BLOGI 81
13.1.2016

Yleiskaava Lauttasaaressa

Yleiskaava tulee, mutta en ainakaan minä vielä ole valmis vaikka olen blogissani jo viisi kertaa kirjoittanut tästä. Kaavaehdotuksessa on runsas kolmannes Lauttasaaresta ( 1,5 neliökilometriä) ja puolet korttelialueista merkitty kantakaupungiksi (tumman ruskeat pikselit).

Kaavamääräysten mukaan kantakaupunki on keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneenna (ja tämän jälkeen tulee 90 sanan litania kaikesta kauniista ja hyvästä mitä tämä saattaa olla). Tehokkuuden (talojen korkeuksien) ylärajaa ei määrätä.

Kaavamääärys on erittäin tulkinnanvarainen. Absluuttista mittaria kantakaupungille ei ole. Eikä viihtyisälle ympäristölle, johon kaavoituksella pyritään. Kaavan tulkinta on mutu-hommaa kunkin ajan muotivirtausten mukaan.

Valtuusto esittelee ja päättää

Yleiskaavaa tulkitse valtuusto virkamiesten opastuksella.  Kaupunginjohtajat lakaistaan Helsingissä ulos. Johto muuttuu valtuustovetoiseksi. Pormestari ja neljä apulaispormestaria valitaan valtuutettujen joukosta nelivuotiskaudeksi. Nämä toimivat sekä asioiden esittelijöinä että päättäjinä. Yleiskaava alkaa toteutua vasta kymmenen vuoden kuluttua. Sitä ennen valtuusto ja pormestarit ovat ehtineet vaihtua jo kolmeen kertaan ja osa yleiskaavaa valmistelleista virkamiehistäkin on poissa pelistä.

Yleiskaavan tulkinnan perustaksi jää lain voiman saanut kaavakartta määräyksineen, jota luetaan kuin piru raamattua kunkin intressiryhmän edun mukaisesti. Maanomistajan etuna on, että rakennusoikeutta on mahdollisimman paljon, jolloin kiinteistön arvo on suuri. Ja yleiskaavassa rakennusoikeutta kantakaupunkialueilla on nimeomaan mahdollisimman paljon. Kaava on avoin valtakirja. Kantakaupunki on sellainen mitä sen valtuusto kunakin aikakautena päättää olevan.

Valtuuston viisaudesta saa hyvän kuvan siitä, että se sata vuotta sitten päätti olla ostamatta koko Lauttasaarta Julius Tallbergin tarjoamaan hintaan 750 000 mk. Perusteena oli ettei kaupunki koskaan kasva sinne asti.

750 000 mk on nykyrahassa alle 3 miljoonaa €. Eihän sillä saa Lauttasaaresta kuin pari isohkoa uutta asuntoa.

Mitä kantakaupunki voi olla?

Käsitys kantakaupungin rakentamistavasta muuttuu ajan myötä. Katajanokan uudella asuinalueella 1970-luvulla talojen suurin kerrosluku oli viisi. Ruoholahdessa 20 vuotta myöhemmin se oli seitsemän (kaavoittajat halusivat 6 kerrosta, mutta päättäjät nokittivat yhdellä). Jätkäsaaressa edelleen 20 vuotta myöhemmin yleinen korkeus umpikorttelissa on kahdeksan ja lisäksi sallitaan 16-kerroksisia torneja (rakenteilla oleva kaksoishotelli). Tämä onkin kantakaupungin nykyinen määritelmä. Mutta mikä on tuleva – sitä ei tiedä kukaan. Jos trendi säilyy niin kerrokset vaan lisääntyvät.

Lauttasaaressa ei toistaiseksi ole yhtään kauntakaupunkimaista korttelia. Mutta Mellunmäkeen sellaista jo havitellaan.

