Missä Helsinkiä voi tiivistää

Blogi 41
9.3.2015

Jalkakaytäväkeskustelua

Eräänä iltana kävelin KAUPPANEUVOKSENTIETÄ – yksi niistä Helsingin kolmesta kadusta, jotka ovat saaneet nimensä Julius Tallbergin mukaan. Muut ovat TALLBERGIN PUISTOTIE – Lauttasaaressa sekin – ja TALLBERGINKATU Salmisaaressa.

Julius

Kauppaneuvos, Eero Järnefeltin postuumi maalaus 1923. Julius Tallberg menehtyi sydänkohtaukseen Saksassa 1921.

Juliushan antoi Helsingin kaupungille osan omistamastaan Salmisaaresta vastineeksi sille, että hän sai rautatien sinne. Merkittävä stadivaikuttaja tuo Pappa. Junaili satamia ja satamaratoja Helsinkiin, osti Lauttasaaren ja teetätti ensimmäisen kaavan sinne sata vuotta sitten. Hän on ainoana Suomessa saanut itselleen kolme katua samassa kaupungissa. Kahteen katuun Helsingissä ovat päässeet kolme muuta kaupunkisuunnittelugurua – Engel (LUDVIGINKATU ja ENGELIN AUKIO Eirassa), Ehrensvärd (EHRENSVÄRDINTIE Eirassa ja LINNANRAKENTAJANTIE Herttoniemessä) sekä Saarinen (ELIEL SAARISEN TIE Haagassa ja ELIELIN AUKIO).

Näitä mietin kun vastaan asteli tuttu kollega. Hän alkoi sättiä minua kahden viikon takaisesta blogistani. Nyt kyllä iskit kirveesi kiveen kun moitit kaupunkibulevardeja – ja – miksi aina tyrmäät kaikki kivat hankkeet stadissa. Ilahduin kun sain suoraa palautetta ja syntyi keskustelua – sehän on blogini tarkoituskin. Heitettyämme siinä herjaa kymmenisen minuuttia erosimme ja lähdimme tallustamaan edelleen omiin itsepäisiin suuntiimme. Mitäs se oikein sanoi – että muka tyrmään aina kaiken kivan. Ei se nyt ihan noin mene. Olenhan aina esittänyt vaihtoehtoisia suunnitelmia. Pieni kertaus on paikallaan.

Eteläsatama

Kirjava satama -kilpailuun esitin 1500 asukasta kummallekin puolelle Eteläsataman rantaa sekä uusia puistoja ja kävelyreittejä satamaterminaaleista Kauppatorille. Etsintäkuulutin uutta water frontia stadiin jossa olisi ympärivuorokautista vipinää pikkugallerioineen ja kivijalkamyymälöineen. Guggenheimia ei tässä suunnitelmassa ole.

SköneAssariTarkemmin blogissani nro 16 Eteläsatama rakkaani 2 /20.10.2014

Santahamina

Greater Helsinki Vison -kilpailussa tälläytin 10 000 asukkaan ekologisen autottoman kaupunginosan Santahaminan  sotilaskäytössä olavalle osalle. Muu osa saarta säilyy luonnontilaisena virkistys- ja suojelualueena lintutorneineen.

GHILpoSandisIso

Merellinen Helsinkipuisto voisi näyttää tältä. Santahaminan uusi asutus punaisena. Kuvassa ei näy vielä Kruunuvuorenrannan uusi kaunginossa eikä kalliita ja mahtipontisia siltoja Kruunuvuorenselän yli. Eikä siltoja edes tarvita. Lautta voi hoitaa saman homman halvemmalla. Infra on jo valmiina.

Santahaminaan pääsee suunnitelmani mukaan lautalla sekä Eteläsatamasta että Katajanokalta. Energia tuotetaan auringosta, tuulesta ja merestä. NonStop- raitiotie kulkee ympyrää Lauttarannasta saaren asutuksen halki. Lisäksi on mukana mausteena Pekka Korpisen hieno idea virkistysraitista merellisen Helsinkipuiston ympäri (keltainen linja).

