Blogi 9 8.9.2014
Mies tunnisti kirkon kirkoksi Helsingissä
Gilbert Granholm raportoi Uutis-Sirkus -lehdessä 10.4.2014:
KYSESSÄ ON TIETTÄVÄSTI TOINEN KERTA KUN 1960-LUVUN JÄLKEEN KÄYTTÖÖN OTETTU KIRKKO ON TUNNISTETTU KIRKOKSI
TYÖMATKAMETROONSA KIIRUHTANUT MIES HAVAITSI OHITTAMANSA RAKENNUKSEN KIRKOKSI, KUN RYHTYI TARKASTELEMAAN KIINTEISTÖSTÄ OTTAMAANSA KUVAA PUHELIMENSA ZOOM-TOIMINNALLA.
”YLLÄTYKSENI OLI VALTAVA KUN TEHOKKAIN ZOOM-RAJAUKSENI PALJASTI, ETTÄ TALO SEINÄN YLÄOSASSA OLI RISTI. VARMISTIN VIELÄ ASIAN HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄLTÄ JA TOTTA SE OLI; ITÄKESKUSKEN VIERESSÄ SIINÄ KIRJASTOA VASTAPÄÄTÄ ON TODELLA KIRKKO, MATTEUKSENKIRKKO.”
NYKYAIKAINEN KIRKKORAKENNUS ON TUNNISTETTU KIRKOKSI MYÖS KERRAN AIKAISEMMIN, HELSINGIN KONTULASSA. TUOLLOIN 15 VUOTTA KIRKON VIERESSÄ ASUNUT MIES AUTOILI SATTUMALTA TALON VIERITSE JUMALANPALVELUKSEN OLLESSA JUURI ALKAMAISILLAAN. VAIMEA KIRKONKELLOJEN ÄÄNI OLI TUOLLOIN PALJASTANUT KUOPPAAN PYSTYTETYN TALON TODELLISEN LUONTEEN.
VIELÄ VAHVISTAMATTOMIEN TIETOJEN MUKAAN MUKAAN MYÖS LAURITSALAN KIRKON KÄYTTÖTARKOITUS OLISI KERRAN AAVISTETTU OIKEIN, KUN MÄKIHYPPYTOIMIKUNTA KIELTÄYTYI HYVÄKSYMÄSTÄ SITÄ NORMAALIMÄEN SUORITUSPAIKAKSI PUUTTEELLISTEN KATSOMORAKENTEIDEN VUOKSI.
Lehtiartikkelissa ensimmäiseksi mainittu kirkko perustuu Björn Krogiuksen ja Veli-Pekka Tuomisen voittoon itäkeskusken monitoimitalon ja seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailussa 1977.
Monitoimitalo valmistui 1984 ja kirkko 1985. Urbaanin legendan mukaan Nalle olisi liittynyt kirkkoon varmistaakseen toimekesiannon. Oli miten oli niin hänen nimeään ei mainita kirkon suunnittelijana. Se on jäänyt Veepeen ja Stefan Ahlmanin nimiin.
Punatiiliset monitoimitalo ja kirkko rajaavat väliinsä aukion, jonka keskelle tulevan veistoksen suunnittelukipailun 1981 voitti kuvanveistäjä Hannu Siren (Heikki ja Kaija Sirenin poika) paljon kohua aiheuttaneella ehdotuksellaan Stoa. Tästä tuli nimi kulttuurikeskukseksi muutetulle monitoimitalolle.
Lauritsalan kirkko on valmistunut 1969 Toivo Korhosen ja Jaakko Laapotin kilpailuvoiton ”Taivaan valo” pohjalta.
Museovirasto on luokitellut kirkon ja siihen liittyvän seurakuntakeskuksen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi.
Kolmas lehtiartikkelissa mainittu rakennus, Kontulan Mikaelinkirkko, valmistui 1988. Kirkkokilpailuun vuonna 1980 tuli 139 ehdotusta.
Rakentamaan piti päästä jo vuonna 1984. Koska voittajatyön piirtäjä ei kuulunut kirkkoon, jouduttiin suunnitelma hylkäämään.
