Helsingin yleiskaava 4

BLOGI 68
19.10.2015

Kaupunkibulevardit tulessa

Suomalaiset ovat tunnetusti itsepäisiä ja yksitotisia. Päätä lyödään seinään ja kerrallaan voi olla vain yksi totuus. Kuten kaupunkibulevardit. Yleiskaavan visiossa ja luonnoksessa tätä on jo hehkutettu. Tuoreessa kaavaehdotuksessa saamme näyttöä siitä miten idea ottaa tulta. Eli miten se toimii paperilla. Tai miten se ei toimi vaikka onkin helposti syttyvää. Hyvä esimerkki on Länsiväylän kaupunkibulevardi Lauttasaaressa (yleiskaavaehdotuksen selostus, sivu 25):

ValtteriBTietenkin tämä on vain yksi tapa toteuttaa kaupunkibulevardi. Silti voi tehdä huomioita siitä mitä tuleman pitää. Lauttasaaressa kaikki (2) eritasoliittymät Länsiväylälle ja yksi ajotunneli sen ali on poistettu. Tilalla on kaksi tasoliittymää kaikelle liikenteelle. Yleiskaavassa kaupunkibulevardi-merkintä jatkuu myös vieressä olevan Koivusaaren läpi. Valtuuston hyväksymässä osayleiskaavassa siellä on kuitenkin ramppeineen ja rinnakkkaisteineen 10-12 kaistainen moottoritiemaisema ja mikä parasta – uusi täydellinen miljoonia maksava eritasoliittymä saaren keskellä. Käsittämätöntä! Kuulen jo Osmo Soininvaaran sanovan, ettei tämä oikein pelitä.

Lauttasaaressa Länsiväylä on yleiskaavassa suurelta osalta siirretty hieman toiseen paikkaan ja mutkat pantu suoriksi. Väylän pohjoispuolella on uusi rinnakkkaiskatu. Tiiviiltä näyttää. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat on ahdettu täyteen rakennuksia. Asukkaita voi tulla 5000 – 10000. Merta on täytetetty viitisen hehtaaria.

Zuumaus saaren keskeltä paljastaa lisää tulenarkuutta:

Lemislahti

Lauttasaaren liikuntapuistoa on supistettu ja siirretty toiseen paikkaan. Myös Lahnalahdentien mutka on pantu suoraksi. Lauttasaaren veneilijöiden satama ( 160 laituripaikkaa) kerhorakennuksineen ja telakointialueineen (142 talvisäiytyspaikkaa) on poistettu. Mielenterveysongelmista kärsivien naisten tukikoti rannalla on räjäytetty. Ruukinlahden puisto on hävitetty.

Tiheä ja korkea rakentamistapa osoittaa, että kaikki autopaikat on tarkoitus sijoittaa talojen ja pihakansien alle. Tämä on kallista ja vaikeuttaa sosiaalisen asuntotuotannon toteuttamista. Lisäksi tulevat liikenteen meluhaitat ja hiukkaspäästöt, jolle suuri osa ympäristöstä altistuu. Puhumattakaan siitä, että liikenne tukkeutuu ja tulee lisää vaaran paikkoja erityisesti kevyelle liikenteelle. Hullua! Eihän tämä edes toimi ja lisäksi tulee kamalan näköistä tehoympäristöä! Mutta onhan sentään yksi asia ksv:n kuvassa periaatteessa oikein: Pyöräraitti Länsiväylän pohjoispuolella (punainen viiva). Muuta sekään ei käytännössä toimi baanana, koska siinä on useita vilkasliikenteisiä tasoristeyksiä hidastamassa ajoa.