GHILpoSandisP1

Santahaminan nykyinen sotilassatama voisi tulevaisuudessa näyttää tältä. Asuintalojen katolla on aurinkopaneelit.

Lauttasaarta vähän suuremmalla saarella on nyt lähes  500 vakituista asukasta. Lisäksi saarella asuu 1500 varusmiestä sekä maanpuolustuskorkeakoulun 750 opiskelijaa eli yhteensä lähes 3000 henkeä. Saaressa on jo koulu, päiväkoti, leikkipuisto ja uimahalli. Sinne saisi upean merikylpylänkin. Kasarmit soveltuisivat asunnoiksi samalla tavoin kuin esimerkiksi Korialla. Upseerikerhosta tulisi hieno ravintola tai asukastalo. Vastaavaa kokemusta linnoitusalueen ja sotilasalueen muuttamisesta asumiskäytöön on Suomenlinnassa. Onnistuu.

Mitäs tykkäät tästä Jarmo? Voisiko toteutua 20 vuoden päästä? Hyvä, että Ruotsin kuningaspari kävi äskeisellä valtiovierailullaan (4.3.)  jo tutustumassa tähän tulevaan asuinkeitaaseen.

 Koivusaari

Koivusaareen olen esittänyt kolmekin erilaista vaihtoehtoa. Viimeisimmässä saareen tulee 3000 – 4000 asukasta. Riippuu siitä miten korkeiksi talot Länsiväylän eteläpuolella rakennetaan. Naapuriin Keilaniemeen suunnitellaan 32 – 40 -kerroksisia asuintorneja. Saaren vetonaula ovat avoimet merinäköalat etelähorisonttiin. Niitä pitää hyödyntää maksimaalisesti. Metroaseman vieressä tästä voi tehdä vähäautoisen alueen. Paikka on erinomainen uudelle tornihotellille. Sopisi myös esimerkiksi opiskelijoille kahden yliopiston välissä.

UusiKoivusaariLänsiväylä säilyy periaatteessa mottoritiemäisenä, mutta sitä voisi bulevardisoida pehmeästi puuistutuksin. Täyttöä ei ole nimeksikään ja venekerhot talvisäilytyspaikkoineen säilyvät alueella. Keltaiset rakennukset uusia. Tämä olisi helppo ja halpa toteuttaa vaikka heti.

 Otaniemen kampus

Pääkaupunkiseutua tulee tarkastella kokonaisuutena. Järkevintä on sijoittaa asutusta raideliikenteen varteen kuten Helsingin valmisteilla olevassa yleiskaavassa oikein todetaan. Otaniemeen tulee metroasema ja se on yhtä lähellä Helsingin keskustaa kuin Herttoniemi.

PiazzaAssari

Ehdotus ” Piazza Bolognese” Otaniemen kampukseksi. Punaiset pallukat osoittavat metroaseman sisäänkäynnit

Kilpailuehdotuksessani sijoitin kampusalueelle ainoana asuntoja – muutamalle tuhannelle (pinkit lonkerot kuvassa). Siinä on 15-kerroksinen asuintornikin aivan metroaseman päällä ja asuntoja on myös uuden kampuksen katoilla (siniset rakennukset). Tylsän ja viikonloppuisin kuolleen lähiökampuksen sijaan tähän olisi voinut toteuttaa elävän pikkustadin. Tarkemmin blogeissani nro 20 ja 21 Otaniemen kampus 1-2 /17.11. ja 24.11.2014

Finnoonsatama

Finnoohon tulee myös Länsimetron asema. Kilpailuehdotuksessani ranta-alueelle sijoitin 4000 asukasta ekologisesti tiiviiseen pakettiin vähäautoisena alueena.

delta2Korkeimmat rakennukset lähellä Fortumin voimalaa ovat yli 20-kerroksisia. Autot viherkattoisissa parkkitaloissa suoja-alueella Fortumia vastaan. Merta ei tarvitse juurikaan täyttää. Venesatama talvisäilytyspaikkoineen säilyy. Lähemmin blogissani nro 17 Finnoonsatama karilla/ 27.10.2014.

