Heikinkadun historiaa – Helsinki

BLOGI 104
20.6.2016

Olen aina ihmetellyt mistä Mannerheimintien alkupään entinen nimi Heikinkatu – Henriksgatan on saanut esikuvansa. Otin selvää. Kummina on ollut Hänen korkea ylhäisyytensä kreivi yliopiston kansleri kunniatohtori ministerivaltiosihteeri todellinen salaneuvos Robert Henrik Rehbinder (1777  – 1841). Tittelit kertovat, että kysymyksessä on tärkeä mies. Potretti vahvistaa asian:

800px-RehbinderA

Robert Henrik Rehbinder, öljymaalaus J.E.Lindh

Niin tärkeä mies, että sai Helsingissä itselleen viisi kadunnimeä: Itäinen ja Läntinen Heikinkatu, Iso Roobertinkatu ja Pikku Robertinkatu sekä Rehbinderintie Eirassa. Vastaavaan ei ole pystynyt kukaan samassa kaupungissa. Kauas taakse jää Julius Tallberginkin kolmella kadullaan. Selvisi myös, että jo edesmennyt kurssitoverini galleria Brondan perustaja ja pikkulasten Bunukka-vaatemalliston luoja Kaisu Rehbinder oli samaa sukua.  Ehkä salaneuvokseus on sen verran salaista ettei siitä Kaisu halunut laverrella. Minäkin tunnen jonkilaista sukulaisuutta Henrikin kanssa koska olen syntynyt sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Olen aina ihmetellyt myös mitä venäläisten kirjailijamestareiden teoksissa nämä oudot arvonimet  – salaneuvokset, kollegiasessorit ja nimineuvokset – merkitsevät. Sekin  selvisi. Kysymyksessä on venäläinen ranki-järjestelmä, jossa virkamiesten arvot luokiteltiin sotilasarvoihin verrattuna. Arvoluokkia on 14. Ylin arvo on Ensimmäisen luokan todellinen salaneuvos tai kansleri, joka vastaa kenraalimarsalkkaa tai kenraaliamiraalia. Toinen arvoluokka on Todellinen salaneuvos, joka vastaa armeijassa kenraalia tai amiraalia ja hovissa Yli-kamariherraa, Yli-Hovimarsalkkaa, Yli-Tallimestaria, Yli-Seremoniamestaria, Yli-Hovijuomanlaskijaa sekä Yli-Eteenleikkaajaa! On siinä yhdelle äijälle vertauskohtaa! O tempora – o mores!

Suomen autonomisen aseman esitaistelija  sai itselleen postimerkinkin 95 vuotta kuolemansa jälkeen (arvo 125 penniä):

robert-henrik-rehbinder-1936Sen sijaan tittelien kerääjä sai itselleen oman kadun jo elinaikanaan Ehrenströmin asemakaavassa vuodelta 1812. Myöhemmin katu jaettiin kahteen osaan Esplanadin tavoin ja niiden väliin jäi Henrikin esplanadi. Vuonna 1928 kadut saivat nimekseen Itäinen ja Läntinen Heikinkatu ja väliin jäävä puisto nimettiin Heikinpuistoksi.

Tervetuloa nostalgiselle kävelyretkelle Heikinkatujen maisemiin:

heikinkadutB

Alussa katu oli autio ja tyhjä. Henrikinkadun alkupää Erottajalta päin, Foto Daniel Nyblin 1890, HKM. Oikealla venäläisen arkkitehdin Nicholas Benoisin suunnittelema Nya teatern (Svenska teatern) alkuperäisessä asussaan. Talo valmistui 1866. Sen takana nykyisen Argoksen talon paikalla on kaksikerroksinen valkoinen rakennus. Kadun keskellä puistossa on lehmuksia neljässä rivissä. Arkadia-teatteri pilkottaa kadun päässä vasemmalla.

 

LHk6A

Henrikinkinkatu 6, Nykyinen Mannerheimintie 2, foto Eugen Hoffers, 1876-79, HKM. Vasemmalla aukeaa Bulevardi. jonka lehmukset vielä ovat nuoria.

