BLOGI 33 19.1.2015
Seitsemän vuosikymmentä
Sarja arkkitehdit taiteilevat jatkuu. Tervetuloa hyvän ystäväni Kalevi Karlssonin retroperspektiiviseen näyttelyyn.
Valitettavasti en pysty esittämään laajasta tuotannosta kaikkia mestariteoksia. Suuri osa on tilaustöitä ja muotokuvia tai muuten myytyjä tauluja, joita ei ole valokuvattu. Esimerkiksi minulla on seinälläni suurikoinen Kalen tekemä muotokuva isästäni ja tähän liittyvä hiilipiirros. Lisäksi Kale on tehnyt vaimostani muotokuvan Helsingin yliopiston tilaustyönä. Se on esillä Meilahden sairaalan kahdeksannen kerroksen aulassa. Kalen vintillä on pari kapsekkia täynnä varhaista tuotantoa, joita kaikkia ei myöskään ole valokuvattu. Kerran minulla oli ilo käydä läpi kapsekkien sisältö taiteilijan kanssa. Niissä oli paljon hienoja julisteita, joita Kale teki kesäharjoittelupaikassaan 1950-60 lukujen vaihteessa OTK:n somistamossa. Lisäksi matkalaukuissa on kymmenittäin luonnoksia muun muassa kuntien vaakunoista.
Taiteijan tuotanto käsittää koko kuvataiteen kirjon. Muutama esimerkki lisää. Monen taiteilijan tavoin Kale ei menestynyt koulussa. Pari luokkaa tuli tuplattua. Sen sijaan miesten keihäs lensi 17-vuotiaana yli 60 metriä! Onneksi käsi tuli kipeäksi ja oli pakko lopettaa, muistelee keihäsmies. Ylioppilastodistuksella ei päässyt edes karsimaan teknilliseen korkeakouluun. Kale meni vuodeksi taideteolliseen kouluun (Silloinen Ateneum – entinen taideteollinen korkeakoulu). Onneksi sinä aikana arkkitehtiosaston karsintakurssin vaatimuksia muutettiin. Kale pääsi kurssille sittenkin ja selvisi loistavasti – melkein kaikista piirustustehtävistä tuli täysi kymppi. Kun arkkitehtiopiskelija kertoi aikeistaan lopettaa taideteollisessa koulussa, valitteli kurssin esimies taiteilija Räsänen: Te olisitte hyvin pärjännyt graafikkonakin.
Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla piirustuksen opettajana oli Unto Pusa. Kun Kale vei kurssin päätyttyä hänelle työnsä, lausui Pusa haikeasti: Te olisitte hyvin pärjännyt taidemaalarinakin.
Kalen lukioaikana Karkkilan työväenopistoon tuli maisteri Pirinen valtionarkistosta kertomaan Suomen heraldiikasta. Kale innostui tähänkin taiteen lajiin ja alkoi osallistua kuntien vaakunasuunnittelukilpailuihin, joita siihen aikaan oli runsaasti. Paras saavutus muutaman palkintosijan lisäksi on 18-vuotiaana tullut voitto Tuupovaarassa. Työ toteutui ja on edelleen osittain käytössä, vaikka kunta sen nimisenä on lakkautettu. Mielestäni vaakuna on eräs Suomen parhaita. Kale kutsuttiin Suomen heraldisen seuran jäseneksi kaikkien aikojen nuorimpana. Mutta ei viihtynyt vanhempien ukkojen seurassa. Jäsenmaksukin oli aikamoinen nuorelle teinille, joka tienasi taskurahaa tekemällä julisteita muun muassa teinihippoihin.
Tuorein saavutus taiteijallamme on toteuttamiseen johtanut palkinto Suomen taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlamerkin kilpailussa viime vuonna. Postimerkki ”hedelmistään puu tunnetaan” julkaistiin tämän blogin ilmestymispäivänä 19.1. Hyvä esimerkki paneutumisesta asiaan on, että Kale teki kilpailua varten noin 50 erilaista luonnosta variaatioineen.
Taiteilijalla on ollut useita näyttelyitä Helsingissä, Vantaalla ja viimeksi syntymäkaupungissa Karkkilassa viime marraskuussa. Antaa vuosikymmenten näyttää mitä on syntynyt. Tosin alkuvuosien tuotannossa on suuria aukkoja. Osaksi johtuu siitäkin, että aloitettuaan arkkitehtiopinnot vuonna 1961 Kale omistautui opiskeluun ja perhe-elämään viideksitoista vuodeksi. Kuvia voi suurentaa klikkaamalla. Nuolella yläpalkin vasemmassa reunassa pääsee takaisin.
