitalot. Vertaa tätä Gallen-Kallelan ”rakennus”-maalaukseen yllä, jossa ”kuolema” kairasi kuvassa näkyvät hirsien pystyreiät. Nyt ne tehdään tehtaalla. Ei mitään uutta auringon alla.
Pudasjärven koulun rakennustyömaa. Joo – elimenttitalohan tämäkin on paitsi ettei sitä enää yksi mies rakenna. Kouluun käytettävien hirsien yhteenlaskettu pituus on 28 km.
Pudasjärven koulu, näkymä sisätilasta pihalle.
Pudasjärven koulu. Myös kantavat pystyrakenteet ovat liimattua massiivipuuta.
Pudasjärven koulu, keskiaula.
Pudasjärven koulu, kattoholvistoa. Wau! Siinä on katedraalia kerrakseen!
Edellisestä kuvasta tulee heti mieleen Lars Sonckin Tampereen tuomiokirkon keskusholvi. Ajallista eroa on runsaat 110 vuotta. Kansallisromantiikka on tullut takaisin modernimmassa muodossa.
Nokkalan kahvila Majakka, Espoo, 2016. Arkkitehtisuunnittelu ja toteutus Tapartia Oy. Liimattua massiivihirttä ja lasia. Kuten sanottu hirrestä voi tehdä mitä vaan. Kattoterassi vihitään ensi kesänä.
Nokkalan kahvila Majakka, sisätila. Ensimmäinen kesäsesonki on vasta edessä.
Hirsi rynnii myös päiväkotirintamalla. Niitä on valmistunut tai valmistumassa ainakin Oulussa, Alajärvellä, Virroilla, Pyhäjärvellä, Viitasaaressa ja Auran kunnassa. Suomen suurimpiin kuuluva Honkarakenteen tehtaalla on 34 hirsisen päiväkodin tilaus. Wau!
Honkarakenteen hirsitehdas. Täältä on lähtenyt hirsinen päiväkoti myös ranskaan Renaultin autotehtaan työntekijöiden lapsille.
Suomen rakennustaiteen historian lukemattomista hirsirakennuksista suurin osa on lahonnut tai palanut aikojen saatossa. Niiden maatuneet jäännökset ja tuhka lannoittavat metsiä, joissa kasvaa uusia hirsiä innovatiivisen arkkitehtuurin käyttöön vielä lukemattomien vuosisatojen ajan. Upeaa! Mitä kaikkea vielä saammekaan nähdä hirsirakennustaiteessa!
Hullu arkkitehti
MIETE 126 MODERNI ARKKITEHTUURI JA RAKENNUSTEKNIIKKA OVAT TEHNEET SUUREN PALVELUKSEN NIIDEN ANSIOSTA ON JOUDUTTU HIRTEEN
Hullu arkkitehti 
Erinomainen tarina hirsirakentamisen kulttuurista! Hienoa, että uusia sovelluksia ovat tulleet/tulossa kaikkialla Suomessa – siitä vaan, oikeaan suuntaan!
Hyvin mielenkiintoinen artikkeli. Kiitos paljon. Mutta kysymys jäi mieleen : miksi Haltian rakennus Nuuksiossa ei ole mainittu?
Kiitos kommentista. Haltian luontokeskus ei ole tehty hirrestä. Rakenteissa on käytetty (muistaakseni) Saksassa vamistettuja puuelementtejä. Ulkoverhous on pääosin lautaa kuparin ja kiven lisäksi.