Blogi 6 
18.8.2014

Kirkollisia muotovirtauksia

PYHÄJOEN KIRKON SUUNNITTELUTEHTÄVÄ USKOTTIIN ARKKITEHTITOIMISTO KARVALA & SILVENNOISELLE 161 KILPAILUEHDOTUKSEN JOUKOSTA.  VUONNA  1977 VALMISTUNUT KIRKKO EDUSTAA MODERNIA RAKENNUSTYYLIÄ. SIINÄ PERINTEISEN KIRKON HARMOONINEN TUNNELMA LIITTYY UUDENLAISIIN MUOTO- JA RAKENNERATKAISUIHIN.

 

 

 

 

 

Siltä näyttää. En ole käynyt katsomassa. Seurakunnan esittelytekstin ja kuvien perusteella en voi siitä sanoa paljoakaan. Ulkonäkö ei herätä spontaanisia ilonkiljahduksia. Sisätila voi olla viihtyisäkin. En ole huomannut, että Pyhäjoen kirkko olisi saavuttanut sanottavaa mainetta tai kuuluisuutta. Toisaalta se ei ole Suomen rumimpien kirkkojen ehdokasluettelossakaan mukana. Nuori rakennusarkkitehti Erkki Karvala, jonka suunnitelman pohjalta kirkko toteutetiin,  sai kilpailussa toisen palkinnon.

Pyhäjoen kirkossa on jotain samaa muotokieltä kuin professori Aarno Ruusuvuoren Hyvinkään kirkossa vuodelta 1961, joka oli myös kilpailuvoitto. Pohjamuodoltaan ne poikkeavat toisistaan. Pyhäjoen kirkko on neliö ja Hyvinkään kirkko kolmio. Kolmioaihe toistuu kirkossa läpikotaisin onhan se nimeltäänkin Pyhän Kolminaisuuden Kirkko.

 

 

 

 

 

Vuonna 1963 matkustin ystäväni arkkitehti Kalevi Ormion kanssa ympäri Suomea katsastamassa arkkitehtuuria. Hyvinkään kirkko teki vaikutuksen. Se on omalaatuisensa tyylipuhdas monumentti pienintä yksityiskohtaa myöten. Kirkosta on tullut suosittu nähtävyys. Kansa ei sitä aluksi sulattanut. Lempinimet lentelivät. Teltta, kota, pyramidi! Kirkosta on kuitenkin tullut suosittu nähtävyys. Museovirasto on luokitellut kirkon oheisrakennuksineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Ruusun suunnittelema Tapiolan kirkko vuodelta 1965 taas on asemakaavalla suojeltu. Wikipedia toteaa: BETONISTA RAKENNETTU KIRKKO ON KUUTION MUOTOINEN. RAKENNUKSELLA EI OLE SELKEÄÄ JULKISIVUA EIKÄ TORNIAIHETTA. KIRKKOSALIN PELKISTETTY OLEMUS ON SAAVUTETTU PAITSI SELKEILLÄ MUODOILLA MYÖS KARUILLA MATERIAALIVALINNOILLA.

 

 

 

 

Totta! Alttariseinä on liiankin karu minun mieleeni. Ei ole kiva tuijottaa koko ajan harmaata leca-harkko seinää, vaikka puhtaaksimuuraus onkin tarkasti toteutettu. Tosin ”votsilla”, eli ilman limitystä, mitä rakennusopin professorimme kielsi käyttämästä. Toimittaja Janne Toivonen on artikkelissaan Hesarissa 10.8. keksinyt aiheeseen sopivan sivistyneen keinon ilmaista, että kirkko on ruma: BETONIKIRKKOA ON VAIKEA RAKASTAA. Liikuttavaa! Usko ja toivo ovat menneet, mutta rakkauden hiillos yrittää vielä hehkua.

Minulla ei ole tähän mitään lisäämistä, mutta yliarkkitehdilla on

Kalen kanssa kävimme vuonna 1963 katsomassa myös akateemikko Alvar Aallon upeat kirkot Imatralla ja Seinäjoella. Mestariteoksia ja suuria turistinähtävyyksiä molemmat.

Lakeuden Risti Seinäjoella 1959 perustuu ylivoimaiseen kilpailuvoittoon vuodelta 1945 (45 ehdotusta). Toteus viivästyi osaksi siksi, että Alvari halusi julkisivun tehtäväksi mustasta graniitista. Onneksi viivästyi ja onneksi Alvari antoi periksi! Kyllä se valkoisena on nätimpi! Ansaitsee statuksen katedraali.

 

 

 

 

Lakeuden Risti on museoviraston suojelema kuten koko Seinäjoen Aaltokeskus.

Imatran Kolmen Ristin Kirkko eli Vuoksenniskan kirkko valmistui 1957. Kolmoisaihe kertautuu sommitelmassa. Kirkossa on 103 ikkunaa, joista vain kaksi on keskenään samanlaisia. Vuosittain käy 4000 vierailijaa, joista pääosa ulkomailta.

