Huvila meren saarella 2

 BLOGI 43
23.3.2015

Saari kartalla ja kartta saarella

PutkilokasvitSaari sijaitsee Mussalon lounaiskärjen tuntumassa osittain Pyhtään kunnan, osittain Kotkan kaupungin alueella. Vain noin 50 m levyinen salmi eroittaa saaren Mussalon Sarvenniemestä. Itä- ja pohjoispuolella on suhteellisen suojaisa poukama, kun sen sijaan lännessä ja etelästä rantoja huuhtovat Äyspäänselän aallot. Saari on Kymen lääninhallituksen 5. syyskuuta 1972 annetulla päätöksellä rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.” Näin kuvaa appiukkoni Sten Stenius tarinamme päähenkilöä vuonna 1984 julkaistussa tutkimuksessaan SELVITYS RAUHOITETUN SAARISTOKASVIALUEEN PUTKILOKASVEISTA.

PeruskarttaSaari on viralliselta nimeltään Sarvenniemenkari, mutta me kusumme sitä nimellä Sarvikari. Asetelma on edelleen jokseenkin sama kuin peruskartassa vuodelta 1988. Tosin Santalahden lomakylä on laajentunut huomattavasti suositun uimarannan pohjoispuolella. Täyden palvelun leirintäalue mökkeineen ja kahviloineen on useamman kerran valittu Suomen parhaaksi.  Täällä  asuu teltoissa viikon verran joka vuosi syyskuussa parisataa urugualaista arkkitehtiopiskelijaa Euroopan kiertueellaan. He ajavat mantereen halki Pariisista vuokratuilla autoilla (useita kymmeniä) ja jatkavat täältä busseilla Pietariin. Leirintäalueen ympärillä on Santalahden golfkenttä ja rannan tuntumassa tuntumassa pieni hotelliravintola. Ristikatkoviiva osoittaa ulkosaariston ja sisäsaariston rajan.

SuojelutauluSaaren ja lomakylän välissä on Pitkänperänvuorten aarnimetsäksi luokiteltu alue, joka yleiskaavassa on virkistysaluetta. Siirtolohkareiden kansoittamassa satumetsässä ja silokalliorannoilla kiertelee luontopolku. Sarvenniemen ja Pitkäperänvuorten välissä on kapea vuonomainen Pitkänperänpohja, jossa jatkosodan aikana oli suojaisessa ankkurissa kolme saksalaisten sotalaivaston alusta. Tästä ajasta kertovat jyhkeät laivojen kiinnitysrenkaat molemmin puolin vuonoa kallioseinämissä  Rannalla aivan veden äärellä on yhä käytössä vanha lähdekaivo. Sinne – kuten Sarvenniemeenkään – ei johda ajotietä. Moottoriveneellä saareen on tultava Santalahden pienvenesatamasta asti.

HelsinkiPietari

Saaren sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla. Käymälän ulko-oveen akryyliväreillä maalaamani opastustaulu. Pinnoitettu venelakalla. Maiden kulttuurierot näkyvät myös heraldiikassa.

Sekaisin kasveista

Appiukkoni rakkain harrastus musiikin ohella oli luonnosuojelu ja kasvit. Koko elämänsä ajan hän kokosi herbaarioita ja kypsemmällä iällä rauhoitti kymmeniä suojelukohteita Kymenlaaksossa. Omistamallaan saarella hän saattoi 66-vuotiaana lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla – perustaa jälleen uuden luonnonsuojelualueen ja kerätä muutamia uusia herbaarioita.

rentukka2

Rentukan levinneisyyskartta. Karttapohjassa vuodelta 1976 näkyy kahteen kertaan laajennettu mökki ulkomitoiltaan 25 neliötä.

rentukka1

Rentukka Steniuksen saariherbaariosta, joissa kaikkia lajeja on tuplasti. Kuivattu kasvi on kiinnitetty A5 alustaan muovifoliolla.

Tutkimustaan varten tohtori jakoi saaren 10 x 20 m ruutuihin, jotka on merkitty rautapaaluilla maastoon. Kenttätutkimuksia hän teki millimetripaperilla ruutu kerrallaan skaalassa 1:100. Tässä vaiheessa tulin kuvaan mukaan ja piirsin kartan saaresta 1:500. Tutkimuksen idea oli selvittää missä ruudussa mikin saaren putkilokasvi esiintyy ja miten vuosien varrella levinneisyysalueet muuttuvat.

HerbPutkilokasvi tarkoittaa kaikkia kasveja sammalia ja jäkäliä lukuunottamatta. Näitä Pappa Stenius löysi saarelta 116 lajia. Saaren kirjaston luonnontieteellisessä osastossa on vino pino kansioita Steniuksen saariselvityksestä. Herbaarioiden ja leveinneisyyskarttojen lisäksi on paljon hänen ottamiaan valokuvia saaren luonnosta.