1950-luku
Omakuva 1957 a
Omakuva 1957 b
Tuupovaaran vaakuna, kilpailuvoitto 1956
Sommitelma 1957
Karkkila 1957
1960-luku
Levyn kansi, harjoitustyö 1960
Taideteollisen koulun ekskursio Tukholmaan 1961, Bore III
RIL logo 1965, kilpailuvoitto
Asuntosäätiön arkkitehtiosaston palveluksessa tehty toteutunut logo
1970-luku
Omakuva1977
Omakuva, detalji 1977
Espoon kaavoitusarkkitehtina tehty pilapiirros, jonka sensuroiminen kaupunkisuunnittelunäyttelystä aiheutti mediakohun vuonna 1975
Sarjakuvahahmo Mikkokarhu (1979) jonka seikkailuista julkaistiin strippejä vuosina 1976 – 1985
Rauhan juliste ”Rauhan tytär” 1979
Nurmeksen Kynsiniemen sisarukset 1978
Nokian logokilpailussa toisen palkinnon saanut ehdotus 1976 (Nokikana).
Vantaan liikenteen logo 1979, edelleen käytössä
Aitmatovin kirjan kuvitusta 1979
1980-luku
Juliste, luonnos Moskovan olympialaisiin 1980
Kriisi 1980
Poika 1982
Äitiys 1982
Tiuran mylly 1983
Kymijoki, Anjala 1985
Alaston 1988
Alaston 1982
Ulla Prihan isoäiti 1986
Haikulan vanhaisäntä 1982
Ulla Prihan isoisä 1986
Äiti 1987
Sanna 1982
Nainen profiilissa 1982
1990 – luku
Kosken kuohuja, Pornainen 1994
Keravanjoki, Tikkurila 1990
Seppo Lindgren 1996
2000 -luku
Suomenlinna Pihlajasaaresta 2004
Kalastajan muija 2005
Syysmuuttoa 2004
Merihämyä 2004
Talvipuro 2005
Syreenien aikaan 2005
Julisteluonnos 2005
2010 – luku
Akvarelli, Helsinki Merisatama 2011
Akvarelli 2013
A young boy compares his hands with an old woman, 2013
Lady kesäpuutarhassa 2012
The dog with two young women, Kroatia, 2013
Ohi on (Johannes) 2012-2013
Alkemisti (Pietari) 2013
Muistojen porukka 2012
Ex Libris (lääkäri, taiteilija) 2010
Rannalla 2013
Finlandia soi Finlandiatalossa, Töölönlahti 2013
Rakkausruno kirsikankukalle 2013 (Timo Vormalan kokoelmat)
Sambakarnevaali 1, 2013
Sambakarnevaali 2, 2013
Kirjan kansi, 2010
valokuva 2012
Viulunsoittajan iltapäivä 2013
Sommitelma 2013
Arkkitehdin ura
Pääasiallisen työnsä Kale on suorittanut asemakaavoittajana Vantaan kaupungilla, jossa hän vaatimattomuudestaan huolimatta kohosi suunnittelugurun asemaan. Arkkitehtilehden numerossa 2/1986 on kokonaista 5 sivua omistettu hänen siihen astisten saavutustensa kuvaamiseen. Kalen kynästä on lähtenyt muun muasssa Tikkurilan kävelykeskusen suunnitelma. Lisäksi on tullut palkintosijoja arkkitehtuurikilpailuissa. Hieno ja monipuolinen ura! Upeaa! Onneksi olkoon! Mutta mitä vielä onkaan tulossa. Taiteellinen luomistyö jatkuu.
Hullu arkkitehti
MIETE 33 KATSOTTUANI RIITTÄVÄSTI ELOKUVIA HYPPÄSIN ELÄMÄÄNI KUIN FILMIIN JOSSA NYT OLEN SUURI TÄHTI JA MIKÄ PARASTA VOIN LIIKKUA VAPAASTI KADULLA KUKAAN EI TUNNE MINUA
Hullu arkkitehti 
Mielenkiintoinen kirjoitus upean uran tehneestä taiteilijasta, jonka lahjakkuus herätti huomiota jo teinipoikana 1950-luvun Karkkilassa. Olimme luokkatovereita, ja muistan hyvin, millainen paukku oli Kalevin saavuttama voitto Tuupovaaran vaakunakilpailussa. Siinähän hän pesi kaikki von Numersin kaltaiset heraldikot. Tiemme erosivat ylioppilaaksi tulon jälkeen, mutta nyt vasta huomaan, että olemme asuneet samoilla suunnilla Espoossa, Keski-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.
