blogi 13 29.9.2014
Eliel Saarinen
Perhe Saarinen muutti Amerikkaan 1923 töiden vähennyttyä Suomessa. Pappa sai kuuluisuutta mm. toisella palkinnollaan Chigago Tribune pilvenpiirtäjän kilpailussa ja Granbrookin taideakatemian suunnittelijana ja opettajana. Muiden töiden ohessa valmistui oheinen tabernaakkelikirkko First Christian Church vuonna 1942. Paikka on Columbus Indianassa. Kuvat vasemmalla ja alla.
Markus Tavion Meilahden kirkko (oikealla) vuodelta 1954 muistuttaa tätä ulkonäöltään suuresti. (Kaikkia tämän artikkelin kuvia voi ja kannattaa suurentaa klikkaamalla)
Eero Saarinen
Eero työskenteli jo nuorena yhdessä isänsä kanssa. Amerikassa hän tuli kuitenkin kuuluisammaksi kuin isänsä omilla töillään ennenkaikkea virtaviivaisen New Yorkin Kennedyn lentokentän TWA terminaalin suunnittelijana. MIT:n korkeakoulualueelle häneltä valmistui pyöreä tiilikappeli vuonna 1955 . Sama paikka minne Alvar Aalto toteutti kuuluisan käärmetalomaisen opiskelija-asuntolan Baker House Dormitoriumin. Faija sai suunnitella Suomen kauneimmiksi mainitut setelit vuonna 1922 ja sai oman postimerkin.
Poika ei saanut postimerkkiä eikä suunnitella seteleitä. Seteleitä tuli tukuttain muilla suunnitelmilla, joita oli niin paljon, että Eeron terveys petti ja hän kuoli 51-vuotiaana. Mutta poika sai kolikon Suomessa. Huonekalufirma Asko painatti juhlarahan postuumisti jokseenkin 50 vuotta Eeron kuoleman jälkeen.
Toisella puolella on Eeron kuuluisin huonekalu tulppaani-tuoli ja toisella puolella amerikkalainen ikoni – presidentti Thomas Jefferssonin muistokaari Gateway Arch. Tämä valtava monumentti valmistui St. Lousiin Missouriin vuosi Eeron kuoleman jälkeen.
Erkki Pasanen
Erkki yritti päästä Oskar Niemayerille töihin 1950-luvun puolivälissä mutta päätyi Manhattanille vuodeksi. Toimipaikka oli Magoon and Salo Achitects, joille hän suunnitteli kaksi kirkkoa New Yorkiin.
Hiljattain 90 vuotta täyttänyt Pasanen kertoo, että viikkopalkka oli 90 dollaria. Bonusta tuli 150 dollaria kun Erkki rakensi pienoismallin East Avenyelle suunnittelemalleen kirkolle. Frank Lloyd Wrightin vaikutus näkyy molemmissa kirkoissa.
Alvar Aalto
Kannattaa pitää arkkitehtuurinäyttelyjä ulkomailla. Italialainen kardinaali Giacomo Lercaro kävi katsomassa näyttelyä Palazzo Strozzissa Firenzessä 1965 ja ihastui Aallon Vuoksenniskan kirkkoon. Tällainen pitää saada myös Bolognan Riola di Vergatoon! Kirje Alvarille! Akateemikko oli otettu. Unelmien täyttymys. Saada suunnitella kirkko ihailtuun Italian maisemaan. Samanikäiset maestrot tapasivat. Projekti siunattiin punaviinillä. Nessum problema!
Mutta suunnittelu ja rahoituksen kerääminen kolehdilla kestivät aikansa. Punaviiniä kului lisää. Rakentaminen alkoi vasta 1975 ja jo seuraavana vuonna kummatkin kaverukset kuolivat. Aallon toimistossa projektia hoiti ansiokkaasti Vezio Nava.
