Karvalan kirkot

blogi 12
22.9.2014

 Viisi kirkkoa

Hämmästyin. Blogeistani saamaani palautteen määrään. Ilhaduin. Kun Pyhäjoen kirkon suunnittelija arkkitehti Erkki Karvala otti yhteyttä. Kysyi saako laittaa tulemaan kirjan Viisi Kirkkoa.

ViisiKirkkoa

Pyhäjoen kirkon kattotorni risteineen kohoaa metsäisen maiseman yli

Ällistyin. Minulle entuudestaan täysin tuntematon Eki on suunnitellut viisi modernia kirkkoa. Minulle täysin tuntemattomia. Näitä ei ole julkaistu Arkkitehti-lehdessä. Eivätkö mahtuneet lehden tiukkapipoisen arkkitehtuurikäsityksen raameihin? Vai eikö voitu esitellä rakennusarkkitehdin suunnitelmia? Vai eikö vain oltu tarjottu lehteen? Tästä on tehtävä blogi.

Sitten Lars Sonckin ja Alvar Aallon päivien ei kukaan arkkitehti Suomessa liene suunnitellut viittä kirkkoa. Alvarilla on seitsemän, mutta niistä Suomessa vain neljä. Seuraavassa blogissa nro 13 esittelen 9 suomalaisten arkkitehtien kirkkoa ulkomailla. Neljä USA:ssa, kolme Saksassa, yksi Italiassa ja yksi Kiinassa.

230px-Muuramekirkko2

Aalto kutsuu itse vuonna 1929 valmistunutta Muuramen kirkkoa nuoruudensynnikseen

Alvarin tuotanto on hyvä esimerkki kirkkosuunnittelun vaikeudesta. Vain kolme hänen kirkoistaan on tunnustettu mestariteoksiksi. Oheiset kaksi Suomessakin ovat jääneet varjoon. Maestrokaan ei aina voi onnistua täydellisesti.

Akateemikko Juha Leiviskä kunnostautuu neljällä kirkolla. Kolmen kastissa ovat professorit Aarno Ruusuvuori ja Simo Paavilainen sekä arkkitehti Pekka Pitkänen. Korjatkaa jos tietoni ovat virheelliset.

Kaikki Karvalan kirkot ovat kilpailuvoittoja. Maaseutukirkkoja. Paikkakuntien nimetkin sen kertovat. On  jokea, koskea, järveä ja lahtea. Lisäksi Ekin toimisto on suunnietllut pari kappelia ja seitsemän Vapaakirkkoa.

2bec12e207628f6298a8726d24f0340eb90271c4

Lahden ristikirkko valmistui vasta akateemikon kuoleman jälkeen 1978

Vuonna 2001 julkaistun kirjan kuvat ovat useasti palkitun Benjam Pöntisen ottamia. Samoin tässä blogissa ellei toisin mainita. Kuvia voi suurentaa klikkaamalla. Artikkelin kirjaan ovat kirjoittaneet filosofin maisteri Maija Paavilainen, lääninrovasti Reijo Mattila, arkkitehti Anu Soikkeli ja arkkitehti Antti Pirhonen. Kirkkoja rakennuksina pähkäillään kattavasti eri suunnista.

Erikoista Karvalan kirkoissa on, että ne eivät esiinnyt Suomen viidentoista rumimman kirkon luettelossa. Toisaalta niitä ei löydy myöskään Suomen viidentoista kauniimmankaan kirkon luettelossa. Mitä tämä kertoo? Pakko katsoa kuvia lähemmin.

Pyhäjoki

Blogissani nro 6 kerroin, että Pyhäjoen kirkon suunnittelukilpailussa 29-vuotias rakennusarkkitehti Erkki karvala sai toisen palkinnon 161 ehdotuksen joukossa vuonna 1974. Voiton vei Esa Piironen ja toisen lunastuksen sai Simo Lumme.  Näiden kolmen kesken pidetyn jatkokilpailun voitti Lumme.

Simo

Vasemmalla Piirosen kilpailutyö, yllä Lumpeen. Pyramidi näytti olleen kova sana.