Mellunmäen suunnitelma on monessa suhteessa korkeatasoinen ja yleiskaavaehdotuksen mukainen. On järkevää tiivistää kaupunkia metroaseman vieressä. Samaa pätee Lauttasaaressakin. Mutta onko mitään järkeä siinä, että puolet saaren kortteleista muuttuu kantakaupungiksi. Lauttasaaressa on paljon kolmi- ja nelikerroksisia vanhoja korjausikään tulevia hissittömiä kerrostaloja. Yleiskaavan tarjoama houkutus purkaa ne ja rakentaa tiivistä tilalle on todellinen. Tämä olisi järkyttävä muutos saaren nykyiseen omaleimaiseen identiteettiin ja väkilukuun, joka voi vähintäänkin tuplaantua.

Helsingin tiheimmin asuttua kantakaupunkia on Torkkelinmäki, jossa on 31 000 asukasta/neliökilometri. Lauttasaareen esitetty 1,5 neliökilometria kantakaupunkia voi siten merkitä Torkkelinmäen tehokkuudella yli 55 000 asukasta yksistään runsaalla kolmasosalla saarta. Tämä on sama tehokkuus kuin Manhattanilla.

Tiivistetäänkö stadia mamuille?

Miksi Helsinkiä pitää tiivistää niin rutosti? Vastauksena on kaksi virallista mantraa – huoltosuhde ja asuntojen hinta. Vanhusten hoitoa varten tarvitaan lisää veronmaksajia. Asuntojen hintojen taas uskotaan laskevan, jos niitä rakennetaan paljon. Näin ei toistaiseksi ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan, koska kaikki haluavat stadiin – myös mamut. Neljäsosa maahanmuuttajista sijoittuu Helsinkiin. Myös muutkin halaisivat tänne, mutta joutuvat tyytymään Vantaaseen tai vielä kauemmas.

Hesarin juttu hätkähdyttää. Viesrakielisten määrän kasvuvauhti Helsingissä olisi 85 % koko yleiskaavan väestöennusteen mukaisesta kasvusta ja vieraskielisten määrä vuonna 2050 olisi jo 30 %.  Toisin sanoen yli 4/5 osaa stadin tiivistämistarpeesta johtuisi maahanmuuttajista.  Monien mielessä tämä sama muotoutuu kysymykseksi: Pilataanko minun ympäristöäni maahanmuuttajien vuoksi?

Onko yleiskaavan väestöennuste pielessä?

Yleiskaavan väestösuunnite – 860 000 asukasta vuonna 2050 eli 230 000 lisää (6500/vuosi) – on tehty ennen isoa turvapaikanhakijoiden ryntäystä. Toisaalta yleiskaava on mitoitettu paljon suuremmalle asukasmäärälle kuin ennuste edellyttää. Varovaisen arvioni mukaan kaavassa on rakennusoikeutta miljoonalle asukkaalle. Kasvua vuoteen 2050 mennessä olisi 370 000 asukasta eli 10 600 vuodessa. Jos maahanmuutto säilyy korkeana on tämä skenaario todellinen.  Viime vuosinahan stadin kasvu on ollut lähes 9000 asukasta vuodessa.

Kun yleiskaava suorastaan yllyttää voimakkaaseen kasvuun voi kysyä onko väestöennuste pielessä. On ja ei! Toisaalta olisi parempi, että kasvu ei olisi ennustetta suurempi. Toisaalta ennuste on 50 % pielessä verrattuna kaavakarttaan. Eikä tämä ole ainoa asia mikä yleiskaavassa on pielessä.

Kaksi seikkaa ihmetyttää minua eniten. Päättäjät ja kaavaa valmistelijatkaan eivät tajua miten paljon rakennusoikeutta kaavassa on. Toiseksi lain edellyttämä vuorovaikutus ontuu pahasti. Vai miten muuten voitaisiin selittää lauttasaarelaisten raju reaktio vaikka ns. vuorovaikutusta on jo yleiskaavan osalta harjoitettu kaksi vuotta.