Tapani mukaan olen laatinut samalle  alueelle vaihtoehtoisen suunnitelman:

Ruukinladenpuisto2

Nykyiset toiminnat alueella säilyvät eikä merta täytetä. Ruukinlahden puistoon – Länsiväylään melken kiinni – on  sijoitettu saarelle kaivattu koulu (sille alueelle, joka on ollut metrotyömaana). Rakennuksen muurimainen pohjoisivu toimii suojana liikenteen haittoja vastaan jolloin eteläpihasta tulee riittävästi melulta ja hiukkaspäästöiltä suojattu ja koko puiston käyttöarvo paranee. Tämä on hyvä paikka koululle ajatellen Koivusaareen tulevaa asutusta (5000) sekä yleiskaavan sallimaa tiivistämistä metroreitin varteen. Tämä on myös ainoa kaupungin omistama tarpeeksi iso tasainen alue, johon saadaan koulun tarvitsemat pihat ja kentät, jotka voivat toimia kaikkien käytössä osana liikentapuistoa. Lauttasaarentien ja Länsiväylän väliseen rakentamattomaan kolmioon sopii korkeakin toimistotalo. Länsiväylää bulevardisoidaan puuistutuksin ja sen pohjoispuolella on nopea seudullinen polkupyöräraitti (baana). Ei tässä muuta tarvita.

Lauttasaaren koillisosalla Maamonlahden alueella kaupunkibulevardi ksv:n suunnitelman mukaan näyttää tältä:

Kotkavuori1A1

Merta täytetään tälläkin alueella pari hehtaaria. Suunnitelmasta ei ilmene miten Länsiväylän eteläpuolen uusien kerrostalojen tonttiliikenne hoidetaan. Syötetäänkö ne suoraan Länsiväylältä vai onko sen eteläpuolellakin uusi asuntokatu? Sitäpaitsi on vaikea kuvitella miten Länsiväylle saataisiin toimiva joukkoliikenne, mikä on kaupunkibulevardin tärkein edellytys. Metrolinja kulkee lähellä, mutta kuitenkin liian kaukana. Hsl ei tunnetusti halua metron kilpailijaksi samansuuntaista bussi- tai ratikkalinjaa viereen. Matkaa metroasemalle tältä alueelta tulee yli kilometrin eikä tähän saada helposti sujuvaa ja tarpeeksi tiheää syöttöliikennettäkään. Ei pelitä!

Alla näkymä Maamonlahdentien sillalta kaupungin suuntaan. Yleiskaavan mukainen rakentaminen esitetty valkoisilla viivoilla:

Maamonlahti_bulevardi_2

Valokuvasovitus/Jukka Tulkki/Lauttasaari-Seura.

Käsi ylös kuka tykkää tästä! Itseltäni loppuivat jo adjektiivit. Lansiväylän eritasoliittymät Lauttasaaressa tulee säilyttää eikä tasoliittymiä sille tule sallia. Muutoin ei liikenne toimi. Ihan sama millä nimellä väylää kutsutaan.

Kotkavuoren puisto vielä pystyssä olevine vesitorneineen rajoittuu Länsiväylään etelässä.  Yleiskaavassa puistoa ei ole noteerattu viheralueena. Se on esitetty rakennettavaksi kantakaupunkimaisella tehokkuudella. Vesitornihan puretaan vielä tänä syksynä ja tilalle jää tyhjä tila. Fysiikan lakien mukaan tyhjät tilat pyrkivät täyttymään tavalla tai toisella. Esitän tässä toisen tavan millä puisto – Julius Tallbergin pojan Gunnarin rakennuttamine – huviloineen säilyisi ja lisärakentaminen olisi hallittua ja alueen luonteeseen sopivaa.

Kotkavuori2

Uusia 4-5 kerroksisia asuinkerrostaloja olen esittänyt Pohjoiskaaren ja Taivaanvuohentien varrelle alueelle jossa nyt on ryteikköä. Halpa toteuttaa. Infra on olemassa. Puisto huviloineen säilyy. Uutta rakentamista Länsiväylän alueella ei täälläkään tarvita.