Esa

 

 

 

 

 

Kirkkovaltuusto valitsi kuitenkin yksimielisesti Karvalan työn toteutuksen pohjaksi. Toimeksianto tuli yhdessä Matti Silvennoisen kanssa. Kun kirkon suunnitelmia esiteltiin kirkkohallituksessa oli arkkipiispa Martti Simojoella isällinen mielipide:

Simojoki

Tässä paremmat kuvat 1977 valmistuneesta Pyhäjoen kirkosta mitä blogissani nro 6 olis19_Pyhaj_186

s23_Pyhaj_30

Kaavi

art584Uuden kirkon teko tuli tarpeeseen, kun Pehr Granstedtin suunnittelema vuonna 1815 rakennettu vanha kirkko paloi 1980. Kirkon suunnittelijoiksi valittiin kutsukilpailun jälkeen arkkitehtitoimisto Karvala & Silvennoinen pääsuunnittelijana Erkki Karvala. Arkkipiispan pari vuotta aikaisemmin antama kommentti Pyhäjoen kirkosta otettiin todesta; vuonna 1983 valmistunut rakennus on ulkoasultaan symmetrinen ja rauhallinen vaatimattoman yksinkertainen ristikirkko.

s33_Kirkko_3A

Palossa säilynyt vanha kellotapuli heijastuu korkeaan lasiseen ikkunaseinään. Kuva Topi Ikäläinen

s34_Kaavi_99

Sisältä rakennus on valoisa. Panoraama lehteriltä, vasen puoli.

s35_Kaavi_100

Katon voimakkaat ja kauniit puurakenteet hallitsevat lämmintä tunnelmaa. Panoraama lehteriltä, oikea puoli.

s36_Kaavi_98

On se ristikirkko vaikka pohja on neliö

Kauhajärvi Lapua

Kylän vanha kirkko tuhopoltettiin vuonna 1981. Palolta säästyi vasta arkkitehdiksi valmistuneen 24-vuotiaan Alvar Aallon suunnittelema perinteinen kellotapuli. Uuden kirkon aikaansaamiseksi järjestettiin kilpailu, johon neljän toimiston lisäksi myös Aallon toimisto kutsuttiin. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Erkki Karvala – Matti Sivennoinen – Markku Koskinen. Tässä vaiheessa kaverukset olivat rakennusarkkitehteja, mutta valmistuivat kaikki arkkitehdeiksi vuosituhannen vaihteessa. Kirkko valmistui vuonna 1983. Rakennuttaja oli Kauhajärven kyläkirkkoyhdistys.

img219

Lakeuksilla ollaan. Rauhallinen kirkkosommitelma metsäsaarekkeella näkyy kauas.

s44_Kauhaj_11

Alvarin tapuli näyttää antiikkiselta. Liekö sekin tekijänsä mielestä nuoruudensynti

kauhajärvi

Sisällä tulvii lämpöä, valoa ja iloa

Juankoski

Paikkakunnalle antaa leimansa yli 250 vuotta vanha teollinen perinne. Järvimalmia jalostava tehdas rakensi ensimmäisen kirkon vuonna 1864. Seurakunnan itsenäistyttyä vuonna 1924 alettiin haaveilla uudesta kirkosta. Vanha oli pieni ja huonokuntoinen. Haave alkoi toteutua vasta yli 60 vuotta myöhemmin. Kilpailuun kutsuttiin Erkki Helasvuo, Heikki Taskinen ja arkkitehtuuritoimisto Karvala – Silvennoinen, joka vei voiton. Kirkko valmistui 1990. Materiaaleina on paikkakunnan teollisiin perinteisiin viittaava teräs ja punatiili.

s57_Juank_122

JuankoskiSisä

Minua viehättää erityisesti päävärien, punaisen ja sinisen, rohkeä käyttö. Sisätilassa on valoa sekä iloa ja lämpöäkin metallin läsnäolosta huolimatta.

s60_Juank_140

Aitolahti

1024px-Aitolahti_old_church1Aitolahden kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1966. Lähiössä on vielä käytössä vanha kyläkirkkokin. Tai ei se niin vanha ole vaikka näyttää keskiaikaiselta kivikirkolta. Rakennettu 1928 suunnittelijana Birger Federley. Esikuvat ovat lähes tuhannen vuoden takaa.