Tempo allegro vivace ma non troppo

puna-ailakki

Puna-ailakki Sarvikarin kasvikokoelmista. Sten Steniuksen piirros, jotka yleensä on tehty luonnolliseen kokoon. Poikkeamat tästä on esitetty skaalasuhteella.

Sten Stenius oli monipuolinen persoona. Perheen omakotitalossa isännällä oli kolme työhuonetta; kirjasto, valokuvalaboratorio ja silmälääkärin vastaanottohuone sekä lisäksi flyygeli olohuoneessa. Stenius on säveltänyt noin 30 teosta. Enimmäkseen yksinlauluja pianon säestyksellä mm. Eino Leinon, Gustav Frödingin, Nils Ferlinin ja P. Mustapään runoihin. Mielestäni paras teoskokonaisuus on Gripenbergin 10-osaisen runosarjan sävellys SÅNGERNA TILL LINDAGULL. Se on esitetty ainakin pari kertaa yleisradiossa. Matti Lehtisen laulamana vuonna 1952 ja Kari Wileniuksen esittämänä 1976. Tuotannossa löytyy myös joululauluja, virsi,  pianotrio, menuetteja pianolle, LIONS-KANTAATTI sekä KEVÄTIDYLLI JOUSIORKESTERILLE. Viimemainitun lääkintäkapteeni Stenius sävelsi sunnuntaisin palvellessaan sodan aikana Mikkelin sotilassairaalassa. Aktiivinen tohtori opetti laulua ja biologiaa Kotkan ruotsalaisessa yhteiskoulussa, anatomiaa sairaanhoitajakoulussa sekä piti luontopalstaa ja kirjoitti musiikkiarvosteluja Kymen sanomiin. Meininki Steniusten talossa oli vähän niinkuin Ainolassa. Kun Pappa oli kotona ei kukaan saanut soittaa pianoa tai laulaa.

Vesta

Vesta Stenius

Talon emäntä sairaanhoitaja Vesta Stenius puolestaan oli jatkosodassa ensin Itäisen rannikkotykistorykmentin ylihoitaja. Myöhemmin hän oli järjestämässä lasten siirtoja Ruotsiin ollen lennoilla mukana. Sodan jälkeen hän oli aluksi perustamassa apuhoitajakoulua Helsinkiin ja toimi sen jälkeen Kymenlaakson sairaanhoitajakoulun opettajana ja oppilaskodin johtajana.

 

Pyhät reviirit

SarvipipariV

Rakas saari piparina. Rusinat ovat kiviä ja pähkinät puita. Muistuttaa erehdyttävästi Pääsiäissaarten jättilaläispatsasta.

Suorittaessan kasvitutkimuksiaan saarella yli satakiloinen tohtori Stenius harppoi ryminällä saarta ristiin rastiin. Tässä vaiheessa hän ei tullut ajatelleeksi, että saari on suojelun arvoinen myös linnuston puolesta. Saarella pesii tai on pesinyt ainakin seuraavia lajeja. Kyhmyjoutsen, kalalokki (noin 20 paria), selkälokki, harmaalokki, kalatiira, lapintiira, meriharakka, sinisorsa, haahka, tukkasotka, isokoskelo, tukkakkoskelo, silkkiuikku, karikukko, rantasipi, mustarastas, kivitasku, västäräkki, talitiainen, sinitiainen, peippo, kirjosieppo, harmaasieppo, haarapääsky ja uunilintu. Lähes päivittäisiä vierailijoita kesäisin ovat varisten lisäksi nuolihaukka, varpushaukka, merimetso, räyskä, kalasääksi, käpytikka ja palokärki. Onpa kanahaukkakin siepannut saaresta saalista useasti. Eniten surimme sen saalistamaa täysikasvuista selkälokin ainoaa poikasta. Kyllä kalalokkikin voi olla peto. Viime kesänä popsi tappajayksilo suuhunsa ainakin kolme tiiran poikasta. Saaren yli lentävät muuttolinnut ovat oma lukunsa, johon palataan blogin myöhemmissä jaksoissa.

SarvikariVYllä vuonna 1980 piirtämäni saaren kartta. Siinä näkyy suunnittelemani vanhan mökin uusi (kolmas) laajennus. Rauhoitussäännöissä on osoitettu 2000 neliön piha-alue, jolle saa rakentaa.

Kalalokki

Pihapiirin puolikesy kalalokki Måses reviirikivellään. Lintujen tarkkailu on molemminpuolista.