Jatketaan Länsiväylän kaupunkibulevardin tarkastelua kaupunkiin päin. Yleiskaavassa on edelleen mukana varauksena miljardiluokan keskustatunneli, jonne autot Salmisaaresta sukeltaisivat kaupungin ali Itäväylän suuntaan. Kaupunkibulevardi tunnelissa! Ei tämäkään oikein pelitä. Taustalla kummittelevat Ruoholahden sumpun liikenneongelmat, jotka kuulemma liikennesuunnittelijoille tulivat yllätyksenä. Jotain tarttis tehdä:

Hs.29.9,AHs.29.9.B

Jotenkin tuntuu siltä että kaupunkibulevardi-palapelissä Länsiväylän vierekkäiset palat eivät oikein sovi yhteen. Kun  Ruoholahden sumppuun tulee Jätkäsaaren asutuksen lisäksi Hernesaaren 5000 asukasta ja yleiskaavan 20 000 uutta asukasta Lauttasaareen  (Koivusaari mukaan luettuna) niin sumppu on täydellisesti umpisolmussa. Kaupunkibulevardin toteuttamisen jälkeen umpisolmu laajenee Länsiväylällä koko Lauttasaaren alueelle. Eivät kaupungin suunnittelijat ole niin tyhmiä etteivät tajuaisi tätä.

Kaupunkibulevardit ovat tietoinen ja harkittu yritys sumputtaa yksityisautoliikenne siinä hurskaassa uskossa, että ihmiset siirtyvät joukkoliikenteeseen ja käyttämään polkupyöriä. Tämä on fataalia Länsiväylän osalta, kun Länsimetron asemille tyhmän päätöksen johdosta mahtuvat vain lyhyet junat. Jos kallista metron automatisointia ei tule, on länsimetrolla ennusteiden mukaan jo kapasiteettivaikeuksia 10 vuoden kuluttua linjan aukaisemisesta. Ei pelitä!

Tunneleista puheen ollen – ne ovat nyt muotia:

hs-12-10-15Tässä hankkeessa voisi ollakin järkeä. Ja hintakin on kohtuullinen. Sen sijaan Kruununsilloissa ei ole mitään järkeä. Asia on kaupunginhallituksessa päätettävänä ja jäi kokouksessa 12.10. pöydälle. Siltasuunnitelmat on laadittu ratikoille ja kevyelle liikenteelle. Osa päättäjistä haluaisi päästää autotkin sillalle.

KruununsillatTähän asti hankkeen on arvioitu maksavan alle 200 miljoonaa euroa. Ensimmäistä kertaa hinnan on Hesarin uutisoinnissa todettu olevan yli 200 miljoonaa euroa. Mutta eihän se tietenkään siihen jää. Kyllä menee yli 300 miljoonan ja paljon. Ja jos autot tulevat mukaan niin maksaa maltaita ja liikenne kantakaupungissa tukkeutuu pahoin. Tyhmä kysymys: halutaanko Kruununsilloille sujuva autoliikenne korvaamaan sitä, että Itäväylän kaupunkibulevardi jumiuttaa tämänkin väylän?

Unohtakaa kallis, maisemaa pilaava ja talvella sekä myrskyllä kevyelle liikenteelle ankea ja vaarallinen siltahanke kokonaan. Kruunuvuorenrannasta lauttamatka Katajanokalle kestää vain 6 – 8 minuuttia. Infra on valmiina eikä maksa mitään. Muutamalla miljoonalla saisi kaksi modernia lauttaa Vancouverin mallin mukaan. Ja pääseehän metrolla stadiin Hertoniemen kautta.

Suunnitteilla ja valmisteilla olevat uudet joukkoliikenneinfrat ovat erittäin kalliita. Kukahan maksaa?

img684img685Uudet infrat eivät edes välttämättä paranna joukkoliikenteen palvelutasoa kuten Lauttasaaren esimerkki osoittaa: Länsimetron tulon jälkeen palvelutaso romahtaa osalla saarta, jossa ei voida järjestää kunnon liityntäliikennettä. Metro ei voi korvata paikkallisliikennettä Kamppiin. Ennen niin lyhyen ja nopean bussimatkan sijasta tulee vähintään yksi vaihto ja hitaat ylös-alas-kapuamiset metroasemille. Ei pelitä!

