Hommage à Timo & Jarkko

 BLOGI 34
26.1.2015

 Veljekset

Pojat1

Minulla oli kolme nuorempaa veljeä. Keskimmäinen – Hannu – menehtyi kolmen kuukauden ikäisenä 1944. Vanhin – Jarkko – kuoli 1995. Nuorin – Timo – poistui 2010. Vasemmalla veljekset Timo, Jarkko ja Ilpo 1948-9. Varhaissa muistikuvassani me kolme piirrämme sarjakuvaa voipaperirullalle funkiskesämökin sinisellä lattialla, jota valaisee luoteisen kulmaikkunasta tuleva ateljeehämy. Tässä huvilassa olen unissani käynyt kymmeniä kertoja.

 

Pojat2Jarkosta tuli toimittaja, Timosta hätkähdyttävien kuvien piirtäjä, underground-artisti ja Puupää-palkinnon saaja. Molemmat olivat elokuvafriikkejä henkeen ja vereen. Itselaukaisimella otetussa kuvassa vihaiset nuoret miehet Timo, Ilpo ja Jarkko 1963.

Timo Aarniala

Timo julkaisi ensimmäisen sarjakuvakirjansa SALAISUUDEN VARJO omakustanteena 1969 avustajinaan tuleva elokuvaohjaaja Claes Olsson (Klasu) ja Heikki Junnila (Tooke). Siitä lähtien kuvien tekeminen täytti hänen elämänsä. Tuhansien! Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää. Sarjakuvia, kuvasarjoja, yksittäisiä kuvia, levyjen, kirjojen ja lehtien kansia sekä kirjojen kuvituksia, julisteita, pilapiirroksia, kuvia lehtiin. Harmi, että Timon varusmiesaikana tekemät opetustaulut armeijalle ovat kadonneet. Näyttelyitä on ollut kansalliskirjastossa 2004, Kuhmossa 2011 (laaja muistonäyttely) sekä yksityisgallerioissa Helsingissä. Oheisena välähdyksenomainen läpileikkaus veljeni tuotannosta. Kuvia voi suurentaa klikkaamalla. Takaisin pääsee nuolella yläpalkin vasemmassa reunassa.

KTieAlaosaton

”Lukihäiriöinen” ruutu sarjakuvasta ”Kyynelten tie” (yhteensä 70 kuvaa). Julkaistu alunperin kirjassa ”Salaisuuden varjo” vuonna 1969.

Lenita

Lenita yrittää kiinnittää Jumalan huomion itseensä erämaassa. Sarjasta ”Kuvia joita ei otettu” (yhteensä 11 kuvaa). Salaisuuden varjo 1969, Yllätyskuvia 1998

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Timo piirsi ensimmäiseen Ruisrock-tapahtumaan 1970 Turussa julisteen, josta tuli kulttikuva. Veljeni teetätti tästä kuten monesta muustakin kuvastaan T-paitoja, jotka nyt ovat keräilyharvinaisuuksia.

RRJulisteP

 

TalvisotakansiToinen Timon kulttikuva on saman vuonna tehty kansikuva Suomen Talvisota 1939-1940 -yhtyeen underground-rocklevyyn. Kokoonpanossa lauloivat mm. Rauli ”Badding” Somerjoki, M.A. Numminen ja Meri Vennamo. Äänessä oli mukana myös näyttelijä Tarmo Manni. Saksofonia soitti Seppo ”Paroni” Paakkunainen, kitaraa Antero Jakoila ja rumpuja Matti Oiling monen muun artistin lisäksi.

 

img440

Piirtämässäni kuvassa Sisareni Anne-Maj ja veljeni Timo improvisoivat.

Timolla oli 1960-luvun lopussa oma hippiyhtye THOSE LOVELY HULA HANDS, joka teki yhden singlelevyn. Yhtyeessä soittivat ja lauloivat veljeni lisäksi sisaremme Anne-Maj,  Vennamon sisarukset Meri ja Raisa sekä Tuomas Korvenoja. Timo lähetti levyn John Lennonille. Vastaus tuli paluupostissa: The record is shit but the cover is fine. Yhtyettä voi kuulla ja nähdä YLE:n elävässä arkistossa: Those Lovely Hula Hands viihdyttää

 

 

Tähdet1Tähdet2

 

 

Suuri osa Timon tuotantoa on piiretty tussilla valkoiselle A 4-kokoiselle piiruskartongille.

