Hullun arkkitehdin ihmeelliset kesäseikkailut jatkuvat OSA 4 BLOGI 64 21.9.2015
Kotka, meri ja laituri
Edellisessä blogissani kerroin kuinka tapasin kirjailija Olavi Moilasen. Tämä poiki kutsun hänen 70-vuotispäivilleen heinäkuussa. Synttäreillä tutustuin moniin kotkalaisiin taiteilijoihin kuten taidemaalari Olavi Heinoon. Hän pyysi minua käymään ateljeesalongissaan, missä töiden paljous yllätti minut. Heinon omien teosten lisäksi hänellä oli ateljeessaan mittava kokoelma kotkalaisten taiteilijoiden töitä ja meriaiheista grafiikkaa. Tämä artikkeli syntyi keskustelujemme pohjalta. Samalla se on retrospektiivinen näyttely taiteilijan laajasta tuotannosta. Antaa kuvien ja taiteilijan runojen puhua. Runot ovat Heinon kirjasta PISTE MERESSÄ, MERISINFONIA (esikoiskokoelma 2014).
Sisinpäni janosi enemmän kuin elämä antoi pakotti näkemään merien taakse, toivomaan, että seuraava satama antaisi vastauksen aina minuun jäi tyhjä kohta seitsemästä totuudesta
Suuri seikkailija näkee näkymättömän avaa rannat syvät ja tutkimattomat
Kaupunki väreilee tehtaan tuoksu yltää lähisaariin
Laivat tulevat menneisyydestä ja unista Lakaiskaa aika hereille Laivat tulevat Maa jää kuolleille Meille jää matka toistemme luo
Ovi raollaan ikkuna auki lokin kirkaisulle hämärät nurkat ahvenia lasikulhossa voipaperilla sitruuna ja tilliä
Mutta onni on syvä varjo vedessä kun tyrsky kuohuaa ja huuhtoo rakkauden väkevää tuoksua mereen
Minun hiljaisuuteni, sinun sanasi minun laiturini, sinun meresi minun purjeeni, sinun tuulesi
Tänään kivi on musta rannalla matkalaukkumeri ja kaikki lähdöt peruttu
Meri vetäytyy sanomaton hiertää koloa sydämeen
Löydän mutkien kautta suoran polun merenrantaan yksinäisyyteen lyhyt matka
merelle lähdetään hitaasti ja hitaasti sieltä palataan kun käännyn se läikkyy ja kuohuu minussa pitkään
Meri on hiljainen tie pois itsestä se huuhtoo sielua tyynnyttää hetken olen meren merkitsemä ja kaipaan
Katson sinua edestä, takaa, sivulta aina sinusta merenvalo minua kohti
Vähän on aikaa pitkiä matkoja varten isokin matkalaukku aina liian pieni toiveita kantamaan
laiva vasta kiinnittynyt laituriin merimies jo avaamassa kairon ovea horjuu kapakkaan mennessään sieltä tullessa horisontti kihara kuin laivatytön hiukset
merimiehillä on sinivihreät silmät kuin unien ankeriailla aina he seilaavat poispäin kohti muistojen hämärää sinne missä elämä alkoi mihin se joskus päättyy
Olavi Heino on työteliäs ja säntillinen taidemaalari. Hän työskentelee ateljeessaan joka päivä sunnuntaita lukuunottamatta kahdeksan tuntia – kello kymmenestä kuuteen. Töitä ja ideoita riittää. Hän maalannut useita isokokoisia teoksia julkisiin sisätiloihin, tehnyt paljon muotokuvia ja muitakin tilaustöitä. Parhaillaan hänellä on näyttely yhdessä Kuutti Lavosen kanssa Imatran taidemuseossa 10.10. asti. Olavin isäkin, Eino Heino, oli taiteilija. Tässä lopuksi muutamia hänen töitään:
Miete 64 LAITOIN NAVIGAATTORIIN OSOITTEEKSI HELVETTI SE NÄYTTI MONTA REITTIÄ LAITOIN OSOITTEEKSI TAIVAS SE SANOI ETTÄ OLEN JO PERILLÄ
Hienoja töitä, varsinkin tuo Tyrskytär ja muut rantakuvat.