Miksi stadia pitää tiivistää älyttömästi?

Tämä on hyvä kysymys, jota minullekin vastaantulijat Lauttasaaressa usein esittävät. Sen verran tunnettu kylähullu olen. Yleiskaava tähtää 240 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavassa on kuitenkin vielä tätä enemmän potentiaalia. Sen aluevaraukset mahdollistavat kaksinkertaisen väestönkasvun. Tunnettu tosiasia on, että mahdollisuudet realisoituvat jos ja kun alueiden tiivistäminen vanhoja taloja purkamalla ja uusia rakentamalla on kannattava bisnes. Ja toistaiseksi näin on stadissa ollut. Lauttasaaresa jopa ylikuumentumiseen asti. Tällä hetkellä saarella on yhtäaikaa rakenteilla niin paljon uusia kerrostaloja, että niiden markkinointi on erittäin vaikeaa. Kaikilla paikoilla eivät enää menekään helposti kaupaksi näillä korkeilla hinnoilla.

Monilla on lisäkysymys, joka samalla sisältää vastauksen: Tiivistetäänkö stadia maahanmuutajille ja pilataanko nykyisten asukkaiden ympäristöt tämän takia? Muutamia vuosia sitten Helsingin entinen maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä oli kuultavana Stadin rantaryhmän tilaisuudessa. Hannu vastasi kysymykseen, että maahanmuuttajia tarvitaan ja he tarvitsevat asuntoja. Sama todetaan Ylen:n uutisissa 13.10.2015

TURVAPAIKANHAKIJAT PIAN ASUNTOJONOSSA
 HELSINGIN VUOKRATUOTANTOON TULOSSA SUURI PIIKKI

Kysyn lisää tyhmiä kysymyksiä: Miksi entiset – minullekin opetetut-  hyvät suunnitteluperiaatteet on heitetty romukoppaan? Miksi asuntoja sijoitetaan hiukkaspäästö- ja melualueille vilkkaasti liikennöityjen väylien varteen? Miksi ei enää välitetä riittävistä valokulmista kerrostalojen välillä? Miksi tehdään ehdoin tahdoin ”slummia” ja liikennettä sumputetaan erityisesti jalankulkijoille vaarallisella tavalla? Miksi puistoja poistetaan, luonnonrantoja täytetään ja veneilijöiden toimintamahdollisuuksia kuristetaan? Kysymyksiä riittää ja tehtävää. Ei yleiskaava vielä lainkaan ole valmis. Eikä tämmöisenään hyväksyttävissä.

TYöpöytä

Hullu arkkitehti

Ai niin – mitä oikeastaan tarkoittaa yksitotinen. Tähän antaa hyvän vastauksen Elias Lönnrotin ruotsalais-suomalainen sanakirja vuodelta 1880. Sopii hyvin tämän viikon mietelauseksi:

YKSITOTINEN
EN SOM DRICKER
BLOTT ETT GLAS TODDY

Yleiskaavaan liittyen katso myös blogini 5.10.2015 Käärmetalo koivusaareen

14 thoughts on “Helsingin yleiskaava 4

  1. Kiitos viestistä. Näköjään nuo Helsingin asiat vielä tästä maanpakolaisuudesta (se Koiviston konklaavi)
    huolimatta kiinnostavat. Tulihan sillä seudulla asuttua jotain 81 vuotta, ja puolustettuakin. Kiitos Onni-
    Bussin sinne pääsee nykyisin ilmaiseksi, joten tulee käytyä.
    Täällä Kotkassa evakkonakin täytyy välillä yrittää räpistellä käsittämättömän tyhmiä kaupungin hank-
    keita vastaan. Kaikki vanha ja korvaamaton pyritään aina tuhoamaan. Nosturit, sillat, käyttökelpoiset
    (mielestäni) vanhat tiilipytingit jne. Pois vaan elkä mitään ole tiedossa tilalle.
    Tsemppiä !
    O. Kaisla

