blogi 22 1.12.2014
Hiton paljon enemmän stadia
Tämä visio näyttää yleiskaavan päälinjat. Kantakaupunki levittäytyy lonkeroina sisääntuloväylien varsille.
Yleiskaavan väestötavoite on 860 000 vuodelle 2050. Lisää väkeä tulee 240 000. Keskimäärin vuosilisäys – vajaat 7 000 – vaikuttaa maltilliselta verratuna parin viime vuoden kasvuun – lähes 9000 asukasta vuodessa. Mutta, mutta. Yleiskaavassa ei ole mukana Östersundom, jonne kaavaillaan 100 000 asukasta vuodelle 2060. Siten Helsingin väestöluku vuonna 2060 ylittäisi jo miljoonan. Tämähän on hiton paljon. Pitääkö kaikki tunkea yhteen paikkaan? Yleiskaavan vison mukaan pitää: On järkevää sijoittaa ihmiset hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen ja saada lisää maahanmuutajia.
Lisää yleiskaavan ”pakollisia” visioita suurista linjoista.
Yleensä yleiskaavoissa on ollut tapana asettaa korkeita väestötavoitteita, jotka sitten menevät pieleen. Näin on ainakin käynyt kaikissa niissä kolmessa yleiskaavatyössä, joissa olen ollut mukana. Helsingissä 1970, Espoossa 1972 -74 ja Kirkkonummella 1988 – 90. Eniten mentiin Harto Helpisen johdolla metsään Espoossa, jossa vuonna 2000 arveltiin olevan 340 000 asukasta. Ei siellä vieläkään ole kuin 265 000 ihmistä. Mutta eihän tästä sanottavaa haittakaan ollut. Kaupunki vain kehittyi omaa tahtiaan vähän hitaammin ja landemaisesti. Onko siis yleiskaavan väestötavoitteella mitään merkitystä kun sitä lukua ei edes virallisesti vahvisteta?
Rakennustaidetta ilman yleiskaavaa. Lauttasaari/Merenkulkijanranta. Asuntosormet menevät pilareilla suojellun ranta-alueen yli meren päälle. Rannassa kulkee yleinen jalankulku talojen ali. Kutsukilpailun tulos. Jyrki Tasa, NRT.
Kyllä on! Haittaa voi aiheutua esimerkiksi siitä että kasvu on nopeampaa kuin on ennakoitu. Otan esimerkiksi Lauttasaaren, joka on selkeästi rajattu alue. Valtuusto teki ohi kaikkien yleiskaavojen 1990-luvulla päätöksen, että osalla Lauttasaarta saadaan kortteleita muuttaa asuntokäyttöön tehokkuudella 1,7. Seurauksena oli, että vetovoimaisella alueella tehtiin 40 erillistä tonttikohtaista kaavamuutosta joiden kautta uusia asukkaita tulee runsaat 5000 (320 000 kem). Tästä potista on jo yli puolet toteutunut.
Korttelin sisäinen jalankulkuväylä Vattuniemessä. Ympärillä eri arkkitehtien suunnitelmia. Kaupungilla yhtenäisestä ilmeestä vastasi arkkitehti Martin Bunders. Rakennukset ovat 8-kerroksisia. Tonttitehokkuus 1,7. Autopaikat pihakansien alla.
Talojen suunnittelijoina olivat maamme eturivin arkkitehdit: Timo Vormala, Pekka Helin, Jyrki Tasa, Kirsti Siven, Tuomo Siitonen, Jaakko Sutela (A6), Hannu Jaakkola, Jukka Turtiainen, Kirsi Korhonen & Mika Penttinen, Cederqvist & Jäntti, Kari Järvinen & Timo Airas, Petri Rouhiainen, Larkas & Laine, Sarc etc.