Heikinkadut185

Heikinkadut 1939. Foto A.Pietinen MV. Neljä vuotta aikaisemmin on kaadettu kadun keskellä olleet yli sata-vuotiaat lehmukset ja niiden tilalle istutettu puita kadun reunoille. Kaadettujen puiden tilalla on raitiovaunuliikennettä ja autojen pysäköintiä. Samoihin aikoihin on valmistunut Eero Saarisen ja Jari Eklundin suunnittelema Svenska teaternin julkisivujen modernisointi. Sen takana vuonna 1897 rakennettu Argoksen talo. Edelliseen kuvaan samalta paikalta verrattuna (50-vuoden aikana) katukuvaan on tullut myös paljon muita uusia rakennuksia.

1024px-Svenska_Teatern_by_night

Ruotsalainen teatteri uudistettuna. Restaurointi 2003-2012 Stefan Ahlman.

mannerht2

Mannerheimintien ja Bulevardin kulma nykyisessä asussaan. Rakennuksen vasemmanpuoleinen osa (Mannerheimintie 2A ) valmistui 1888 (Th. Höjer) ja korotus 1926 (Valter Jung). Peruskorjaus 1978 ja oikeanpuolinen uudisrakennus (2B) Risto Skogström.

Tempo

Puretut talot Mannerheimintie 2B ja 4. Vasemmalla Otto von Frenckellin ns. vanhempi talo (Tempon talo) ja oikealla Leo Mechelinin talo. Molempien arkkitehti Florentin Granholm. Foto Simo Rista, MFA.

 

Mht4-8

Mannerheimintie 4-8 nykyisin. Vasemmalta ns. Wulffin uusi talo (Sponsor), arkkitehti Kurt Simberg 1965. Keskellä F.A.Sjöströmin asuinpalatsi 1870  (myöhemmin korotettu kahdella kerroksella) – vanhin rakennus tällä puolella katua. Oikealla Helsingin ortodoksisen seurakunnan liiketalo (P.Salomaa 1960), joka oli ensimmäinen ”moderni laatikko” tässä fasadirivistössä. Se rakennettiin Tabunoffin koulutalon paikalle.

Siirrymme taas toiselle puolelle katua:

ItHeikinkatu5-1

Stockmannin tavaratalon paikalla olleet talot, Henrikinkatu 5 -3- Niiden takana Argoksen talo. Henrikin esplanadin lehmukset ovat vielä melko nuoria. Pitkissä hameissa ja hevosilla mennään.

ItHeikinkatu5

Aleksanterinkadun ja Itäisen Heikinkadun kulmatalo odottaa purkamista Stockmannin tavaratalon tieltä. Työmaatelineet on jo pystytetty. Foto Hannes Mustakallio 1928, HKM. Iloinen 20-luku, hameet ovat lyhentyneet lähes puoli metriä. Kankaassa sentään säästettiin vaikka muuten oli elämä rillumarei.

Stockmann_Helsinki_1938

Sama kulma 10-vuotta myöhemmin. Uudet lehmukset on istutettu kadun varteen kaadettujen puistolehmusten sijaan, autot ovat ilmestyneet kuvaan ja hameet ovat taas pidentyneet. Vuonna 1930 valmistunut Sigurd Frosteruksen hieno tavaratalo loistaa vielä uutuuttaan.

Saanko vaivata  jälleen toiselle puolelle katua:

heikinkatu12

Läntisen Heikinkadun ja Lönrothinkadun kulma, ns. Kiseleffin talo, Foto 1930-39 HKM. Katolla kuuluisa tupakkamainos. Sääli, että tämä talo purettiin muuten yhtenäisen uusrenessanssirintaman keskeltä. Lönrothinkadun puolella sen vieressä on Florentin Granholmin vuonna 1896 valmistunut kivipalatsi.

mht10

Sama kadunkulma nykyisessä muodossa. Hotelli Marskin arkkitehti Einari Teräsvirta 1963. Puita on istutettu Mannerheimintien keskellekin uudestaan.

manht12

Saman korttelin toinen pää, legendaarinen Primulan kulma Kalevankadulle päin. Vuonna 1887 valmistunut talo on jäljellä, mutta Primulan kahvila ei. Arkkitehdit Kiseleff & Heikel. Vaimollani oli jonkin aikaa kuvassa näkyvä parvekkeellinen vastaanottohuone talon lääkärikeskuksen kolmannessa kerroksessa Primulan oven yläpuolella. Parvekkeella oli hyvä pitää kahvitaukoa.