  2. Naseva kirjoitus! Ajatuksesi koulun sijoittamisesta ihan Länsiväylän kupeeseen on kuitenkin nykyisillä liikennemäärillä täysin suositusten vastaista. Terveydelle vaarallisten pienhiukkasten ja melun vuoksi etäisyyden Länsiväylästä pitäisi olla vähintään 140 metriä, ja suositus on 200 metriä. Vaikka liikennemäärät putoaisivat nykyisestä 70 000:stä 50 000:een autoon vuorokaudessa, suositusetäisyys säilyisi silti samana. Tämä on syy, miksi koulua ei ole kyseiselle paikalle rakennettu. Lasten terveys. Jokainen kymmenen metriä on lasten suojelemisen kannalta olennainen.

    Tämä on yksi Länsiväylän bulevardisoinnin suuria ongelmia: halutaan rakentaa väylän varrelle asuntoja tuhansille. Kuitenkin päiväkotien ja koulujen rakentaminen lähelle väylää on kiellettyä. Mihin siis lasten tarvitsemat palvelut sijoitettaisiin? Eihän niille ole löytynyt Lauttasaaresta tontteja nykyiselläkään väkimäärällä.

    1. Kiitos kommentistasi Riitta. Olen tietoinen näistä määräyksistä. Siksi olen sijoittanut kolmikerroksisen koulun pohjoissivun suojamuurina Länsiväylää vasten jolloin pihasta rakennuksen eteläpuolella tulee riittävästi melulta ja pienhiukkasilta suojattu alue. Mitä lähempänä muuri on Länsiväylää vasten sen tehokkaammin se suojaa pihaa ja puistoa llikenteen haitpolta. Pihan länsi- ja itäpuolelle voidaan tehdä lisäksi tarvittaessa meluesteitä. Tällöin myös koko Ruukinlahden puiston melu- ja hiukkassuojaus paranee. Joka tapauksessa pihasta ja puistosta tulee paljon paremmin liikenteen haitoilta suojattu alue kuin väylän pohjoispuolella oleva Lauttasaaren liikuntapuisto on nykään ja myös paljon parempi mitä koululastenkin käyttämä Ruukinlahden puiston kenttä on nykään. Koulun pohjoissivulla ikkunat eivät ole avattavia ja nykyisillä rakenteilla saadaan täysin melulta suojatut sisätilat. Sitäpaitsi tässä ei synny kuilumaista tilaa Länsiväylälle jolloin pienhiukkaset pääsevät liukenemaan ilmaan tuulen mukana laimentuen laajalle alueelle. Hiukkasieppoina toimivat myös väylän reunoille ja keskelle ehdottamani puu- ja pensasistutukaset. Jos Länsiväylän nopeusrajoitusta vielä alennetaan kaupunkibulevardimaiselle tasolle niin liikenteen haitat pienenevät. Kyllä tämän ratkaisun piäisi onnistua.

  3. Helsingin kaupunki ei ole halunnut julkisuutta vuonna 2014 teettämälleen selvitykselle kaupunkibulevardien ilmanlaadusta. Ihan ymmärrettävistä syistä. Selvitykseen voi tutustua osoitteessa http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-29.pdf

    Turvallisena pidetty rakennusetäisyys kouluille ja päiväkodeille on Länsiväylän liikennemäärillä vähintään 140 metriä (sivu 12). Sen pitää täyttyä kaikissa olosuhteissa. Kysymys on pienten lasten terveydestä.