 

 

 

 

Tähdet3Tähdet4

 

 

Oheiset neljä kuvaa ovat 1970-luvulta (Ilpon kokoelmat).

 

 

 

 

KyyneltenTieKansiAimoKirja KYYNELTEN TIE ilmestyi 1971. Monen muun kuvasarjan lisäksi AIMO seikkailee siinä kolmessa sarjakuvassa. Oheiseisena katkelma jaksosta ”BESSAME MUCHO” (24 kuvaa). Alla loppukuva sarjasta ELEONORE (11 kuvaa).

 

 

Eleonora

 

satuja1satuja2Timo piirsii M.A. Nummisen SATUJA-kirjaan kuusi värikuvaa 1975. Oikealla kuvitusta satuun TÄHTITAIVAS: Tähdet kimaltelevat kuin säihkyvimmät jalokivet, yhdessä niistä muodostuu kiehtovia kuvioita. 

 

Veljeni teki M.A. Nummiselle myös levyn kansia kuten alla oleva vuodelta 1976.

MADeutsch

 

valotValot2Kirja VALOT (40 kuvaa, 1978) vaikutti suuresti Aki Kaurismäen filmeihin. Esim. VARJOJA PARATIISISSA 1986 ja LAITAKAUPUNGIN VALOT 2006. Akista ja Timosta tuli hyvät ystävät. Timon töitä oli näytteillä  Akin Moskova-baarin seinillä Helsingissä.

 

KuolemanlaivaSiltaV

 

Timo oli  mukana hääräämässä LOVE-yhtiöissä, joka tuotti levyjä ja kirjoja. Hän teki yhtiölle levyjen ja kirjojen kuvituksia. Mm. B.Travenin kirjoihin kannen ja runsaan mustavalkoisen kuvituksen tekstin sekaan. Silta Viidakossa 1977. Kuolemanlaiva 1978.

 

VankkuritVankkurit2VANKKURIT 1980. Oikealla Manuelin ja Rosarion rakkauskohtaus: He seisoivat toistensa käsivarsiin puristautuneina suunnattomalla preerialla. He eivät sanoneet eivätkä ajatelleet mitään; he vain tunsivat ja ymmärsivät ja luottivat toisiinsa. Heidän yläpuolellaan olivat tähdet ja heidän ympärillään keskiyön samettinen pehmeys.

 

HallitusMarssiM

 

HALLITUS            1981.

MARSSI MONTERIALLE 1982.

 

 

 

 

 

KapinaPuuvillanpoimijat

 

 

HIRTETTYJEN KAPINA 1985

 

Oikealla sisäkuva kirjasta PUUVILLANPOIMIJAT 1979 (Ilpon kokoelmat).

 

 

YarikansiYari2Timo teki vuonna 1981 Yarin runokirjaan 33 kuvaa. Kansikuvan runon loppusäe kuuluu: olen hengissä, ei se riitä Mä Haluan Elää, Elää, Elää. Oikealla olevaan kuvaan liittyvän runon loppusäe taas puolestaan kuuluu: puhuit paljon enkeleistä, minä vielä etsin siipiä, eei, en sinuun lankee, en sinuun lankee, en sinuun lankee, sun tautis on tarttuvaa.

 

 

tappajahaiVeljeni vei elokuvia erilaisiin paikkoihin. Kuten TAPPAJAHAIN Yrjönkadun uimahalliin Helsingissä. Kelluin siellä minäkin isojen vesipehmolelujen (haiden ja ankkojen) sekä muiden katsojien kanssa. Spektaakkeli esitetiin myös Tikkurilan uimahallissa. Timon ideoima formaatti elää. Vesimerkiksi Porin uimahallissa 2011. Toimiessaan Vantaan kaupungin kulttuurisihteerinä Timo sai aikaan myös kunnallisen elokuvateatterin Tikkurilaan, jossa oli useita Suomen ensi-iltoja. Erikoisen kokeilun veljeni toteutti Tiedekeskus Heurekaan, jossa superlaajakankaalla esitettiin yhtä  aikaa elokuvat PALUU TULEVAISUUTEEN 1-3. Tarkoituksena oli osoittaa, että  elokuvien huippu- ja suvantohetket noudattavat samaa kaavaa ja tapahtuvat samaan aikaan. Tämä näkyy sekä musiikissa että kuvassa. Timo järjesti suosittuja ulkoilmaesityksiä Helsingissä Senaatintorilla ja Eerikinkadulla sekä urheilukentillä Vantaalla (drive in). Sodankylän elokuvafestivaaleilla hän oli alusta saakka mukana yhdessä Peter von Baghin kanssa ja junaili elokuvaesityksiä festivaalijuniin.