Näin wikipediassa. Arvatkaa kuka oli tämä suunnittelija. No tietysti Björn Krogius taas.
Palkintolautakunta toteaa Nallen ehdotuksesta ”Vuori ja saarna” mm. seuraavaa:
Kokonaisratkaisun ansiona on, että se tuo kirkkosalin varsinaisine sakraalitiloineen voimakkkaasti korostuen esille kulkijoiden läheisyyteen. Masssoittelu nousee pohjaratkaisun antamista lähtökohdista tasapainoisesti ja oikein jäsennöitynä ja kirkkosali on eri suunnilta katsottuna hallittuna kohokohtana.
Uusiksi suunnittelijoiksi otettiin Käpy ja Simo Paavilainen, jotka ehdotuksellaan ”Esikartano” saivat kilpailussa toisen palkinnon.
Kilpailun tulos ei sido järjestäjää. Tämä voi valita toteutettavaksi minkä tahansa palkituista ehdotuksista tai olla toteuttamatta mitään niistä. Mutta jos ratkaisun perustelu ilmoitetaan niinkuin tehtiin Kontulan tapauksessa, voisi tasa-arvovaltuutetulla tänä päivänä olla huomauttamista.
Ruma kirkko
Toimittaja Janne Toivosen lataa kommentissaan Hesarissa 10.8.2014:
Kilpailu on ratkennut. Parhaat (rumimmat) olivat tässä järjestyksessä: Konala (22,7 % äänistä), Tapiola (13,6 %), Kouvola, Jakomäki, Alava. Seuraavat ehdokkaat eivät sijoittuneet kärkeen: Lauritsala, Kortepohja, Huutoniemi, Maunula, Loimaa, Kaleva, Järvenpää, Myyrmäki, Kannelmäki ja Imatrankoski. Maestroista ovat luettelossa mukana Aarno Ruusuvuori (2), Reima Pietilä, Juha leiviskä ja Toivo Korhonen (2).
Kirkot tienhaarassa
Pyhäjoen junasta alkunsa saaneessa kuuden blogiartikkelin sarjassa olen esitellyt arkkitehtikilpailuihin liittyen viitisenkymmentä kirkkosuunnitelmaa. Huomaamme, että kilpailut ovat voimissaan kirkkojen osalta, että professorit ja akateemikot kunnostautuvat kirkkojen suunnittelijoina ja että erilaisia makuja löytyy. Kirkko tarkoittaa sekä instituutiota että rakennusta. Yleisesti sanotaan, että kirkko on kaavoihin kangistunut ja vanhanaikainen. Toisaalta kirkkoarkkitehtuuri on ultramodernia. Nämä kaksi kirkkoa eivät aina kohtaa. Onkohan siinä jotain ristiriitaa? Pitäisikö jomman kummoan muuttua?
Le Corbusier`n tavoin en toivo vallankumouksia vaikka välillä on tehnyt mieli mennä naulaamaan teesejä Temppeliaukion kirkon oveen. Muutosprosessi on käynnissä koko ajan. Toisten mielestä liian nopeasti – toisten mielestä ärsyttävän hitasti. Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikoillaan, kuten antiikin filosofi Herakleitos 2500 vuotta sitten totesi. Vieressä Herakleitos funtsaa kirjoitetaanko panta rhei isolla vai pienellä p:llä Rafaelin maalauksen Ateenan koulu yksityiskohdassa.
Mutta voihan asiosta aina keskustella. Siihen yllyttää seuraavassa artikkelissa viikon kuluttua
Hullu arkkitehti
Miete 9
Usein keksin osuvaa sanottavaa keskusteluissa jonkin aikaa sen jälkeen kun puheenvuoroni on jo mennyt ohi
Toisinaan minulla on hienoja ajatuksia mutta en saa puheenvuoroa Tämä on erittäin siunauksellista silloin kun tajuan että loistavaksi luulemani puhe olisikin ollut tyhmä
Hullu arkkitehti 