    Selvityksessä todetaan myös, että kun nopeusrajoituksia alennetaan, liikenteen typenoksidipitoisuudet nousevat, eivät laske. Tämä johtuu siitä, että autot jarruttelevat ja kaasuttelevat kun liikenne ruuhkautuu. Kaasuttelussa pienhiukkaspitoisuudet voivat nousta jopa satakertaisiksi. Viimeistään Volkswagen-kohu on tuonut pienhiukkaspäästöt suomalaiseenkin keskusteluun. Muualla läntisessä Euroopassa ja USA:ssa tästä ongelmatiikasta on puhuttu paljon.

  4. Hyvä Ilpo, täytyy sanoa, että puhut paljon, mutta asiaa,

    Jätkäsaaren maantäyttöalueille kohdistuvan eilisen sunnuntaikävelyn tunnelmissa ei voi muuta kuin yhtyä Sinuun siinä, että hirmuiset liikenneruuhkat koettelevat kaunista Helsinginniemeämme ihan kohta ja sen jälkeen tilanne vain pahenee.

    Sisääntuloväylien ”bulevardisointi tuntuu sinänsä ihan kivalta, mutta pitääkö kaikki kalliilla tehdyt hyvät väylät ja eritasoliittymät purkaa ja siirtää sijansa johonkin suuntaan? Luulisi, että Soininvaara ja joku muukin taloudesta ymmärtävä sanoisi jotain sen pelittämisestä.

    Lisätään Länsiväylälle puita ja pyöräteitä ja pysäköintiä ja annetaan niiden metamorfoitua vihreiksi bulevardeiksi. Ainoa, mitä minä purkaisin on meluvallit (ja ehkä jotain pientä muuta)! Annetaan toimivien liittymien viedä autot vähin äänin sinnesuntänne.

    Kun nopeudet alennetaan niin suojaetäisyydet voidaan unohtaa ja saadaan vähällä rahalla lisää rakennusmaata ja puita ja kaikkea muuta kivaa kuten leikki- ja parkkipaikkoja.

    t jukka

  5. Nasevia kommentteja Ilpo. Kiitos. En ymmärrä, miksi Helsinkiin pitää rakentaa niin paljon uusia asuntoja. Kenelle? Mitkä ovat ne elinkeinot, jotka pitävät tulevat asukkaat hengissä?

  6. Esimerkiksi Länsiväylän liikenne-ennuste vuodelle 2035 on Lauttasaaren kohdalla 72 000 ajoneuvoa /vrk. Mikäli länsiväylän eritasoliittymät puretaan ja rakennetaan ne tasoliittymiksi , niin liikenne on täysin tukossa. Siitä pitää huolen kevyt liikenne ja liittymien liikenteenvalo-ohjaus. Sisääntuloväylän kapasiteetti vähenee merkittävästi tällä ns. bulevardisoinnilla. Tätä ei voida kompensoida juurikaan poikittaisyhteyksien parantamisella. Liittymät tukkeutuu ja ruuhkat siirtyvät osin Lauttasaaren katuverkkoon. Tämä on hyvä keino lisätä ja siirtää melu-ja hiukkaspäästöt koko Lauttasaaren alueelle.
    Ainahan on tiedetty, että mikäli päätie ei vedä, vaan se seisoo, niin myös liittyväliikenne seisoo ja saasteet lisääntyvät myös asuntoalueilla
    talojen piha-alueilla.
    Päätiehän välittää eniten liikennettä tasaisella 80 km:n nopeudella ja välityskyky pienenee merkittävästi nopeden pudottua 50 km tunnissa. Myös hiukkaspäästöt ja pitoisuudet kasvavat aina ruuhkassa.
    Mielenkiintoista on tämä rakentaminen aivan vilkasliikenteisen tien viereen näitä bulevardeja. Miten on mahdollista saada rakennusluvat melu -ja hiukkaspäästöalueelle. Miksi tätä ei ole selvitetty tai ainakaan tuotu julki. Sehän on oleellinen asia. Keilaniemessä rakennetaan 4 tornia kehä ykköseen kiinni, mutta kehä ykkönen joudutaan kattamaan sen takia melun ja näitten päästöjen takia. Asemakaavassakin on määräys, ettei rakennuksiin saa muuttaa, ennenkuin kehä on katettu.
    Ainoa keino on asuinrakentamisen toteuttaminen päätien eteläpuolelle. Silloin voidaan haitat torjua, kun piha-alueet ja parvekkeet toteutetaan eteläpuolelle ja pohjoiset seinät ottavat vastaan melun ja saasteet. Näissä yleiskaavan mukaisissa taloissa ei vain voi asua haittojen takia, Myös varjostukset tulee olemaan ongelmana.
    Tunnelihumalan siirryttyä krapulan puolelle on tilalle tullut Bulevardisointihumala.