Tämä Lauttasaren tiivistäminen on ollut kaupungille kaikkien aikojen edullisin tapa saada lisää hyviä veronmaksajia. Infrastruktuuri katuineen oli valmiina eikä maksanut mitään. Ja kaikki tämä ilman yleiskaavaa. Ei ihme, että alueen kaavoittaja Martin Bunders palkittiin mitalilla. Ennakoimattomalla kasvulla on varjopuolensa. Lauttasaaressa on tällä hetkellä yli 200 paikan vajaus sekä päiväkodeissa että kouluissa vaikka molempia on toteutettu puistoihin väliaikaisina viipaleparakkeinakin.
Pikselit jylläävät
Yleiskaavan mankäyttö on piirretty kartalle hehtaarin pikseleinä. Alueen pääkäyttö on esitetty eri värein. Mitä tummempi väri sitä tiiviimpää rakentamista. Kartta on tulkinnanvarainen ja vähän vaikeaselkoinenkin. Merkittävä seikka, koska tämä on ainoa asiakirja yleiskaavan suuresta aineistosta, joka vahvistuu ohjeeksi tulevalle asemakaavoitukselle. Tältä kartta näyttää Lauttasaaren ympäristön osalta.
Tulkitsen karttaa seuraavasti. Kaikkialla Lauttasaaren nykyisillä rakennetuilla alueilla maankäyttöä tehostetaan. Kolmannes saaresta tiivistetään kantakaupungin tehokkuudella. Uusia rakentamisalueita ja meren täyttöä tulee Länsiväylän pohjoispuolelle Lauttasaaren koillisosaan kantakaupungin tehokkuudella sekä Melkin saaren pohjoisosaan Vattuniemen tehokkuudella.
Lauttasaaressa on tänään runsaat 22 000 asukasta. Vireillä olevien kaavamuutosten kautta tulee 2500, Koivusaaren 5150, Länsiväylän ympärille ja Melkin saareen kumpaankin arviolta 5000 lisää. Lisäksi saaren muun osan tiivistäminen voi tuoda 10 000 asukasta. Siis saaren asukasluku 50 000 vuonna 2050. Aikamoinen kasvu. Keskimäärin saaren tehokkuus vastaisi Etu-Töölön, Kampin ja Kruununhaan tasoa.
Julius Tallberg tarjoaa Lauttasaarta kaupungille. Dagens Tidning 9 juni 1912
Lauttasaarella on myös ennätys Helsingin kaikkien aikojen tyhmimmästä päätöksestä. Julius Tallberg tarjosi koko Lauttasaaren aluetta kaupungille vuonna 1912 hintaan 750 000 mk. Nykyrahassa se on n. 15 M€. Valtuusto vastasi: Ei kiinnosta, sehän on periferiaa, jonne kaupunki ei koskaan voi levitä. Uuden yleiskaavan mukainen rakennusoikeuden koko potti Lauttasaaressa on vähintään 4 miljoonaa kem. Sen rahallinen arvo on muutama miljardi €. Lauttasaari myytiin palasina. Rahat menivät Tallbergin perikunnalle, muille tontteja ostelleille sekä rakennusliikkeille.
Suunnittelijat korostavat, että yleiskaava on aluevarauskartta, joka antaa mahdollisuuden rakentaa muttei pakota siihen. Voihan sen näinkin sinua. Tosiasiassa vahvistetun yleiskaavan mukaan tehtyjä asemakaavoja on mahdotonta kumota. Kaavakartta on siten ”jumalansanaa”, jonka jokainen pikseli pitää ottaa vakavasti. Jos pikselin esittämä maankäyttö tuo paljon rahaa, se toteutuu varmasti!
Vastaavasti tulkitsen, että koko Helsingin alueelle voidaan pikselikartan perusteella sijoittaa ainakin miljoona asukasta jo ilman Östersundomia.