 

PeepingTomKuva sarjasta Peeping Tom (yhteensä 14 kuvaa). YLLÄTYSKUVIA (Like 1998)

———

Hande

Cd-levyn sisä- ja etukansi, Megamania 1999.

——

Hevoset1Hevoset2Peter von Bagh ja Timo tekivät yhteistyötä vuosikymmenien ajan – veljeni järjesti mm. kuvaesitykset Petterin juontamiin suosittuihin elokuvamusiikin konsertteihin. Oheisena yksi näyte lisää – Petterin kuuluisan runon HEVOSET JA MINÄ (1966) kuvitus (Suomen ensimmäinen sarjakuvasingle -yhteensä 12 kuvaa, Like 2000). Pekka Gronow sävelsi testin ja se ilmestyi Eteenpäin-yhtiön ensimmäisellä EP-levyllä vain pari kuukautta runon syntymisen jälkeen. M.A. Nummisen esikoislevytyksestä tuli suosittu ja se nousi ”Kahdeksan kärjessä” -listoille. Vasemmalla kansikuva, oikealla kuva nro 9.

Timo teki filmihullu-lehteen viisi kansikuvaa vuosina 2002 – 2005 ja muutaman sisäkuvan.

FilmihulluFilmihullu2

Vasemmalla USA:n presidentit on karkotettu Pääsiäissaarille lomailemaan.

Oikealla kuvitusta Timon suosikkielokuvaan Látalante.

———

Veljeni viimeiseksi kirjaksi jäi KUOLEMANTANSSI (WSOY 2006). Siinä on 26 mustavalkoista kuvaa myyttisestä keskiaikaisesta teemasta: Kuolema korjaa kenet se lystää ja milloin se lystää. Kirjassa Kuolema väijyy erilaisten ihmisten hahmossa erilaisia ihmisiä.

Kuolenatanssi1KPeili

Oikealla kuvitusta Jean Cocteaun lausahdukseen: Miltä sinä oikein odotat kuoleman näyttävän? (Kuvia kannattaa suurentaa niin viivat näkyvät. Claes Olssonin kokoelmat).

idari?Kuolemataka

Vasemmalla turhaantunut Kuolema harkitsee idaria. Oikealla: La Commedia è finita applaudite! Kuolema kiittää. Ainoa kuva minkä Timo koskaan on signeerannut. Kuvan alla on Aki Kaurismäen tunnustus: Timo Aarnialalla on Suomen kaunein viiva ja hän piirtää voimakkaita kuvia.

Koira esiintyy useissa Kuolemantanssin kuvissa. Kirjassa on Timon tutkielma aiheesta.

PatuKoirien hautausmaan kyltissä lukee PATU. Vain minä enää osaan tulkita tämän perheemme sisäpiirivitsin. Timoa kutsuttiin pienenä Patuksi. Kuvassa on syvää ironiaa ja tragediaa. Koiran elämä voi päättyä vain koirien hautausmaalle. Tähän liittyy toteutumaton elokuvahanke. Filmin LASSIE PALAA KOTIIN esittäminen eläinten hautausmaalla Helsingin keskuspuistossa. Timo oli jo sopinut asiasta. Jostain syystä hanke ei toteutunut.

Samaan teemaan liittyy myös makaberi välikohtaus. Timon piirtäessä KUOLEMANTANSSIN kuvia hänen ystävänsä ohjaaja Veikko Aaltonen kysyi saisiko Timon nimeä käyttää henkilön nimenä elokuvassa RAKKAUDELLA MAIRE. Kilttinä ihmisenä veljeni suostui. Suuri oli hänen järkytyksessä elokuvan ensi-illassa, kun kamera zoomasi hautakiveen, jossa oli Timon nimi. Onneksi Timo ei koskaan saanut tietää tarinan jatkoa. Helsinkiläisen hautaustoimisto ikkunassa oli esillä elokuvassa käytetty graniittinen hautakivi esimerkkinä laadukkaasta muistomerkistä.

Hauta1Onnettomalla hautausurakoitsijalla ei ollut aavistustakaan siitä, että kyseinen henkilö oli vielä elossa. Kivi poistettiin pikaisesti. Oikeasti Timon haudalla ei ole mitään muistomerkkiä. Vain yksi ihminen maailmassa tietää missä hauta on. Eikä hän sitä kerro.

