BLOGI 71
10.11.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tänään pienin muutoksin Helsingin yleiskaavaehdotuksen vietäväksi eteenpäin. Kaava tulee nähtäville sen jälkeen, kun päätetyt muutokset on korjattu asiakirjoihin. Silloin kaavasta voi tehdä muistutuksia. Tein jo omani. On siinä niin paljon kummallisuuksia, että on hyvä niistä muistuttaa. Kas tässä:

Vaatimukset

1. Kaavakarttaa on korjattava siten, että siitä käy selvästi ilmi nykyiset rakennetut alueet sekä nykyinen rantaviiva.

2. Aluemerkintöjen rajaukset tulee piirtää täsmällisin viivoin – ei pikseleillä.

3. Kaupunkibulevardit rakentamisalueineen tulee korvata selvitysalue-merkinnällä.

4. Myös Melkin saari tulee merkitä selvitysalueeksi.

5. Rakentamisalueiden sisällä oleva puistokokonaisuudet tulee merkitä esiin viheralueiksi.

6. Kaavakartalla tulee esittää siihen liittyvä naapurikuntien maankäyttö.

7. Suomea ja pääkaupunkiseutua tulee kehittää tasapuolisesti.

Perustelut

A. Yleiskaavan status

Vahvistettava yleiskaava saa lainvoiman. Tarkoittaa, että yleiskaavaa porsaanreikineen tulkitaan lain (MRL) kirjaimen mukaan. Kuin piru Raamattua. Ei ole mitään merkitystä sillä, mikä on ollut kaavoittajien tarkoitus. Jotta yleiskaavaa voidaan ymmärtää ja tulkita, on se oltava esitetty siten, että nykyinen maankäyttö ja rantaviiva näkyy selvästi. Kaavakartta ei täytä näitä alkeellisia vaatimuksia.

Aluemerkintöjen on oltava selvärajaisia – ei pikseleitä. Ensi kertaa käyttöön otettu systeemi on epäselvä ja ruskeiden pikseleiden värit niin lähellä toisiaan, että on vaiketa tulkita mikä ruskean sävy – ja sen mukaan rakenstamistehokkuus – on kysymyksessä. Oikeusvaikutteinen kaava ei saa olla näin tulkinnanvarainen.

Maankäyttö – ja rakennuslain mukaan  (MRL 39) yleiskaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Näin ei ole. Jos ei ole tehty tarpeellisia selvityksiä aluemerkintöjen osalta, on nämä alueet merkittävä selvitysalueiksi. Yleiskaavaehdotuksessa ei ole ainuttakaan selvitysaluetta. Ikään kuin tämä olisi täydellisin kaava koskaan. Kuitenkin se on kaikkien aikojen epäselvin ja tulkinnanvaraisin. Pari esimerkkiä:

B. Melkki

Suurin osa Melkin saaresta ja vesialuetta hehtaarikaupalla sen ympärillä on asuntovaltaista aluetta kovalla tehokkuudella. Tulkintani mukaan sinne voidaan rakentaa ainakin 8-kerroksisia umpikortteleita ja niihin asuntoja ainakin 10.000 asukkaalle.  Ei käy ilmi miten yhteys kilometrin päässä Lauttasaaresta olevalle Melkin saarelle järjestetään puhumattakaan siitä että olisi millään tavalla hahmoteltu saaren rakentamista ja sen vaikutuksia.

Saa sen käsityksen, että pikselit saareen on heitetty umpimähkäisesti periaatteella, että saari olisi kiva rakentaa ja selvitetään sitten asemakaavoituksen yhteydessä mitä sinne tulee ja miten sinne päästään. Tämä käsitys vahvistuu kaavaselostusta  lukiessa yleensäkin. Tämä ei vastaa MRL:n vaatimuksia tarpeellisista selvityksistä yleiskaavatyön yhteydessä.

Jos yleiskaava vahvistetaan, se siunaa Melkin maankäytön lopullisesti. Käytännössä on mahdotonta saada valituksella kumotuksi alueelle myöhemmin laadittua yleiskaavan mukaista asemakaavaa. Lakia ja sen tulkintaa on jo vuosien ajan muutettu siihen suuntaan etteivät ns. turhat valitukset hidastaisi alueiden käyttöönottoa. Tämä on johtanut siihen, että valitukset asemakaavoista ovat kaikki ”turhia”.