Rakennus valmistui vuonna 1978 ja kellotapuli vasta 1993. Ymmärtääkseni Riolan kirkko luetaan maestron mestaritöiden joukkoon.
Vasemmalla itäfasadi. Sisältä muistuttaa erehdyttävästi esikuvaansa. Muutoinkaan katolinen interiöri ei eroa mitenkään luterilaisesta.
Autokaupunkiin Wolfsburgiin Saksassa Aalto sai suunnitella kokonaisen kulttuurikeskusken kilpailuvoiton 1958 perusteella. Kompleksi vihittiin 1962. Samassa yhteydessä valmistui Heilig Geist Kirche am Klieversburg (alla).
Jälkimainingeissa leivottiin vielä Stephanus-Kirche in Detmerade (alla) 1968. Voi sanoa, että molemmat edustavat Aallon maneerista kautta. (En sanonut maanista) Niitä saa etsimällä etsiä akateemikon ansioluettelosta. Taattua Alvaria. Ei huonoja.
Pekka Salminen
Neubrandenburgin vuonna 1298 valmistunut Marienkirche Saksassa tuhoutui pääosin tulipalossa 1676. Sitä korjattiin ja uudistettiin 1832 – 1841. Mutta epäonni jatkui. Toisen maailmansodan loppuhetkillä 29-30.4.1945 puna-armeija jyräsi kaupungin. 80 % sen historiallisesta keskustasta tuhoutui.
DDR:n aikana päätettiin rauniokirkko korjata ja sen sisälle rakentaa konserttisali ja ullakolle taidegalleria. Työ jäi kesken monien vaikeuksien johdosta. Saksojen yhdistymisen jälkeen projektia jatkettiin julistamalla Euroopan laajuinen kilpailu, jonka voitti kurssitoverini Pekka Salminen. Avajaiskonsertti oli 2001. Ihastuttava sali! Ihmeellisen kevyt, ilmava ja valoisa. Voi tuntea olevansa koko euroopan kulttuuriperinnön syleilyssä. Avara ja koskettava syleily. Ei rutistus. Bravo Pekka!
Jos ajattelee kirkkojen käyttötarkoitusta yleensäkin tänä päivänä niin monikäyttöisiä konserttisalejahan niiden tulisi olla. Tässä hyvä konsepti kirkkojen uudistamiseen ja tulevaan rakentamiseen.
_
Vesa Honkonen
Vesa oli Steven Hollin oikeana kätenä Kiasman suunnittelun ja rakentamisen aikana 1993 – 1998. Mahtoiko näillä ansioilla tulla toimeksanto suunnitella luterilainen kirkko Kiinaan. En ole vielä saanut selville miten homma hoitui. Joka tapauksessa Church of Shadows valmistui 2012 Chenduun Sichyanin maakuntaan. Nimi tarkoittaa neljää jokea, jotka kaikki virtaavat maakunnan läpi. Jangtse, Keltainenjoki, Mekong ja Salween. Sama paikka jossa Bertold Brechtin mukaan oli yksi hyvä ihminen. Kooltaan 1.4 x Suomi. Asukkaita 50 miljoonaa.
Vesan kirkko on omalla tavallaan hieno, vaikka kaipaankin siinä enemmän lämpöä, iloa ja valoa. Mutta onhan se niinkin että ei varjoa ilman valoa. Rakennus on suurelta osalta tehty puusta ja noudattelee modernein ottein kiinalaista traditioita. Vaikuttaa toimivan myös elokuvateatterina. Mikä ettei!
Sainpas tämän ylipitkäksi venyneen kirkkosarjan vihdoin päätökseen, huokaa
miete 13 Kävin pitkästä aikaa kirkossa messussa meinasin saada paniikkikohtauksen onko tämä vieläkin näin keskiaikaista toilailua ihmettelen sitä että rukouksissa halutaan kaikki minulle ja meille heti nopeasti ulos mutta kirkkokonserteissa aion käydä edelleenkin