ylioptApollo=6

Raitiovaunuliikennettä Henrikinkadulla vanhan ylioppilastalon nurkilla. Foto Atelier Apollo 1906 HKM. Kadun keskellä olevat lehmukset kukoistavat.

mt14-20Nyberg32

Läntistä Heikinkatua Vanhaa ylioppilastaloa vastapäätä (nykyinen Mannerheimintie 14-20). Foto Nyberg 1932 HKM. Heikinpuistossa on vielä lehmuksia ja paviljonkikin vaikka raitiovaunut jo tungeksivat kadulla. Vasemman puoleinen talo on purettu uudisrakennuksen tieltä. Sääli – yhtenäinen rintama rikkoutui tässäkin.

Fotoma38raitiovaunut

Sama paikka kuusi vuotta myöhemmin. Puistolehmukset on kaadettu ja raitsikat saatu ojennnukseen keskelle katua. Foto Fotoma HKM.

Mt14Simberg63A

Nykyinen Mannerheimnintie 14, Aktian talo Kalevankadun kulmassa, arkkitehti Kurt Simberg 1963. Tämä vuosikerta ei tehnyt hyvää Mannerheimintielle.

mht16C

Mannerheimintie 16, Kiseleff & Heikel 1890. Oikealla Mannerheimintie 18, HBL:n talo (Konstsamfundet), W.G.Palmqvist 1923. Maanerheimintien keskellä on jälleen lehmuksia.

Ja taas toiselle puolelle katua:

Itheikinkatu 11-9

Henrikinkatu 11-9 (Nylyinen Seurahuoneen ja ylioppilastalon kortteli). Foto Ida von Gericke 1920, HKM.

HKMS000005 km0020hg

Sama kortteli n. 1934. Foto Aarne Pietinen, HKM. Puistolehmukset ovat vielä jäljellä.

HKMS000005 km0020hb

Kaivokadun ja Henrikinkadun risteys (nykyinen Sokoksen kulma) 1920. HKM

hk13mt10Brander37

Itäinen Heikinkatu 13 (Nykyinen Sokoksen korttelin eteläpää). Foto Signe Brander 1937 HKM. Lehmukset kadun keskellä on kaadettu ja uusia istutettu kadun molemmin puolin.

hk15mt9SB37

Samana päivänä kuvattu saman korttelin pohjoispää. Foto Signe Brander 1937 HKM. Vieressä rakennetaan jo postitaloa.

Sokos

Sama kortteli edelleen. SOK:n hoviarkkitehdin Erkki Huttusen komea päätyö Sokoksen tavaratalo valmistui 1952 oltuaan paketissa koko sotien ajan. Rakennustyöt alkoivat 1938. Tässä kulmassa ei vielä olympiavuonna ollut liikennevaloja.

Siirrytään taas kadun toiselle puolelle:

lhk22-26SB09

Henrikinkadun vanhat puutalot nykyisen Forumin liikekorttelin paikalla. Lehmuspuisto kadun keskellä antaa tuuheat varjot. Taaimmaisena rivissä oikealla näkyy Turun kasarmin valkoinen julkisivu. HKM

 

Luho37Hk24mht20

Läntinen Heikinkatu 24 (Mannerheimintie 20). Foto Luho 1937 HKM. Lehmukset kadun keskellä on kaadettu ja sen reunoille on istutettu uusia.

Puutalojen paikalla rakennettiin yksikerroksinen lähiöostoskeskus-tyylinen Forumin kauppakeskus vuonna 1952, arkkitehti Aarne Ervi. Liikkeet aukenivat sisäpihalle, joka oli miellyttävä keidas keskellä kaupungin vilinää:

1953 . Forumin liiketalo, Mannerheimintie 20. Valmistui 1952 Mannerheimintien ja Simonkadun kulmaan. Sen liikkeet ovat sisäpihan ympärillä. (Rakennus purettiin 1986 valmistuneen, samannimisen liikerakennuksen, kauppakeskuksen tieltä.)