TH
Kiitos Ilpo mielenkiintoisesta artikkelista Kale Karlssonin taiteilijan urasta. Upeita töitä. Tosiaan mielenkiinnolla odottamaan mitä vielä on tulossa.
? ILPO
Kerrassaan loistava suoritus!
Jouko
________________________________
H. I.A. Sarjaan ”Arkkitehdit taiteilevat” haluaisin ehdottaa Pertti Maisalaa. Näin vuosia sitten läjän Pertin ”leikkaa ja liimaa” -töitä, jotka on ainakin jossain määrin samaa genreä kuin Saken työt. On siellä kai muutakin. Jos katsot vihjeen sen väärtiksi, niin kysy asiaa paremmin ymmärtäviltä. Minä olen vain maallikko, joka kaikenlaista luulee. Kiitos blogijutuistasi. Ehdin jo kyllästyä moderniin arkkitehtuuriin ja taiteeseen (sain vuosien varrella niitä silmät ja korvat täyteen), mutta juttusi olivat niin kiintoisia, että innostuin hiukan uudelleen. Sain tiedon blogistasi Jarmo Maunulalta, jonka kanssa olin aikoinaan lafkalla samalla vuosikurssilla, tosin vain R-osastolla. Saken kanssa kuuluttiin 1950-luvun alkupuolella Joensuussa Pielishovin gängiin ja Joensuun Mänkijöihin. Yst. terv. Juha Söderlund
1970 luvulta lähtien Kalevi oli aktiivinen Taiteilijaseura Deinekassa, jossa piirsi mallia ja teki mm. julisteita näyttelyihin. Seuran perustajajäsenenä minulla oli paljon yhteisiä hetkiä ja kontakteja silloin. Minulla on kotona Kalevin tekemiä upeita piirrosmuotokuvia isästäni, Kari Mobergista (aika iso), minusta ja jopa Victor Hugon muotokuva. Kalevi teki isästäni ja äidistäni öljyllä ”viralliset” 60-vuotismuotokuvat, jotka nyt ovat veljelläni. Tarinoita Deinekasta ja Krunikasta ja yhteisistä tutuista olisi vaikka kuinka. Pitäisi kuvata myös mun hallussa olleet työt. Taisin ostaakin yhden työn jostain näyttelystä.
Hienoa nähdä Kalevin tuotannon laajuus ja monipuolisuus. Kiitos Ilpolle hyvästä koonnoksesta.
Kalevi oli koulu- ja urheilukaverini sekä naapurini Karkkilassa. Sittemmin hän teki kirjoihini taittoja sekä kirjankannet. Lopella sijaitsevaan omakotitaloomme Kalevi laati remontin piirustukset, yli 40 erilaista piirustusta. Kaikessa työssä tuli näkyviin Kalevin taiteellisuus ja uuden luomisen kyky. Seinällämme pn useita Kalevin taideteoksia, joista yksi kelpasi varkaillekin Helsingissä asuessamme. Kun olin suunnittelemassa kuntayhtymä Karviaisen Äijäpäivää Nummelaan, Kalevi piirsi tapahtumaa varten julisteen. Yhteiskouluaikainen Kalevin maalaama jääkiekkoaiheinen akvarelli on työhuoneeni seinällä. Pidämme edelleen yhteyttä monin eri tavoin. Kerran vuodessa teemme koulutovereiden kanssa kierroksen Karkkilassa.
Tänään sattumalta tapasin ”hullun arkkitehdin”
Hän suositteli katsomaan tämän kirjoituksen.
Elämä on täynnä iloisia yllätyksiä! Ompa upea taiteilija ja persoona!
Hienoja töitä Kalevilla. Tunsin hänen perheensä Karkkilassa. Kalevin kaksoissisar oli töissä nuorena tyttönä äitini muotiliikkeessä. Kun muutimme Karkkilasta Lohjalle, niin Kalevi suunnittelini äitini liikkeen logon. Se herätti paljon ihmettelyä 1960-luvun alun Lohjalla. Jopa äidinkielen opettajani yhteiskoulussa arvosteli logoa tiukkasävyisesti ja piti sitä julkisuudenhakuisena (äitini nimi), jossa äitini nimen alkukirjaimet olivat gemenalla eikä versaalilla niin kuin yleensä nimet kirjoitetaan. Sellaisina ne pysyivät niin kauan, kun kauppa oliolemassa eli 1990-luvunloppuun.
Kalevi on ollut työteliäs arkkitehdin työnsä ohessa – ja monipuolinen. Olen nähnyt muutamia töitä hänen kaksoissiskonsa seinällä, ja siksi yllätyin hänen monipuolisuudestaan. Kiitos koosteesta!