BLOGI 132 3.4.2017
Suomessa on ollut eko-taloja jo vuosisatojen tai tuhansien ajan. Mitä muuta olivatkaan luola-asunnot tai hirsimökit, joita lämmitettiin puilla. Suurin osa Suomessa rakennetuista taloista oli eko-taloja ulkohuuseineen aina 1900-luvun alkuun asti. Ja vielä sen jälkeenkin tehtiin lukemattomia rintamamiestaloja puusta joiden ainoina lämmityslaitteina olivat puuhellat, takat ja kaminat. Kylminä talvina nämä asunnot olivat viileitä lämmityksestä huolimatta. Siihen sopeuduttiin. Se kuului asiaan.
Ekotalojen klassikko Villa Mummo.
Tässä artikkelissa eko-taloilla tarkoitetaan moderneja rakennuksia, jotka on rakennettu vuoden 1973 energiakriisin jälkeen. Tuolloin lähi-idän sodan seurauksena öljyn hinta kohosi rutkasti. Suomen hallituskin reagoi. Yleiseksi kattonopeudeksi määrättiin 80 km/t, mainosvalot sammutettiin yöksi, huonelämpötiloja laskettiin ja autojen lämmittämistä rajoitettiin. Asuntojen lisälämmittimet, moottoriteiden valaistus, harrastusilmailu ja autokilpailut kiellettin kokonaan.
Suomen ensimmäisen James Bond- elokuvan ensi-ilta joulukuussa 1973. Mainosvalot on sammutettu.
Arkkitehdit ja insinööritkin reagoivat. Alettiin suunnitella vähemmin energiaa kuluttavia taloja ja luonnonmukaisia taloja, joita kutsuttiin eko-taloiksi. Suomen ensimmäisiä ekotaloja ovat Bruno Eratin perheelleen ja naapurilleen suunnittelma Solbranten Espoon Kilossa vuodelta 1978. Vantaan asuntomessuille vuotta aikaisemmin oli valmistunut Harto Helpisen piirtämä ekotalo (kommentoi Harto !) .
Tervetuola visiitille Solbranteniin!
Lähes suomen eka ekotalo Villa Solbranten 40 vuoden vanhana sulautuu luontoon ja on osa sitä.
Villa Solbranten, pohjoispuolen julkisivukin – viherkatto tai kalteva viherseinä – sulautuu luontoon. Talossa on reilusti kaltevat katot ja kunnon räystäät kun siihen aikaan vielä ja nykyäänkin rakennetaan paljon tasakattoja ilman räystäitä.
Villa Sobranten on nimensä mukaisesti etelärinteessä. Suorat ja heijastuvat auringonsäteet lämmittävät eteläjulkisivun aurinkokeräimiä ja sisätiloja ikkunoiden kautta. Pohjoispuolen ulkoseinät on minimoitu. Matalalämpötalon pyöreän sydänmuurin ympärillä sijaitsevissa tiloissa lämpötila pidetään talvellakin n. 18-asteessa. Keskiosan ympärillä olevien suojavyöhykkeen lämpötila on talvella n. +10 astetta. Talo lepää tukevasti kallion päällä.
Villa Solbranten, 1. kerroksen pohja. Talon lämmin osa ja viherhuone on tummennettu. Keskellä on 7 metriä korkea pyöreä kahdeksan 10 kuution vesisäiliö tiilisen sydänmmuurin ympäröimänä. Säiliöön ohjataan aurinkokeräimistä ja tulisojoista tuleva lämpö. Talon lämpöeristeiden paksuus katossa on 40 cm ja seinissä 30, kun siihen aikaan yleinen paksuus oli 12 cm. Ikkunat ovat nelinkertaisia kun ne yleensä siihen aikaan olivat kaksinkertaisia. Keittiö avautuu aamuaurinkoon niinkuin pitää ja taloa ympäröi kolmelta suunnalta ulkoterassit viherhuoneen lisäksi. Suojavyöhykkeeseen kuuluu viherhuone, kuntohuone, saunaosasto, apukeittiö ja verstas sekä niihin liittyvä maakellari.
Villa Solbranten talvella.
Solbrantenin suunnittelijat Eva ja Bruno Erat. Bruno on vähän bruno, koska hän on maahanmuuttaja Sveitsistä, joka tuli Suomeen Alvar Aallon oppiin. Eva är inredningsarkitekt och hemma från Karis – Finlands Paris.
Solbranten, olohuoneen takkanurkkaus. Kulmasohva on Evan suunnittelma. Kaikesta näkee että Alvar Aaltokin on vahvasti läsnä. Talo on ihmeteltävän hyvässä kunnossa ollakseen 40 vuotta vanha.
Solbranten, olohuoneen korkea eteläosa. Takana ovi iltaterassille.
Solbranten, ruokailutila eteläseinustalla ja portaat yläkertaan.
Kuntohuone viileällä vyöhykkeellä toimii myös vierashuoneena. Ikkuna on korkealla, koska huoneen pohjoisosa on suurimmaksi osaksi maan alla ja hyödyntää maan lämpöä. Samalla kylmät ulkoseinät on minimoitu.
Solbranten, keittiö, jossa on sydänmuuriin kytkettynä puuhella ja leivinuuni.
Viherhuoneessa kasvaa mm. viiniköynnöksiä, viherparsaa ja minttua, jossa on vihreitä lehtiä jo maaliskuussa.
Solbranten ,elegantti kylpyhuone saunaosastossa talon viileällä vyöhykkeellä.
Autokatoksen päällä on 40 neliötä aurinkopaneleja max. (peak)teholtaan 6 kw. Aurinkosähkö menee ensisijaisesti talon tarpeisiin ja ylijääm verkkoon.
Pihalla on vapaamuotoinen vesiallas Viila Mairean tyyliin ja onhan tässä vaikutteita Claude Monetin kuuluisasta lummealtaastakin.
Pihalammikon toisella reunalla on isännän rakentama leikkimökki puiden varassa.
Tuulivoimaa ei talossa hyödynnettä, mutta tulivoimaa sitäkin enemmän. Puita riitti omalta tontilta kahdeksan vuoden ajan ja lisää kasvaa. Ihankuin Alvarin haamu istuisi tässä tuolissa.
Villa Solbranten on monella tapaa ollut aikaansa edellä ja suunnannäyttäjä. Se kuluttaa energiaa 35 kWh neliötä kohti kun talon rakennusaikana omakotitalojen keskimääärinen vuosikulutus kulutus Suomessa oli 120 – 160 kWh/m2. 40 vuoden aikan Suomen rakentamismääräykset ovat lähentyneet Solbrantenin tasoa ja matalenergiataloissa menneet edelleenkin. Tehokkain ja edullisin lämmitysmuoto meillä omakotitaloissa lienee maalämpö nykyään. Sitä ei vielä Solbrantenissa ole, mutta sekin on suunnitelmissa.
Ihastuin Solbranteniin ja tulin hyvälle mielelle siellä käytyäni. Hieno talo! Onneksi olkoon Bruno ja Eva!
Hullu arkkitehti
MIETE 126 KUN AJATTELU LAKKAA PULPPUAVAT MIETTEET ESIIN
Hullu arkkitehti 
Olipa täsmällinen ja hyvä kuvaus rakennuksesta ja sen aatteista. Virkistävää luettavaa!
On tämä uskomattoman hieno talo lajissaan. Olen siellä käynyt vuosikymmeniä sitten, ja talo näyttää vain parantuneen !
Esimerkillinen kokonaisuus. Hieno konsepti. Hyvä ja ajaton blogivalinta.