Foto Börje Dilén 1952 HKM

1024px-Forum_shopping_center,_Helsinki

Samalle paikalle vuonna 1986 rakennettu Forumin kauppakeskus. Arkkitehdit Jaakko Suihkonen ja Kaarlo Leppänen.

1870 -luku . Arkadia-teatteri ja Turun kasarmi.

Engelin suunnittelema 1833 valmistunut Turun kasarmi oli nykyisen lasipalatsin paikalla. Se tuhoutui sisällissodassa vuonna 1918. Oikealla myös alunperin Engelin suunnittelman mukaan vuonna 1827 valmistunut puinen Arkadia-teatteri, joka aluksi oli Esplanadin puistossa ja siirrettiin sitten Ruotosalaisen teatterin valmistumisen jälkeen tälle paikalle 1861. Huonokuntoinen talo purettiin 1908. Foto Eugen Hoffers 1870-luku, HKM.

Pietinen36hk28

Vastavalmistunut Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnittelema lasipalatsi. Peruskorjaus 1998 Pia Ilonen & Minna Lukander. Ollakseen väliaikaisrakennus se vaikuttaa edelleen paljon ikuisemmalta kuin vinosti vastapättä oleva Kiasma. Puutalot nykyisen Forumin paikalla ovat vielä jäljellä. Foto Aarne Pietinen 1936, HKM.

Pietinen37

Kirkkaasti valaistu lasipalatsi joulun juhlavalaistuksessa värikkäine liikkuvine neonvaloinen oli komea nähtävyys. (Kahvipannusta näytti tulevan kahvia kuppiin). Foto Aarne Pietinen 1937, HKM.

Ja vielä kerran kadun toiselle puolelle:

hk17mt11Roos30

Kaasulaitoksen rakennuksia nykyisen Postitalon paikalla, Itäinen Heikinkatu 17, Mannerheimintie 11. Foto Rafael Roos 1930, HKM

Postitalo1953

Vuonna 1938 valmistunut Postitalo koko komeudessaan ennen kuin väkisin eteen tungettu Kiasma pilasi tämän mahtipontisen näkymän. Modernin taiteen museon kilpailussa oli palkintosijoillakin ehdotuksia, joissa museo oli sijoitettu maan alle Postitalon eteen. Tämä olisi ollut parempi ratkaisu – tai sekin, että museo olisi tällätty Postitaloon ja sen sisäpihalle. Postitalon arkkitehdit Erik Lindroos, Jorma Järvi ja Kaarlo Borg. Foto Börje Dilén 1950, HKM.

ItHkjatke

Itäisen Heikinkadun loppupää Kiasman ja Mannerheimin rastsastajapatsaan seutuvilta. Oikealla makasiinialuetta. Foto Sakari Pälsi 1936-39, HKM.

1920px-Kiasma_Helsinki2

Kiasma 1998, Steven Holl & Juhani Pallasmaa

Kävelymme päättyy tähän ja tarinamme päättyy siihen, että Heikinkadut muutettiin Mannerheimintieksi marsalkan 75-vuotispäivänä 4.6.1942. Kiitos seurasta! Tätä artikkelia laatiessa minulle selvisi monta asiaa. Mm. sekin mistä suomalaisten kapellimestarien korkea taso juontaa juurensa:

Pol

Sehän on geeneissä! Vastustamatonta eleganssia ja täsmällisyyttä! Olemme synnynnäistä johtajakansaa! Liikennepoliisi johtaa suvereenisesti koko ”orkesteria” Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä. Kapellimestarin kainalon alta näkyvä HBL:n talon valkoinen pääty sai vielä odottaa ”umpeenmuuraamistaan” 18 vuotta. Foto Aarne Pietinen 1950, HKM.

Tuija

Hullu arkkitehti


MIETE 101
ON SATTUMAA
KUN OLEN OIKEASSA
JA JOHDATUSTA
KUN OLEN VÄÄRÄSSÄ
KOSKA SIITÄ OPPII PALJON

_ _ _

ENSI VIIKOLLA:
HUVILA MEREN SAARELLA 16
MAJAKKA PALAA

4 thoughts on “Heikinkadun historiaa – Helsinki

  1. Forumin suunnittelijoista puuttui arkkitehti Kari Hyvärinen. Lisäksi kilpailuvaiheessa oli mukana arkkitehti Ilona Lehtinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s