Miltä näyttäisi kantakaupunki Lauttasaaressa

Väliotsikon kysymystä pohdin blogin alussa mainitulla myöhäisillan kävelyretkelläni. Yleiskaavaluonnoksen mukaanhan kolmasosan Lauttasaaresta voi tiivistää kantakaupunkimaiseksi. Tarkasteluni kohteena oli kortteli aivan rakenteilla olevan liikekekuksen ja metroaseman naapurina. Jos jossain saarella pitää tiivistää niin tämä on juuri se paikka kaikkien palvelujen vieressä – vai mitä yleiskaavoittajat!Lauttasaarentie32-38A2Hehtaarin kokoisessa Korttelissa on neljä 4-kerroksista asuintalopötköä. Tonttiitehokkuus on 1. Vasemmanpuoleinen rakennus on Eino Tuompon käsialaa ja valmistunut 1960. Oikalla ylimpänä Toivo Korhosen talo vuodelta 1961 ja alimpana Markus Tavion talo vuodelta 1963. Keskellä on Olavi Sohlbergin identtinen talopari vuodelta 1938. Asukkaita korttelissa lienee alle 200.

Kauppaneuvoksentie

Näkymä Kauppaneuvoksentieltä korttelin läpi Lauttasaarentielle päin. Kummallakin puolella Sohlbergin suunnittelemat talot.

Näissä rakennuksissa korttelin keskellä ei ole hissiä. Kuilumaiset pihat ovat alttiita Lautasaarentien melulle. Tutkin aluksi mahdollisuutta lisärakentamiseen. Ei onnistunut. Pihat tulisivat liian pieniksi ja uudet talot peittäisivät näköaloja ja autopaikkoja olisi mahdoton sijoitta tonteille. Talot vaan nurin ja tähän 8-kerroksinen moderni umpikortteli lasitettuine parvekkeineen. Tonttitehokkuus kolminkertaistuu. Asukkaita tulee noin 500. Lauttasaarentien puolella voisi olla vähän korkeampi maamerkkitornikin.

Lauttasaarentie32-38B2Korttelin keskelle saa ison aurinkoisen ja suojaisan pihan ja sen alle autopaikat.  Alustavien laskelmieni mukaan korttelin osakkeenomistajat saavat asuntonsa myynnistä gryndareille enemmän kuin mitä niiden tämänhetkinen arvo on. Todellinen tilanne selviää vasta neuvotteluissa kaupungin ja kiinnostuneiden rakennusyhtiöiden kanssa.

Yleiskaava antaa mahdollisuuden tiivistää muttei pakota siihen. Taloyhtiöt päättävät halutaanko korttelia tiivistää. Ratkaisu on osakkeenomistajien käsissä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan päätöksen yhtiöiden lakkauttamisesta ja niiden omaisuuden myynnistä tulee olla yksimielinen.

Lauttassaressa on kymmenittäin samantapaisia kortteleita, joita yleiskaavaluonnoksen mukaan voidaan tiivistää kolminkertaisella tehokkuudella. Jos yhtälö on kannattava, toteutuvat ne kaikki varmasti ennemmin tai myöhemmin. Silloin koko 50-luvun Lauttasaaren vanha miljöö katoaa. Pikselikaava on avoin valtakirja, jonka uhkakuva on otettava vakavasti. Mutta eihän se yleiskaavoittajien mielestä ole uhkakuva vaan tavoitteellinen päämäärä johon porkkanalla yllytetään..

Johtopäätöksiä

Pääkaupunkiseutua tulee tarkastella kokonaisuutena. Uudisrakentamiselle ja tiivistämiselle löytyy paikkoja ilman että täytetään merta tai tuhotaan virkistysalueita tai vanhoja hienoja miljöitä. Helsinkiä on aina tiivistetty purkaamalla vanhaa. Kaikkea vanhaa ei voi eikä kannata säilyttää mutta kaikkea ei pidä purkaakaan. Tiivistäminen on haasteellista tasapainoilua. Korkeat rakennukset ovat perusteltuja sopivissa paikoissa. Uhrataan mieluummin Helsingin silhuetti kuin meri tai puisto – jos on pakko ihan sikana tiivistää. Metropolipyrkimyksillä on hintansa.