Lauttasaarelaiset raivostuivat

Saarelaiset ovat alkaneet ymmärtää –  Lauttasaari-Seuran ja minunkin Hesarissa sekä blogissani esittämän informaation avulla – mitä yleiskaava merkitsee. He raivostuivat. Seura perusti adressin saaren pelastamiseksi. Tämä kertoo, että vuorovaikutus ei ole toiminut, kun kaavaa ei ole edes ymmärretty kaavoittajien selityksillä ja kun maankäyttö- ja rakennuslain ulkopuolisin keinoin on pakko yrittää vaikuttaa. Adressiin on toistaiseksi tullut runsaat parituhatta allekirjoitusta. Tammikuun loppuun asti voi osallistua osoitteessa http://www.adressit.com/pelastetaan_lauttasaaren_vehreys_ja_omaleimaisuus

Lauttasaari-Seura järjesti tiedotustilaisuuden yleiskaavasta yhteiskoulun auditoriossa 11.1.2016. Saarelaisten hillitty charmikas raivo tuli esiin parinsadan osallistujan toimesta. Koska lapsetkin saattavat lukea tätä blogia en voi tässä toistaa mitä kylillä puhutaan yleiskaavasta.

Vielä voi vaikuttaa yleiskaavaan

Yleiskaavasta voi antaa vapaamuotoisia muistutuksia 29.1.2016 saakka osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi . Jotta kaavaan voidaan vaikuttaa tarvitaan mahdollisimman monen henkilön persoonallinen kannanotto. Seuran allekirjoittama muistutus ei yksin riitä. Muistutuksessa voi esimerkiksi vaatia kantakaupunkimaisen rakentamisen rajoittamista ainoastaa metroasemien välittömään läheisyyteen, olevien puistojen ja Melkin säilyttämistä viheralueina sekä kaupunkibulevardin poistoa. Tai mitä tahansa kukin haluaa. Kannattaa yrittää vaikuttaa, sillä yleiskaavasta päättäminen on lehmänkauppaa vielä loppusuorallakin kuten esimerkki alla osoittaa:

Liikkumisongelmia kantakaupungissa

Kaupunkibulevardeista olen jo jankuttanut aikaisemmissa yleiskaavablogeissani, mutta sanottakoon vielä tämä: Länsisataman lauttaliikenteen kasvaessa ja Jätkäsaaren sekä Hernesaaren alueiden valmistuttua tarvitaan sujuva poistumistie lisääntyvälle liikenteelle Ruoholahden sumpusta. Länsiväylän bulevardisointi sumputtaa koko Lauttasaarenkin. Eikä monin tavoin kyseenalaisia kapunkibulevardeja edes tarvita väestösuunnitteen toteutumiseksi – kuten kirjoitukseni tässä blogissa osoittaa.

Kantakaupungin tunnusmerkki on hyvä maanpäällinen joukkoliikenne ja lyhyet pysäkkivälit. Metron tultua Lauttasaaren 15 eri bussilinjasta keskustaan jää vain yksi ja yli 500 päivittäistä bussivuoroa supistuu muutamaan kymmeneen Erottajalle. Kamppiin mentäessä useimmille saarelaisille tulee vaihto metroon tai ylipitkä kävelymatka metroasemalle. Raitsikkaa ei tule. Metro ei voi korvata paikallisliikennettä. Lauttasaari muuttu lähiöksi. Se siitä kantakaupungista.

Toistettakoon lopuksi vanha viisaus: Kaupunkisuunnittelu on vaikea taiteen laji.

MIETE 81
TÄYTÄN TÄNÄÄN 75
TÄMÄ BLOGI ON JUHLAPUHEENI
MAHDOLLISILLE ONNITTELIJOILLE
SANON SAMAA KUIN ISÄNIKIN AIKOINAAN:
"EI TARTTE"
MINULLA ON JO ONNEA
OLLUT RIITTÄVÄSTI
JA ONNETTOMUUTTAKIN
NIIN ETTÄ NE OVAT NYT
TASAPAINOSSA
JOTA EI PITÄISI HORJUTTAA

* * * * *

Akisnet on tarkastanut tämän blogin. Se ei ole rasistinen eikä sisällä vihapuhetta ja soveltuu lasten luettavaksi.