Usko – toivo – ja kaupunkibulevardi
Tuusulanväylä. 3D Render/ksv
Ratkaisuksi lisäväen sijoittamiseksi Helsinkiin esitetään sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi kehä ykkösen sisäpuolella. Niiden ympärillähän on tyhjää tilaa. Siis sinne rakentamista kantakaupungin tehokkuudella! Tarkoittaa korkeita toimisto- ja asuintalomuureja väylien varrelle oheisten kuvien mukaisesti.
Kaupunkibulevardien ilmanlaadusta ilmestyi ilmatieteen laitoksen tekemä selvitys pari viikkoa sitten. Siis siinä vaiheessa, kun koko yleiskaava-aineisto, joka perustuu kaupunkibulevardiuskoon, oli jo tehty valmiiksi. Raportissa osoitetaan kiistattomasti kaupunkibulevardien terveysriskit.
Lahdenväylä, 3 D render/ksv
Oikeastaan mitään raporttia ei olisi tarvittukaan. Riittää kun olisi mennyt Mannerheimintien, Mäkelänkadun, Hämeentien tai Huopalahdentien varrelle katselemaan tilannetta. Tai olisi verrannut asuntojen hintoja näillä alueilla rauhallisempiin alueisiin. On selvää että teiden varsien muuraaminen umpeen korkeilla rakennuksilla kerää pienhiukkasia ja työntää niitä ympäröiviin asuntoihin sisällekin ikkunoiden raoista – meluhaitoista puhumattakaan.
Hämeenlinnanväylä, 3 D Render/ksv.
Kaupunkibulevardeista en ole vielä nähnyt suunnitelmaa, mikä osoittaa miten uuden rakentamisen tarvitsemat autopaikat ja tonttiliittymät sijoitetaan alueelle. Vai tuleeko näistä täysin autottomia alueita kadun varren asukkaille. Autoliikennettähän muutoin kyllä riittää itse läpiajobulevardeilla.
Jotenkin on semmoinen olo, että nämä bulevardivisiot eivät helpolla toteudu. Onhan siinä sen verran paljon ongelmia. Edellä esitetyn lisäksi maanomistusneuvottelut ja vaiheittain toteuttamisen vaikeudet.
Toteutuuko joukkoliikennestadi?
Yleiskaava perustuu raideliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suosimiseen. Käytännössä keinona on henkilöautolla liikkumisen vaikeuttaminen. Ajatellaan, että ihmiset siirtyvät vapaaehtoisesti joukkoliikenteeseen mieluummin kuin seisovat autoruuhkissa. Kaupunkibulevarditkin toimivat tähän suuntaan. Yleiskaava on kuitenkin ristiriitainen. Keskustan kehäväylä on jälleen mukana aluevarauksena. Tämä ei suinkaan vähennä kaupunkibulevardiksi merkityn Länsiväylän liikennettä.
Kantakaupunki halutaan pitää elävänä. Liike-elämä haluaa ja on toteuttanut lisää autopaikkoja keskustaan. Parkkipaikkojen määrä säätelee keskustaan tulevien autojen määrän. Joukkoliikenteeseen siirrytään vain jos se on erittäin houkuttelevaa, miellyttävää ja halpaa. Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää useiden miljardien investointeja infrastruktuuriin. Riittävätkö rahat joukkoliikenteen kilpailukykyiseen ja hyvään palvelutasoon?
Koivusaari uusiksi
Koivusaari kuuluu osana yleiskaavaan vaikka sitä on viety eteenpäin erillisenä kaavana. Siitä tulee kaupungin kaikkein aikojen huonointa ja kalleinta ympäristöä. Uusi yleiskaava vannoo kaupunkibulevardin nimeen. Kuitenkin sen osana olevassa Koivusaaressa on hyväksytty ratkaisu, joka torpedoi kaupunkibulevardin. Koivusaaren metroaseman viereen on järkevää sijoittaa asutusta, mutta ei kaupungin esittämällä tavalla. Minäkin olen esittänyt sinne ratkaisun blogissani 10.11. Länsiväylän kattaminen kokonaan Katajaharjusta Espoon rajalle saakka ei voi kuitenkaan toteutua. Sehän maksaisi arviolta 200 M€ ja olisi muutenkin vaikea rakentaa vaiheittain. Esitän tässä uuden ajatuksen.