    Pentti Sirola
    Jorvaksentien suunnittekussa jo vuodesta 1966 mukana ollut.

  7. Hei Pentti! Kaupunki teetti kaupunkibulevardien ilmanlaadusta selvityksen, joka on vaiettu kuoliaaksi sattuneesta syystä. Kirjoitin aiheesta kommentissani tähän blogiin tuossa hieman ylempänä. Ainakin Lauttasaari-Seura on kiinnittänyt kannanotoissaan huomiota juuri ilmanlaatu- ja meluongelmiin. Ne eivät kuitenkaan tunnu päättäjiä kiinnostavan.

  8. Hei Riitta! Lukasimpa tämän selvityksen. Itse aikoinani teetin samanlaisia selvityksiä mm. Keilaniemessä ja Vallikalliossa Leppävaarassa. Asia ei ole lainkaan yksinkertainen, sen takia näitä selvityksiä päätettiin aikoinaan tilata alan ehdottomasti parhaimmalta asiantuntijalta, jottei tutkimustuloksia kyseenalastettaisi. Siksi nytkin on hiljaista ja selvitystä ei arvostella. Oleellisia asioitahan on nämä hiukkaspäästöt, jotka syntyvät nastarenkaitten tienpinnasta irtoavasta aineksesta. Se on pahinta. Moottorista tulevat myrkyt saattavat vähentyä, kun siirrytään sähköautoihin, mutta tienpinnasta irtoavat hiukkaset eivät. Näitä ei oikein sido edes istutuksetkaan. Nastarenkaita ei oikein voida kieltääkään Suomen kaltaisessa maassa.
    Siihenkin on selitys olemassa.
    Ongelmia ovat myös nämä tiheän rakentamisen bulevardien päät aivan kuten tunneleitten suuaukotkin. Leppävaarassahan jouduttiin sen takia rakentamaan erllinen poistopiippu tunneliin, muutoin tunnelin suuaukkojen läheisyydessä olevat asunnot olisivat tulleet asuinkelvottomiksi.
    Tämäkään ei ole riittänyt, vaan tunneliin ajavaa likennettä on jouduttu rajoittamaan päästöjen takia.
    Tämä tiedettiin jo suunnitteluvaiheessa. Siihen on lääke, kolmas kaista vallikalliosta Vihdintielle, niin liikenne sujuu myös tunnelissa.
    Muutoin, jos halutaan rajoittaa liikennettä kantakaupungissa, niin helpoin keino on nostaa pysäköinnin hintaa. On helpompi kuin tiemaksut.