C. Kaupunkibulevardit

Kaupunkibulevardi on uusi käsite, jolla ei ole määritelmää laissa. Se voi olla mikä tahansa kaupungissa oleva liikenneväylä, jonka varrella kasvaa puita. Merkintä ei säätele miten väylät toteutetaan. Puhutaan vain urbaanista kaupunkiympäristöstä. Sen varrelle rakentamisesta ei merkinnässä mainita. Sen sijaan todetaan, että kaupunkibulevardin pituus ja liittymät ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Tässä myönnetään, että bulevardien vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi.

Oleellista on se miten paljon rakentamista väylien varrelle sijoitetaan ja miten väylät yksityiskohtaisesti toteutetaan. Sisääntuloväylien bulevardisointi ruuhkauttaa monia katuja. Keskustaan pyrkivien autojen määrän sanelee pysäköintipaikkojen tarjonta. Niemelle on koko ajan rakennettu lisää parkkitilaa.  Julkista liikennettä ei saada koskaan niin hyväksi, että se syrjäyttäisi yksityisautoilun.

Korvaavat joukkoliikenneratkaisut ovat sikakalliita eivätkä aina edes paranna oleva tilannetta. Lauttasaaressa paikallisliikenteen palveltaso romahtaa osalla aluetta tynkämetron tulon jälkeen. Junien kapasiteetti ei edes riitä 10 vuoden kuluttua. Autoliikenne keskustaan ei ainakaan vähene tulevaisuudessa.

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuselvitys osoittaa, että kaupunkibulevardit ovat ongelmallisia asuntojen sijoittelussa niiden läheisyyteen. Bulevardeja ei ole riittävästi tutkittu liikenteen toimivuudenkaan näkökulmasta. Lisäksi asuntoja on sijoitettu vastoin ilmatieteen laitoksen suosituksia liian lähelle väyliä. Nykytekniikalla kansan autojen päästöt eivät oleellisesti vähene (VW!!). Suomessa on lisäksi riesana nastarenkaiden aiheuttama melu ja hiukkaspäästöt.

Kaupunkibulevardivin toiminta edellyttää hyvää joukkoliikennettä. Tämä tuskin toteutuu ennen kuin niiden varrelle on rakennettu riittävästi. Liioin ei ole selvittetty miten sisääntuloväylien liikenne saadaan pitkän rakentamisvaiheen aikana ja sen jälkeenkin mahtumaan kaduille. Bulevardien vaiheittain rakentaminen onkin eräs niiden suurimmista ongelmista.

Kaikki edellä esiteyt argumentit edellyttävät, että kaupunkibulevardit ympäristöineen merkitään selvitysalueiksi ja niiden kohtalo ratkaistaan osayleiskaavoilla. Tämä olisi hyvä kompromissi ja kunniallinen perääntymistie myös kaavoittajille. Samalla yleiskaavan vahvistuminen nopeutuisi, kun paljon valituksia jäisi pois. Joka tapauksessa bulevardisointi edellyttää väyläkohtaisia osayleiskaavoja. Sitä paitsi yleiskaava sisältää muulla niin paljon uutta rakentamista ja alueiden tiivistämistä ettei bulevardien massiivisia talonauhoja edes välttämättä tarvita kyseenalaisen väestötavoitteen täyttämiseksi.

D. Pääkaupunkiseutu

Yleiskaava tuijottaa liikaa Helsingin omaan napaan ja aiheutta epätervettä kilpailua seudulla. Vähintä mitä voi vaatia on, että ympäröivien kuntien nykyinen maankäyttö merkitään kaavakarttaan. Liika keskittäminen pääkaupunkiin ei ole kenenkään eikä ainakaan tulevien polvien etu. Se on kallista ja huonontaa monin paikoin  ympäristöarvoja.

MIETE 71
OLEN KATEELLINEN
YLEISKAAVALLE
ASEMANI AINOANA
HULLUNA ARKKITEHTINA
HORJUU PAHASTI