Pesimäaikana liikumme saarella vain polkuja pitkin ja jätämme saaren koko pohjoisosan rauhaan venelaituria lukuunottamatta. Linnut ymmärtävät tämän reviiriajattelun ja hyväksyvät meidät suojelijoina. Suojelu on konkreettista: 26 supikoiraa loukutettu, kymmenkunta minkkiä ja muutamia variksia tuhottu. Lisäksi linturakas verkoilla kalastava lähinaapuri ruokkiii säännöllisesti kalalokkejamme perkuujätteillä. Selitys sille, että saaressamme on lähialueen – ja ehkä koko itäisen Suomenlahden saariston – suurin yhdyskunta.

Joka kesä saamme seurata Måseksen jälkeläisten taapertelua pihakalliolla. Untuvikkoja ahdistelevat varikset, harmaalokit ja monet muut pedot.  Suojelustamme huolimatta keskimäärin vain 1-2 poikasta kolmesta selviää lentokykyiseksi.

MåsesSöner1

Måseksen pojat Josef, Babylon ja Geerson  huolettomasti pihakävelyllä

MåsesSöner2

Måseksen pojat nokkaunilla. Suojaväri on melko hyvä mutta ei täydellinen.

 

 

Lisää mielipiteitä heraldiikasta

rajapyykki2Rajapyykki1BKunnan raja halkoo saaren. Vasemmalla vanha kallioon hakattu rajapyykki keskellä saarta. Oikealla ajopuista tekemäni ja akryyliväreillä maalattu venelakalla pinnoitettu vanhaan valurautaisen joulukuusen jalkaan kiinnitetty siirrettävä rajapyykki.

RajapyykkiHopeiset ristit Pyhtään vaakunassa viittaavat kunnan asemaan neljän pitäjän emäpitäjänä ja mahdollisesti myös Pyhtään vanhaan kirkolliseen menneisyyteen. Ja eikös vain joku pikkulintu ole merkinnyt vaakunan oikeaan laitaan mielipiteensä kotkista.

Kahden kunnan tiekartta

SarvikarttaUusin akryyliväreillä maalaamani kartta, jossa kaikki polut ja rakennukset näkyvät. Rakennuksia on yhteensä viisi: vanha viiteen kertaan laajennettu mökki ulkokuisteineen (huvila/villan), saunamökki kuisteineen (stugan), käymälä, Totoron maja (jalasmaja kalliolla) ja Kotkan maja (puussa).

Jotta lokit nyt varmasti ymmärtäisivät polkujen merkityksen on ne nimetty katukyltein. Seuravassa kavalkadi

AamukujaEteläesplanadi

 

 

 

 

 

 

halkotieVästäräkkiväylä

 

 

 

 

 

 

KompostikaariKompostikaari1

 

 

 

 

 

 

SödratuppgatanPunkkipolku

 

 

 

 

 

 Paikallista liikennekulttuuria

kiertoliittymäSaaren vilkasta polkuliikennettä on tarpeen ohjata liikennemerkein ahtailla väylillä. Ylinopeudesta sakotetaan ja ohittaminen on yleensä kielletty. Vasemmalla kiertoliittymä kolmen tärkeän polun risteykohdassa. Niin – ja onhan siellä julkista liikennettäkin sesonkiaikana; vajaat kymmenen bussilinjaa, jotka hoidetaan ekologisesti potkulaudoilla. Nämä ovat kapeilla poluilla ja sileällä laajalla pihakalliolla omiaan. Saaren keskustori – sarviaukio – on tärkeä linjaston solmupiste. Siellä onnistuu vaihto linjasta toiseen (kuva alla). Luonnollisesti on olemassa minuuttiaikataulut.

30Sarviaukio

 

 

 

 

 

 Posti kulkee

Potkulaudat2

Ruuhka-aikana saaren julkisen liikenteen koko kalusto on käytössä.

BUS

Kausikortti

Maksun julkisen liikenteen matkasta voi suorittaa kuljettajalle tai hankkia etukäteen kausikortti. Potkulautafirma ottaa kuljettakseen myös pieniä paketteja. Pikakuljetuksista peritään tuplamaksu.

IMG_3626

Pikakuljetus vauhdissa.

Jatkuu ensi viikolla…

Kypärä

Hullu arkkitehti. Liikuttaessa tiirojen pesimäalueella poikasten kuoriutumisen jälkeen on syytä käyttää kypärää.

MIETE 43
ELÄMÄ ON SARJA EPÄONNISTUMISIA
JOISTA VOI OPPIA EPÄONNISTUMAAN
ERI TAVALLA SEURAAVALLA KERRALLA

One thought on “Huvila meren saarella 2

  1. Mielenkiintoinen blogi. 60-luvulla tuli vierailtua Toivo Muurisen mökillä, meren ja Mussalon tuoksu jäi hyvin mieleen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s