Koivusaaren uudet asuintalot ovat 16 – 34 -kerroksisia. Kaikki rakennukset avautuvat etelälounaaseen avomerinäköalaan. Talojen pohjoissivyt pystytään suojaamaan liikennemelulta eikä haitallisia pienhiukkasia keräänny tuulen tuivertamaan tilaan Länsiväylän päälle. Naapuriin Keilaniemeen suunnitellaan 38-kerroksisia asuintaloja.
Säilytetään Länsiväylä nykyisine liittymineen ennallaan ja muodostetaan siitä bulevardimainen puuistutuksin ja alentamalla nopusrajoitusta. Sen eteläpuolelle Koivusaareen korkeita taloja lähelle metroasemaa. Muodostetaan siitä vähäautoinen alue, jossa autopaikkavaatimus on 1ap/10 asukasta. Alue sopisi hyvin opiskelijoille kahden yliopiston välissä ja hotelleille sekä niille, joille auton käyttö on vähäistä. Ajo Koivusaareen tapahtuisi nykyistä reittiä Sotkatietä pitkin. Kortteli Sotkatien pohjoispuolella metroaseman vieressä menisi uusiksi. Ehdotukseni säilyttää Koivusaaren luonnon eikä täyttöjä tule juuri nimeksikään. Ratkaisu on infrastruktuuriltaan halpa ja se on helposti vaiheittain toteutettavissa. Vähäautoisesta alueesta Helsingissä on puhuttu pitkään. Tässä olisi paikka kokeilla sitä.
Koivusaari idästä. Arkkitehtitoimisto Sopanen & Svärd.
Kaupungin suunnitelmassa Koivusaareen esitetään 3500 -4500 työpaikkaa ja 5150 asukasta. Infrastruktuuriltaan tämä ratkaisu on hyvin kallis. Suunnitelmani mukaisesta rakentamisesta kaupunki saisi paremman hinnan vaikka rakennusoikeutta on vähemmän koska infra on valmiina eikä maksa juuri mitään.
Mielestäni toimistotaloja ei pidä sijoittaa Koivusaaren arkaan maisemaan. Viime keväänä minulla oli mahdollisuus keskustella kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa yksityisluontoisella vastaanotolla Koivusaaresta. Hän kertoi, että alueelle on tulossa arvovaltainen suuri nimeltä mainitsematon yritys, jonka tarpeiden takia kaavoitusta kiirehditään. Nyökkäsin ymmärtäväisesti vastaamatta mitään.
Kone Oy:n entinen pääkonttori Munkkiniemessä muutettuna asunnoiksi. Kilpailuvoitto A6 arkkitehdit. Alunperin talon on suunnitellut Keijo Petäjä.
Kokemuksesta tiedämme, että yritysten usein lyhytjänteiset tarpeet ohjaavat huonosti pitkäjänteistä kaavoitusta. Esimerkkinä Kone Oy:n pääkonttorikiista Munkkinimessä, jossa ohjaaja Edvin Laine oli tunnettuna sotilaana taistelemassa puistoon suunniteltua hanketta vastaan. Hyvänä kakkosena tässäkin sodassa tuli jälleen pikkuinen Edvin ja konttori toteutettiin. Nyt pääkonttori on muuttanut sieltä pois ja taloon tulee asuntoja.
Pekka Helinin arkkitehtuuria Ruoholahden mutkassa. Vasemmalla Itämerentorni ja oikealla sininen Ilmarisen pääkonttori. Kuva Ilmarinen.