 

Uusi kirkko on kutsukilpailuvoitto ja toteutui 2001. Se on rakennettu Pentti Turusen vuonna 1980 valmistuneen punatiilisen seurakuntatalon yhteyteen.

s69_Kirkko_255

Hetkinen! Mitäs tuttua tässä onkaan! Sehän muistuttaa Kampin hiljentymiskappelia. Mutta tämä oli ensin.

s75_Aitolah_u4

Toiselta puolelta kirkko avautuu seurakuntakeskuksen sisäpihalle

s11_aitopersp

Sisäperspektiivi kilpailuvaiheesta. Tekijä Juha Ryösä

s79_Kirkko_248s77_Aitolah_u9

 

Tiiliseinien epätasainen saumaus, sisäkaton lämpökäsitelty koivu sekä pehmustetut puupenkit tuovat tunnelmaa ja lämpöä teräs- ja lasirakenteiden rinnalla.

Miksi rakennetaan kirkkoja?

Karvalan viidessä kirkossa 40-vuoden ajalta näkyy pienoiskoossa arkkitehtuurin muotivirtauksien kehitys. Puu, lasi, tiili ja teräs syrjäyttävät betonin. Vapaa muoto syrjäyttää neliön ja laatikon. Ajan henki vapautuu tai ainakin se elää ja muuttuu. Muuttuuko Pyhä henkikin? Aitolahden kirkkoherra Juha Vuori vastaa väliotsikon kysymykseen

JuhaVuori1

Saakoon maestro, professori ja akateemikko sanoa viimeisen sanan pitkäksi venyneessä Suomessa rakennettuja moderneja kirkkoja käsittelevässä artikkelisarjassaAlvari2

 Aamen

sormi

Hullu arkkitehti

miete 12
Viidessäkymmenessä vuodessa
pituuteni on lyhentynyt kuusi senttiä
olen hyvää vauhtia muuttumassa
hyvin pieneksi ihmiseksi

One thought on “Karvalan kirkot

  1. Kiitos Ilpo jälleen kirjoituksestasi. Karvalan nimen ja useimmat kirkotkin toki tiesin aiemminkin, vaikka miestä en henkilökohtaisesti tunne. Töitä on kyllä joskus muissa rakennusalan lehdissä esitelty. Luettelo kirkkoja suunnitelleista arkkitehdeista oli myös mielenkiintoinen. Kolme kirkkoa suunnitelleiden joukkoon voi vielä lisätä ainakin Reima Pietilän. Kalevan ja Lieksan kirkkojen lisäksi hän on suunnitellut Hervannan seurakuntakeskuksen, joka sisältää myös kaupunginosan kirkon. Olet kai luetteloa tehdessäsi ajatellut lähinnä uudehkoa kirkkoarkkitehtuuria. Hieman vanhempaa polvea edustaa arkkitehti Yrjö Vaskinen, seitsemän toteutetun kirkon ja muutaman siunauskappelin suunnittelija, jonka viimeiset työt ovat 1950-luvulta. Kannattaisi myös muistaa Aallon aikalainen Elsi Borg, joka lienee naisten sarjan ykkönen kolmella toteutetulla kirkollaan. Hänen neljäskin suunnitelmansa oli lähellä toteutua. Harlun kirkon piirustukset Laatokan Karjalassa olivat jo valmiina ja luvat kunnossa loppupuolella vuotta 1939, kun suuri, ”ystävällismielinen” naapurimme puuttui asiaan. Elsi Borg suunnitteli lisäksi useita vanhempien kirkkojen korjaus- ja muutostöitä sekä joitakin siunauskappeleita. Arkkitehdin viimeisimmässä vuonna 1953 valmistuneessa uudessa kirkkorakennuksessa Teuvalla on muuten Tove Janssonin omaperäinen alttaritaulu.
    Jos muistelemme vielä vanhempia aikoja, niin ilmeisesti kaikkien aikojen listaykkönen kirkkojen suunnittelun alalla on C.L.Engel. Hänen aikanaan intendentinkonttori suunnitteli kaikkiaan 51 kirkkorakennusta, joista 44 toteutettiin, joskin koko lailla monopoliaseman turvin. Hyvänä kakkosena tulee sitten arkkitehti Josef Stenbäck. Hän suunnitteli pitkällä urallaan kaikkiaan 35 toteutettua kirkkoa, joista osan jopa urakoi. Sen lisäksi arkkitehti ehti vielä suunnitella kolmenkymmenen kirkon korjaus- ja muutostyön. Viimeinen työ oli Killinkosken kirkko vuodelta 1928, siis samalta ajalta kuin Elsi Borgin ensimmäinen toteutettu Jyväskylän Taulumäen kirkko.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s