 

Vuoksenniskan kirkko on Aallon ulkomailla parhaiten tunnetuja töitä ja hänen vastauksensa Le Corbusier`n Ronchampin kappelille (1954), jossa myös kaikki ikkunat ovat erilaisia.

 

 

 

 

 

Paksuseinäinen kappeli on modernin arkkitehtuurin klassikko ja suosittu pyhiinvaelluspaikka pikkuruisessa kylässä Itä-Ranskassa.

Valon ja tilan käsittelyssä akateemikko Juha Leiviskä seuraan Corbun jalanjälkiä sakraalirakennuksissaan. Hän on Suomen tunnetuin nykyajan arkkitehti ulkomailla. Oulun Puolivälikankaan Pyhän Tuomaan Kirkko ja seurakuntakeskus valmistuivat kilpailuvoiton perusteella vuonna 1975.

 

 

 

 

 

ARKKITEHTUURIN KIELEN AINEKSISTA HERKIN JA ILMASUVOIMAISIN ON VALO, JOKA VIRITTÄÄ TILAN OLEMUKSEN JA TUNNETILAN. VALO ON ILMAISTA TOIVOA, VAPAUTUSTA, ILOA, AUTUUTTA, HARTAUTTA TAI EKSTAASIA.

Tämä akateemikon lausahdus toteutuu myös vuonna 1984 valmistunueessa Myyrmäen kirkossa Vantaalla. Valaisimet ovat itsestään selvästi Juhan käsialaa. Kirkko on Hesarin Suomen rumimpien kirkkojen alustavalla listalla sijalla 10.

 

 

 

 

 

Juhan jalanjälkiä taas puolestaan seuraavat Käpy ja Simo Paavilainen aina valaisimia myöten. Arkkitehtikilpailun voiton perusteella toteutui Olarin kirkko vuonna 1981. Kummun ympärille kiertyvän rakennuskompleksin keskelle jää pieni sisäpiha. Kirkko sijaintia keskellä epämääräistä autokauppaympäristöä on moitittu levottomaksi. Professori Simo Paavilainen puolustautuu sillä, että näinhän jo oli aikoinaan Rooman Forumilla. Temppelit rakennettiin keskelle arkielämän vilkkainta kaupallista tohinaa.

 

 

 

 

 

ARKKITEHTOONISESTI KIRKKO EI EDUSTA MITÄÄN YKSITTÄISTÄ TYYLISUUNTAA. SIINÄ ON YHDISTELTYNÄ SEKÄ MODERNEJA ETTÄ HISTORIALLISIA ELEMENTTEJÄ.

No voihan sen näinkin sanoa. Minun piti tietenkin myös tehdä tämä kilpailu. Siitä tuli keskiluokka. Sijoituksista pahin. Ehdotuksesta on jäljellä enää tämä pienoismallikuva.

Malmin kirkon historia on samantapainen kuin Temppeliaukion kirkon. Vasta kolmas kilpailu toi ratkaisun. Eka skaba oli muistaakseni joskus 20-luvulla. Toiseen kilpailuun 1967 tuli 92 ehdotusta. Voittaja oli Sakari Aartelo. Parhaan ehdotuksen tekivät kuitenkin Reima Pietilä ja Raili Paatelainen. Heille ei kuitenkaan voitu antaa palkintoa. Kirkko oli sijoitettu kilpailualueen ulkopuolelle. Toimeksianto tuli silti. Suunnittelu venyi ja kustannusarviot kasvoivat. Lopulta homma keskeytettiin. Reima sai oman monumenttinsa Tampereelle, missä hän voitti Kalevan kirkon suunnittelukilpailun vuonna 1959.

Kirkko valmistui 1966. Taas yksi piruntorjuntabunkkeri lisää.  Rakas lapsi tunnetaan myös nimillä  ”Sielujen siilo” tai ”Viljasen siilo”. Viimemainittu silloisen kirkkoherra Paavo Viljasen mukaan. Museoviraston mielestä se on uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki Suomessa. Rakennus on suojeltu ja suosittu turistikohde. Ja onhan se komea ja vaikuttava.  Hesarin alustavalla listalla rumuuskilpailussa sijalla 8. Reiman tulkinnan mukaan pohjakaava on kalan muotoinen. (Oheiset kuvat voi suurentaa klikkamalla)

Malmin kirkon kolmas näytös oli kutsukilpailu vuonna 1980. Sen voitti professori Kristian Gullichsen. Kirkossa on erillinen kirkkosali, seurakuntasali ja musiikkisali, jotka voidaan yhdistää yhdeksi tilaksi.

 

 

 

 

 

Krisse voitti heti perään myös Kaunisten kirkon kutsukilpailun. Toteutus valmistui vuonna 1983. Se on täysi vastakohta punatiiliselle Malmin kirkolle ja tallustelee Le Corbusier`n ja Alvar Aallon viitoittamaa modernismin varhaispolkua.

 

 

 

 

 

 

Miete 6
Äsken minulla oli
loistava ajatus
nyt se on kadonnut
kuin uni
jota ei enää
voi tavoittaa