Julkaisematta jäi Alfred Jarry -sarja; 12 mustavalkoista kuvaa ranskalaisen kirjailijan ja eksentrikon elämästä. Hänet tunnetaan näytelmästä KUNINGAS UBU. Toivottavasti vireillä oleva kirjahanke toteutuu ja nämä huipputyöt saadaan näytille. Oheisena malliksi yksi kuva.

Jarry

Taidemaalari Henri Rousseaun mallina on naiseksi pukeutunut Alfred Jarry vuosisadan 1800-1900 vaihteen Pariisissa (Alpo Suhosen kokoelmat)

Julkaisematta ja toteuttamatta on jäänyt myös Timon tekemä kuvakäsikirjoitus elokuvaan JUMALAN RAIVO. Se sisältää yli sata hienoa lyijykynällä piirrettyä kuvaa. Timo teki ystävänsä kanssa kuvauksia varten myös pahvisia pienoismalleja mm. laivoista, joita voitiin liikuttaa,

Jarkko Aarniala

Jarkko veti kouluaikana teinien kulttuurikerhoa ja soitti koulun orkesterissa klarinettia. Olipa hän myös mukana TOPO:n koripallojoukkueessa voittamassa B-poikien Suomen mestaruutta. Noihin aikoihin hän teki kavereidensa kanssa kaksi kaitafilmiä, jotka hän kuvasi ja ohjasi sekä näyttelikin toisessa. Näillä lyhytelokuvilla hän puhdisti pöydän Etelä-Suomalaisen osakunnan kulttuurikilpailussa 60-luvun alussa. Elokuvat Vive l´amour ja Miehet eivät haikaile ovat nähtävissä YouTubessa osoitteissa https://www.youtube.com/watch?v=bRupiZTlQvU sekä https://www.youtube.com/watch?v=9XzbhedPWJA

Kopioissa on ajan patinaa. Alkuperäinen Antero Helasvuon tekemä musiikki on hävinnyt ja myöhemmin pikakorjattu auttavasti.   Anteron lisäksi elokuvissa näyttelevät mm. radiotoimittajanana myöhemmin tunnettu Juha Virkkunen, taidemaalari Jorma Hautala sekä valokuvaaja Kari Hakli.

Jarkko

Piirtämässäni kuvassa Jarkko lukee Herbert Readin kirjaa AVAIN TAITEEN MAAILMAAN kesämökillämme Siikajärvellä n. 1960.

Jarkko hääräsi veljeni Timon tavoin elokuvakerhojen ja elokuvateattereiden pyörittäjänä (kunnankinot Lieksassa ja ilomantsissa). Hän teki kunnianhimoista taidelehteä ELOKUVA omakustanteena. Siitä ilmestyi vain näytenumero. FILMIHULLU otti sittemmin tämän lehden paikan. Jarkko toimitti kaksi oppikirjan elokuvasta ja luennoi elokuviin liittyen useissa oppilaitoksissa samaan aikaan kun Timo opetti kuvallista viestintää taideteolllisessa korkeakoulussa. Jarkko toimi monissa tehtävissä. Teinilehden päätoimittajana, ylioppilaslehden toimitusihteerinä sekä toimittajana yleisradiossa ja vapaana freelance-toimittajana. Hän teki suosittuja radio-ohjelmia populaarimusiikista kolmella vuosikymmenellä. YLE:n elävässä arkistossa  on kuultavissa ohjelma vuodelta 1970; Tunti vielä: Rakkaus iskelmäteksteissä. Lisäksi Jarkko kiinnostui vanhoista isoista purjelaivoista ja teki niistäkin radio-ohjelmia, elokuva-dokumentteja ja kirjoja. Viimeisin innostus oli Etelämeri. Suunnitelmissa oli pitkällä elokuvadokumentti yhdessä Thor Heyrdalin matkakumppanin Bengt Danielssonin ja elokuvaohjaaja Torgy Anderbergin kanssa. Tämä projekti jäi kesken samoin yhteistyö Matti Oilingin kanssa. Jarkko suunnitteli dokumenttia IN THE LOVE WITH THE ART OF DRUMMING, jota kuvattiin pariin otteeseen USA:ssa.

Omakuva71

Hullu arkkitehti, omakuva 1971

MIETE 34

VELJIENI POISTUTTUA
SOIHTU JÄI MINULLE
PIDÄN KUNNIATEHTÄVÄNÄ
KANTAA SITÄ NIIN KAUAN
KUN LIEKKI PALAA

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s