Järjetön jälkikirjoitus

Piti jo lopettaa tämä blogi, mutta kävelyretkellä sattui eteen myös toinen aihepiiriin liityvä lauttasaarelainen esimerkki. Professori Heikki Sirenin suunnittelema vuonna 1956 valmistunut ns. Helkaman talo, joka on luokiteltu rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaaksi.

HelkamaAlunperin rakennuksessa oli koneliike Helkaman pääkonttori sekä automyynti- ja huoltotiloja. Kaupunginvaltuuston vuonna 2006 tekemän päätöksen mukaan tontti saadaan muuttaa asuinkäyttöön mikäli rakennus suojellaan. Kysymyksessä lienee Suomen ensimmäinen täyselementtirunkoinen talo. Suojelu tarkoitti tässä tapauksessa, että rakennuksen runko säilytettiin. Arkkitehti Juha Petäjä on tehnyt vaativan suunnittelutyön ja saanut taloon mahtumaaan kahden keskikäytävän ratkaisulla 73 asuntoa. Näistä puolet on ns. loft-asuntoja.  Tältä rakennus näytti toissapäivänä toiselta puolen taloa kun julkisivun siporex-laatat oli purettu.

HelkamaBBetonirungon ulkonäkö on herättänyt ihmetystä. Monet kysyvät kuinka se pysyy pystyssä ja mitä järkeä on rungon säilyttämisessä oli. En epäile ettei se pysysi pystyssä mutta yhdyn niihin, jotka epäilevät ratkaisun järkevyyttä. Lähikuva kertoo tilanteesta vielä enemmän.

HelkamaDet Itse olen toivonut, että talon käyttätarkoituskin olisi suojeltu jolloin rakennus olisi kokonaisuudessaan säilynyt alkuperäisessä asussaan. Nyt katosi taas Lauttasaaresta palvelutilaa ja pari autokorjaamoa lisää. Ymmärrän vaatimukset tontin muuttamisesta asuinkäyttöön. Kyllähän tähän saadaan kunnon talo ja kivoja erilaisia asuntoja. Mutta oliko sitenkään järkeä säilyttää pelkkä vanha runko? Olisiko koko höskä pitänyt purkaa?

Ylioppilas

Hullu arkkitehti

MIETE 41

SOME - MITÄS UUTTA SIINÄ ON!
MEIDÄN SUKU ON JO VUOSISATOJA
OLLUT VERKOSSA
SANOI AHVEN

2 thoughts on “Missä Helsinkiä voi tiivistää

  1. Hei. voisitko vielä suunnitella Itäkeskuksen ja Kontulan alueelle oikean tiiviin kaupungin. Sinne voisi sijoittaa nuo tulevat 200 000 asukasta. Siten ei tarvitsisi rakentaa umpeen kaikkia Helsingin rantoja ja puistoja.

  2. Rolf Rosenbergille: Itäkeskuksen ja Kontulan alueella ja yleensä Itä-Helsingissä on meitä asukkaita jo ennestäänkin. Meiltä on myös kysyttävä ja tullaan kysymään, mitä tänne saa rakentaa. Meri-Rastilan rantametsän kaavoitusta vastustava kansanliike sai paljon väkeä mukaansa yli kymmenen vuoden aikana. Vaikka kaupungin byrokraatit ja heidän kumileimasiminaan toimivat valtuutetut ajavat suunnitelmiaan kuin käärmettä pyssyyn, kansan mielipide ei tule jäämään ilman vaikutusta. – Hullun arkkitehdin kritiikki ”kaupunkibulevardeja” vastaan oli pelkkää tervettä järkeä. Jos verisuonet tukitaan, lihaskudoskin tuhoutuu,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s