    Pentti Sirola
    Eläkeläinen

  9. Vaihtoehtosi niin Koivusaareen kuin Lauttasaareen ovat niin järkeviä, että KSVn yleiskaavavalmistelijat eivät ilmeisesti uskalla puhua niista Ksalk:n jäsenten edessä. Tulisi ehkä suunnittelijoiden ammattitaito kyseenalaiseksi.
    Jätkäsaaren liikennesummppu on kertausta siihen, mitä vielä etelämpänä on nähty jo 15 v sitten. Hernesaaresta ja Tehtaankadun eteläpuolelta on ollut vaikeata päästä Mechelininkadulle jo silloin. Esitettyihin kysymyksiin on liikennesuunitteluosaston suunnittelijoiden vastaus ollut: tiedämme sen, mutta sitä ei pystytä ratkaisemaan. Saapa nähdä, milloin Hernesaarestakin aletaan suunnittelijapiireissä haaveilla tunnelia Jätkäsaareen – siis toinen 100 milj.€, mikä ei varmasti riittäisi.
    Kruunusitojen tuottama tulos on liikennesumppy kantakaupungin itäreunalla. Ja muuten – ei kai kukaan tervejärkinen selväpäinen helsinkiläinen tosissaan voi uskoa että Kruunusillat tehtäisiin vain kevyelle liikenteelle ja ratikoille. Ei tule tapahtumeen! Niin kallista hanketta ei kannata jättää autoilijoiden ulottumattomiin.
    YLEISKAAVAEHDOTUS ON LÄHETETTÄVÄ UUDELLEEN VALMISTELTAVAKSI!

  10. Onpa oivallinen kirjoitus. Matkailun takia tulin valitettavasti lukeneeksi sen vasta nyt. Hienoa että tarkempia kuviakin on nähtävänä, kun niitä on ollut vaikea löytää mistään.

    Osmo Soininvaaran kirjoituksista saa käsityksen, että tämä remontti saattaa tulla eteen hyvinkin nopeasti. Marssijärjestys näyttäisi olevan sellainen, että heti Laajasalon ’bulevardin’ (joka on jo pöydällä) jälkeen tartutaan Länsiväylään. Syynä on Lapinlahden motarisillan kunnostaminen, johon on ryhdyttävä joka tapauksessa pian.

    Nyt kai on jo selvää, että pelkkä ein sanominen ei riitä. Pitäisi löytää sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät ole näin huonoja. Uuden kaavan tarkoitushan on uusien asuntojen rakentaminen joka suunnalla tiivistämällä asutusta. Eniten vapaata tilaa on motareiden laidoilla. Voidaanko Länsiväylän bulevardisoinnin määrälliset tavoitteet saavuttaa toisenlaisella ratkaisulla?

    Mielestäni huonoin on sellainen läpiajokatu, jossa liikennevirran pysäyttää tasoristeys tai useampi. Ajonopeus voilla melkein mikä tahansa, kunhan jono liikkuu. Jos syntyy sumppu, autot ryhtyvät etsimään toisia reittejä saaren muilta kaduilta. Myös Espoon suuntaan ajettaessa.

    Itse olisin valmis jopa sellaiseen täysremonttiin, että Koivusaareen rakennetaan nyt kaavailtujen pienkerrostalojen asemesta nippu samanlaisia tai vielä korkeampia torneja kuin lahden toiselle laidalle Keilaniemeen. Kun vielä Vulcanin mäen kohdalle tehdään se pitkään suunniteltu kansi, määrälliset tavoitteet saavutettaisiin rakentamatta motarin pohjoispuolle yhtään mitään.

    1. Jopa Holstentor (esikuva Lyypekissä) taitaisi kaksine torneineen sopia Koivusaareen paremmin kuin Keilaniemeen kaavailtujen kaltaiset, ylipitkiksi venytetyt ”Ikituurit” (esikuva Suomen Turussa).

      Korkea torni aikaansaa tuulisella säällä tuulenpyörteitä, sitä pahempia, mitä korkeampi ja tuulelle alttimpi se on. Kuka kaipaa Koivusaareen tuulenpyörre- tai trombigeneraattoreita? Eivät ainakaan ulkoilijat, tuskin työmatkapyöräilijätkään.

      Mikä olisi tuollaisen rakennelman (talon, tornin, tai useamman) vaikutus mielenmaisemaan? Aamulla Helsinkiin tullessa se ei varjoisan puolensa tulijalle näyttävänä ehkä olisi ainakaan mieltä ylentävä näky. J.R.R. Tolkien on kuvannut sellaisen tuottamaa tunnelmaa hienosti kirjansa ”Taru sormusten herrasta” osassa ”Kaksi tornia”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s