Pyhäjoen kirkko 2

Blogi 5
11.8.2014

Päin mäntyä

Pyhäjoen kirkkokilpailuun 1975 tuli 161 ehdotusta. Enemmän kuin mihinkään kirkkokilpailuun Suomessa aikaisemmin. Arkkitehdit innostuivat. Nyt saa revittäää vapaasti. Muistaakseni sijoituin kunniakkaasti alaluokkaan ehdotuksellani, josta annan kuvien puhua (kuvat voi suurentaa klikkaamalla ellei toisin mainita):

malli

Ovaalin muotoinen ristikirkko sijoittuu akselisommitelmassa seurakuntarakennusten muodostaman pihan perälle.

malli1

Oikeassa ylänurkassa näkyy palaneen kirkon kivisokkeli, jonka esitin säilytettäväksi muistopuutarhana.

malli2

PJfasadi

PJkesä

PJtalvi

kesäZoom1

kesäZ2

sisä

sisä1

sisä2

Seinävaatteet (raanut) on piirretty vanhojen perinteisten mallien mukaan.

sisä3

Paluu menneisyyteen

Keuruu

Keuruun vanhan kirkon rakensi ja suunnitteli mestari Antti Hakola. Valmistumisvuosi 1759. Ei voi suurentaa.

Petäjävesi

Esikuviani olivat Keuruun ja Petäjäveden vanhat puukirkot. Viimemainittu Jaakko Leppäsen suunnittelema ja rakentama kirkko valmistui 1764 ja valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi 1994.

Tein oman projektin yksin kuten muutkin 30 viimeistä kilpailuani. Arkkitehtilehden maaseutu-numerossa 1980 projektistani on julkaistu mustavalkoinen perspektiivikuva ja alla oleva kuvateksti artikkelini Maaseutu piirustuslaudalla yhteydessä.

 Yritys elvyttää perinnettä nyky-ympäristöön.
Uusi kirkko muodostaa jo osaksi olemassaolevien 
seurakuntarakennusten kanssa 
kiinteän sommitelman kirkkopihan ympärille.
Yhdistävän aiheena on sama kattokaltevuus 
ja samat materiaalit.
Perinteinen muoto ja yksinkertainen rakennustekniikka 
antavat mahdollisuuden toteuttaa suunnitelma 
suureksi osaksi seurakuntalaisten omin voimin.
Myös kirkkotekstiilit (raanut) ja huonekalut 
voidaan voidaan tehdä itse 
vanhojen paikallisten mallien mukaan.
Näin kirkko voi kasvaa ympäristöstä ja sen ihmisistä
kodikkaaksi ja omaleimaiseksi käyttörakennukseksi.

Aikaisemmin ei ole julkaistu kuvia pienoismallista eikä värikuvia ehdotuksesta. Ne lienee nähnyt lisäkseni vain kilpailun palkintolautakunta. Tosin minulla on hämärä muistikuva, että olisin ollut yleisön suosikki. Joten ehkä kaikki ehdotukset olivat esillä Pyhäjoella jollain tapaa. Joka tapauksessa ehdotustani ei enää voi nähdä. Olen hävittänyt planssit ja pienoismallin.

Lopuksi täytyy tunnusta, etten ehdotusta tehdessäni kuulunut kirkkoon. Toimeksiannon saaminen ja projektin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista kuten blogissani numero 8 (julkaistaan 1.9.) vakuuttavasti osoitetaan.

Kymenlaakson puukirkot

Keski-Suomen kuuluisia puukirkkoja vanhempia ja vähemmän tunnettuja ovat Kymenlaakson kaksi perinteistä ristikirkkoa Iitissä ja Elimäellä. Ne ovat Suomen vanhimmat yhä ympärivuotisessa käytössä olevat puukirkot.

Iitti

Iitin kirkko valmistui 1693 rakennusmestarina Taavi Juhonpoika

Elimäki

Elimäen vuonna 1638 valmistunut pitkäkirkko laajennettiin ristikirkoksi 1678 rakentajamestarina Petter Loman

 

Iitin kirkko on ollut punainen ainakin 1800-luvun alusta lähtien. Väri tunnetaan nimellä ”iitinpunainen”.

Paluu tulevaisuuteen

Neljänkymmenen vuoden ajan minua on vähän hävettänyt kilpailuehdotukseni Pyhäjoelle. Mitäs nyt piti mennä tekemään jotain näin naiivia! Otettuani esiin vanhat valokuvat tulen kuitenkin iloiseksi. Erityisesti minua ilahduttaa kolme seikkaa.

1. Puurakentaminen tekee taas paluuta kirkkorakentamiseen. Siitä enemmän blogissani nro 7, joka julkaistaan 25.8.

2. Tyrvään Pyhän Olavin kivikirkko valmistui 1516. Sen katto ja sisätilat paloivat tuhopoltossa 1997. Seurakuntalaiset rakensivat ne talkoilla uudestaan. Sisätilaa koristavat Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalaukset ovat tehneet kirkosta nähtävyyden ja yleisön suosikin.

TyrväänKirkko

Yllä näkymä kirkon takaseinään päin. Parvikaiteiden maalaukset Lavosen. Oikealla näkymä alttariosaan. Maalaukset Rauhalan.

TyrvääDet1

 

 

 

 

 

 

 

 

Taiteilijoiden maalaukset edustavat tarkoituksella hyvin erilaista tyyliä.

TyrvääDetKL

Tyrvään kirkossa sisääntulijoita tervehtivät ”seinille maalatut pirut” keskiaikaisten kivikirkkojen kalkkimaalausten tavoin. Lavosen ekspressionistinen ja karkea tyyli sopii hyvin kuvaamaan viimeistä tuomiota sekä myös apostoleita ja Kristuksen kärsimystietä.

TyrvääDet

Peremmällä kirkossa odottaa alttarin ja saarnastuolin paratiisi ja luomiskertomus. Hillityt värit sekä tasapainoiset ornamentaaliset symbolit huokuvat rauhaa ála Rauhala.

Tulee mieleen ystäväni arkkitehti Jouko Koskisen toteamus menneisyydestä

J&I

Kuva Simo Rista 1970. Takana luurailee tuleva elokuvaohjaaja Lauri Törhönen.

3. Mutta eniten minua kuitenkin ilahduttaa professori Juhani Pallasmaan lausunto 18.6.2014 pidetyn filmi-illan yhteydessä

img056

Hyvä Jussi! Ehkä jälleen tapaamme samalla polulla, toivoo

ILpo040109

Hullu arkkitehti

Miete 5
tein ihmiskokeen
jättäydyin viimeiseksi
toivoen tulevani ensimmäiseksi
Jäinkin pysyvästi viimeiseksi
tämä ei ole hassumpaa
olen hyvässä seurassa
en ole ensimmäinen
enkä viimeinen
joka jää viimeiseksi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s