Toinen esimerkki on Porkkalankatuun Ruoholahdessa tehty jyrkkä mutka entisen Lepakon talon kohdalla, jotta siihen saataisiin tilaa Nokian pääkonttorille. No Nokiahan tähän ei koskaan tullut vaan Ilmarinen, mutta vaarallinen mutka jäi pysyvästi hidastamaan liikennettä. Ja jos Nokia olisi tullutkin siihen niin tänään se ei enää olisi ollut Nokia vaan Microsoft ja huomenna joku muu.
Uuden yleiskaavan mukaan oikella olevaan Lapinlahden puistoon ja merialueelle Länsiväylän viereen tulee asutusta kantakaupungin tehokkuudella. Oheisen kuvan keskellä Ilmarisen pääkonttorin yläpuolella Länsiväylän kaupunkibulevardi sukeltaisi tunneliin. Kaupunkibulevardi tunnelissa! Jo on aikoihin eletty.
Paluu menneisyyteen!?
Vajaat sata vuotta sitten alkoi fukntionalisten kaupunkisuunnittelu taistella suurkaupunkien terveys- ja ilmanlaatuongelmia vastaan. Haluttiin valoa, ilmaa ja vihreyttä umpikortteleiden tilalle. 
Nyt vannotaan taas umpikorttelin nimeen eikä kaihdeta sijoittaa asuntoja vilkasliikenteisten liikenneväylien varrelle. Kehä on umpeutunut. Vastavalittu uusi maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki on antanut manifestinsa. Hänen pestinsä kestää suunnilleen saman ajan kuin mitä yleiskaavan käsittelyyn menee aikaa.
Mitä tästä seuraa? Uskallan veikata, että tiivistettävä vanha ympäristö tulee tulee epäviihtyisämmäksi ja suukaupungin ongelmat liikenneruuhkineen lisääntyvät. Jos minulta kysytään haluaisin malttia Helsingin väestökasvuun sekä maaseudun tukemista ja muiden kaupunkien kehittämistä. Stadissa voisi olla korkeita taloja sopivissa paikoissa mieluummin kuin sitä samaa talomattoa joka niemessä ja notkossa.
Tämä tällä kerta yleiskaavasta. Olisihan siitä muutakin sanottavaa kuten että Eteläsataman rannat on jäädytetty satama-alueiksi ja Santahamina sotilasalueeksi. Mutta jätän tämän sanomatta.
Hullu arkkitehti
miete 22 tehtyäni sukuselvitystä havaitsin että minulla on 9784 esivanhempaa julistin itseni maailmanperintökohteeksi
Hullu arkkitehti 
Tämä Koivusaaren ratkaisu näyttää jo paljon paremmalta kuin nämä ns. kansi-ja tunnelimaiset ratkaisut. Ilmansuunnatkin avittavat pienhiukkasten ja melun leviämistä sisätiloihin. Rakennusten korkeus suhteessa niitten pituuteen saattaa haitata palo-ja pelastustoimintaa tulipalon sattuessa. Korkeissa taloissa on omat määräyksensä, miten lähellä ne voivat olla toisiaan.
Miten varjojen pitäisi tuossa, nähtävästi ksv:n laatimassa Tuusulanväylän bulevardikuvassa oikein sijoittua? Talon heittämän varjon pituus riippuu tietääkseni auringon asemasta sekä talon korkeudesta. Maan tasaisuus tai vietto vaikuttavat myös asiaan. Kun vertaan kuvassa lähestyvän raitiovaunun etupuolella, heti vaunun oikealla puolella näkyvän 8-kerroksisen rakennuksen varjoa ao. talon korkeuteen, vaikuttaa minusta siltä, että kuvassa näkymätön aurinko on niiden, ja kuvan muiden varjojen perusteella merkillisen korkealla, mikäli kuva on tosiaankin Tuusulanväylältä. En ole taloja suunnitteleva tai piirtävä arkkitehti, vaikka deskriptiivistä geometriaa tulinkin joskus aikoinaan opiskelleeksi. Ei kai Suomessa aurinko juhannuksenakaan noin korkealta sentään paista, vai paistaako?
