BLOGI 70
2.11.2015

Lauttasaari

Yleiskaavaehdotuksessa Melkin kuvassa näkyvään eteläosaan on esitetty meritäyttöä 15 hehtaaria ja rakentamista Vattuniemen uutta asuntoaluetta tehokkaammin. Sen sijaan ei ole esitetty miten saareen pääsee. Vaihtoehtona lienevät lautta ja silta. Mistä? Tunnelista ei vielä ole puhuttu. Selvitykset liikenneyhteyksistä puuttuvat.

Yleiskaava ei ole vitsi. Melkkiin ja täyttömaalle sen eteen voi tulla 10 000 asukasta  8-kerroksisiin umkortteleihin. Mitkään valitukset myöhemmin eivät voi estää tätä jos yleiskaava vahvistetaan tällaisena. Jos Melkin rakentamista aiotaan edelleen ajaa se tulee yleiskaavassa merkitä selvitysalueeksi. Muuten – miksi Melkkiin pitää ahtaa näin paljon väkeä? Siksi, että yleiskaavan vision mukaan stadiin pitää ahtaa paljon väkeä kaikkialle. Miksi?

Koska on vallalla se käsitys, että vain rakentamalla paljon saadaan asuntojen hinnat alas. Tätä samaa mantraa on nyt hoettu jo ainakin 50 vuotta. Sinä aikana kaikista ponnisteluista huolimatta asunnot ovat vain kallistuvat edelleen. Eivätkä ne koskaan tule halpenemaan vaikka kuinka paljon rakennettaisiin Helsingissä. Maailmassa riittää stadiin tulijoita.

Kaupunkien liika tiivistäminen ja turbokasvu eivät ratkaise ongelmia vaan aiheuttavat niitä lisää. Liikenne ja sen haitat lisääntyvät. Yritys parantaa joukkoliikennettä ja vähentää autoilua aiheuttaa suuria infrakustannuksia. Keskittäminen vie palvelut kauemmaksi ja palvelutaso heikkenee. Esim. Lauttasaaressa paikallislikenteen palvelutaso romahtaa eräillä alueilla metron tulon jälkeen. Saarelle suunnitellaan uutta 250-paikkaista päiväkotia. Tämhän on tehdas verrattuna entisiin maksimissaan 120-paikkaisiin päiväkoteihin. Puhumattakaan siitä, että luontoarvot ovat uhattuna.

Munkkiniemi

No niin. Koneen säätiö osti sitten Lauttasaaren kartonon. Vuosia sitten Kone OY oli hankkinut Munkkiniemen kartanon. Odotettavissa on, että empiretyylinen Engelin aikainen Lauttasaaren kartano ympäristöineen kunnostetaan yhtä hienoon kuntoon kuin Munkkiniemessä. Yksi sulka lisää Koneiden meriittilistaan.

Hietaniemen lehtikultaa

Pyhäinpäivän jälkikuvia ja jälkikasvua

Siel oli tosi hiljasta. Vain muutama tyyppi oli noussut ylös haravoimaan.

Kuolleet kaupunkilaiset kylpevät rauhassa luonnon helmassa. Miten käy elävien?

Crusellin silta

Oli hyvä, että Suomen varhaisin säveltäjä Bernard Henrik Crusell sai vihdoin oman nimikkomonumenttinsa. Hän on jäänyt myöhäisemman Fredric Paciuksen varjoon ja menettänyt tälle tittelin, jonka itse olisi ansainnut – Suomen taidemusiikin isä. Sibeliuksella ja Paciuksella on omat katunsa  ja Sibbellä puistokin stadissa. Sen sijaan Fredrikinkatu ei ole nimetty Paciuksen mukaan vaan tiettävästi maaherra Gustaf Fredric Stjernvallin mukaan.

Silta rakennettiin ikkunanäkymäni eteen. Pylonien vaijerit leikkavat kuin munaleikkuri Helsingin silhuetin torneineen.

 

Pitikö välttämättä tehdä näyttävä riippusilta, kun sen ali ei mene suuria laivoja. Pienille veneille olisi riittänyt tavallinen silta useampine pilareineen vedessä. Onko tämä metropolimaniaa New Yorkin ja Los Angelesin mallin mukaan. Ja jatkuuko mania Kruunsiltojen sikakalliissa turhakkeessa vai voittaako järki.

Toisaalta silta on eräänlainen taideteos, joka muuttaa ilmettään vuodenaikojen ja päivän mukaan. On se täysikuu, joka siinä keskellä möllöttää.

Olen jo melkein alkanut pitää tästä ikkunanäkymästäni, jossa pyloneiden värit vaihtelevat päävärien sävyisinä.

On se niin abstraktia ja modernia että …..

Suomea ja pääkaupunkiseutua pitää kehittää tasapuolisesti. Kaikkea ei pidä keskittää ja ahtaa Helsinkiin.

Hullu arkkitehti

BLOGI 70
USEIN OLEN EKSYKSISSÄ
AINA LÖYTYY KUITENKIN
UUSI TIE
ENTISTÄ HULLUMPI