Blogi 10
15.9.2014

Valkopartainen mies kuunteli radiota.

– Oho. Tuli väärä kanava. Iltahartaus. Miten masentavaa, raskasta ja naiivia. Eikö voisi olla kevyempää ja iloista. Hmm. Eikö voisi olla…Kirjoitanpas hartauden ja lähetän sen radioon. Ei mitään virsiä. Laitetaan aluksi Tapsa Rautavaara laulamaan.

Olen kulkuriksi syntynyt mä vainen
ja paljain jaloin kierrän maailmaa 
Näin kerran unta joutsen taivahainen 
Mun antoi kerran kanssain taivaltaa

– Sitten itse sanoma tähän tapaan

Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi, sanotaan. Tämä on hyvä nyrkkisääntö – aivan kirjaimellisesti. Nyrkki-sana muistuttaa siitä, että uskonsotia voi helposti syttyä eri kuppikuntien välillä. On ihanaa elää vapaassa maassa, jossa saa julkisesti uskoa miten haluaa. Ja mikä parasta – tukena on vielä uuden testamentin ilosanoma vapaudesta. Ei tarvitse tehdä mitään erityisiä meditaatio- tai hartaudenharjoituksia saavuttaakseen taivasten valtakunnan tai tullakseen valaistuneeksi.

 Kun pyydetään yhdessä tunnustamaan kristillinen usko, niin huuleni pysyvät suljettuna. Kiitos ei mitään sikiämistä pyhästä hengestä minulle tai hämärää kolminaisuusoppia. Eikä silläkään ole mitään merkitystä millä puolella joku tyyppi istuu jotain toista tyyppiä.

 Riittää kun uskoo,

– että kaikista suurin on rakkaus

– että taivasten valtakunta avautuu lapsenmielisille

– että Korkein ilmestyy meille jokaisen ihmisen kautta

Tähän väliin pannaan tuomari Nurmio laulamaan.

Hän on täällä tänään
Hän on täällä tänään
Hän on täällä tänään
 Hän mahtuu joka raosta
hän ehtii joka paikkaan
Kun käännät hänelle selkäsi
hän seisoo edessäsi

Sitten vielä lyhyt loppuliturgia.

Minun tyypilläni pilven reunalla on suuri huumorintaju eikä sitä voi pilkata, koska se ei loukkaannu mistään. Tsemppiä arkeen kaikille. Uskokaa omalla tavallanne. Uskokaa unelmiinne.

Lopuksi taas Tapsaa:

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa 
ja kun lentää siivin valkein niinkuin joutsen

Valmista tuli!

*   *   *   *   *

Jaha. Jo kuukausi kulunut kun lähetin sen hartauden radioon. Aha, tuossahan radiotalo onkin. Menen  kyselemään.

– Iltapäivää

– Päivää päivää

– Tulin kysymään otetaanko ehdottamani hartaus radio-ohjelmaan.

– Jaa, mikähän ehdotus se mahtoi olla.

– Minulla on kopio. Tämä.

– Jaha. Dam dam dam dam. Hmm. Juu tämä on tosiaan meille tullut.

– Niin?

– No katsokaas, tämä ei aivan sovi  formaattiimme.

– Niin?

– No esimerkiksi tämä alku. Otatte perustaksi kansanväittämän ”jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi” ikään kuin tunnustuksellisen uskonkappaleen tai raamatunlauseen statuksella. Ei ole loppuun asti harkittua eikä sopivaa.

– On se harkittua ja Raamatussa.

– Raamatussa? Missä siellä?

– Psalmi 151.

– Psalmi 151? Mutta eihän Raamatussa ole kuin 150 psalmia. Katsokaa itse.

– Niin TEIDÄN Raamatussa ei ole, mutta MINUN Raamatussa on. Katsokaa itse.

– Mutta tämähän on tähän jälkeen päin kirjoitettu kuulakärkikynällä!

– Tiedetään. Olen itse kirjoittanut sen.

– Mutta….

– Se on Uskon puumerkki ja sen pitää siellä oleman kuten Eskon puumerkki vihkikirjassa. Minkä kirjoitin – sen kirjoitin.

– Mutta tämähän on aivan absurdia. Jos kaikki ihmiset piirtäisivät Raamattuun omat puumerkkinsä ja uskonkappaleensa ja noudattaisivat niitä niin mihin maailma menisi.

– Mutta niinhän ne tekevätkin – eivät ehkä kuulakynällä mutta mielensä sopukoihin – ja sitten noudattavat niitä ja tällaiseksi maailma on tullut.

– Tämähän on kaaoksen lietsontaa. Emme voi ottaa radioon.

– Mutta entä uskonnon vapaus?

– Asia on loppuun käsitelty. Emme ota.

– Entä ilosanoma? Eikö kelpaa?

– Ei, ei ja ei. Olkaa hyvä ja poistukaa.

– Voinko saada lausuntonne kirjallisena.

– Emme anna kirjallisia lausuntoja. Vahtimestari saattakaa tämä mies ulos.

– So so varovasti. Jos on tönittävä niin tönikää myös toista poskeani.

P.S.

Linkki Tuomari Nurmion  lauluun Hän on täällä tänään

Linkki Tapio Rautavaaran esittämään kappaleeseen Kulkuri ja joutsen

miete 10
suurinta ajanhukkaa
on pohtia 
yhtään mitään jumalasta
isolla tai pienellä alkukirjaimella