Varjoihin liittyy myös kommenttini tuohon uuteen, mielenkiintoiseen Koivusaari-suunnitelmaan. Ei millään pahalla … , mutta eikö niiden, hyvinkin korkeiden rakennusten aiheuttaman varjostuksen haittaa naapurustolle Lauttasaaressa voisi vähentää, jos luovuttaisiin ilmeisesti kaupungin asettamasta, mielestäni aivan ylimitoitetusta tavoitteesta asukasmäärälle (noin 5000) ja toimitiloille, ja suunnitella vain sen mukaan, kuin hyvää, kaunista ja sopusuhtaista jälkeä on arkkitehtien mielestä mahdollista aikaansaada, ja katsoa vasta sen jälkeen, paljonko sinne Koivusaareen niitä asukkaita ja toimitiloja tuota, mielestäni parempaa periaatetta noudattaen mahtuisi. Nyt on mielestäni kaupunki asettanut arkkitehdit vaikeassa kohteessa pakkorakoon, kun asukasmäärä ja toimitilojen määrä ovat Koivusaaren kokoon nähden aivan liian suuriksi määrättyjä. Sinänsä ajatus sijoittaa uudet rakennukset Koivusaaressa tuon uuden suunnitelman mukaan on mielenkiintoinen, ja varmasti tutkimisen arvoinen, jos tuolla suunnitelmalla voitaisiin ikäviltä merentäytöiltä ja purjehdusseurojen karkottamiselta välttyä, mutta eikö niiden hulppeiden rakennusten huikeita korkeuksia ja varjostuksia, mm. aamuisin, keskipäivällä sekä auringon laskiessa, kannattaisi myös selvittää tarkemmin?
Ymmärsinkö oikein, että tuossa uudessa suunnitelmassasi tontille, jolla on mm. Vaskilahden puolella Sotkatie 9:n kohdalla rivitalo, on sijoitettu 16-, 12- ja kaksi 8-kerroksista taloa. Huh! Vai onko kyse rakennusten korkeuksista metreinä? (Parempi olisi näin!) Eivät kai nyt tuollaiset kerrosmäärät sentään olisi ihan kohtuullisia muitakaan siinä Koivusaaren metroaseman Lauttasaaren puoleisen terminaalin läheisyydessä, mm. 2-3 -kerroksissa pienkerrostaloissa asuvia asukkaita kohtaan? Olisiko haitta mahdollista eliminoida, tai sitä ainakin pienentää, jos rakennusten korkeudet kasvaisivat naapuruston rivi- ja pienkerrostalojen korkeuksista vasta Koivusaaren puolella, saavuttaen huippunsa kauempana Helsingin ja Espoon rajalla.
Ei noiden Lauttasaaren Merenkulkijarannan talojen alitse kulje käytännössä mikään yleinen kävelytie, eikä yleistä kulkua ole ohjattu mitenkään sinne. Jos haluaa rantaan mennä, pitää tietää, että on se on periaatteessa mahdollista, jonka jälkeen palata takaisin, koska reittiä ei ole yhdistetty rantaa pitkin menevään kävelytiehen. Lisäksi asukkailla on tapana pystytellä portille ”Yksityisalue” -kylttejä.
Kiitos kommentistasi Matti. Näinhän se on että Merenkulkijanrannan rantaraitti talojen alitse ei toistaiseksi ole ollut yleisessä tiedossa. Nyt tilanne paranee kun kaipaamasi asemakaavan mukainen yhdystie raittiverkostoon on rakenteilla ja valmistunee lähipäivinä. Siihen tulee asianmukaiset opasteet eivätkä taloyhtiöt voi asettaa siihen ”läpikulku kielletty” -kylttejä.