BLOGI 122 26.12.2016
Intro
En ole koskaan käynyt raamattupiirissä. Rupesi kiinnostamaan tämäkin kokemus. Siksi kutsuin itseni raamattupiiriin. Läksyksi annoin Joonaan kirjan. Se on se ”valasjuttu”. Tutustuin aiheeseen.
Joonaan kirja on Raamatun vanhimpia, eniten siteerattuja ja mystisimpiä. Se on inspiroinut lukemattomia taiteilijoita maalaamaan ja piirtämään tarinaa. Tämän artikkelin kuvitukseen olen liittänyt muutamia. Useimpien teosten nimenä on ”Joona ja valas”.
Joonaa pidetään yhtenä tärkeimmistä vanhan testamentin profeetoista. Joonan kirjaa luetaan synagoogissa kuin evankeliumia juutalaisten suurena juhlapäivänä jom kippurina. Tulkinnoista kiistellään, joita on lukuisia. On selvää, ettei valas voi niellä ihmistä. Valkohai voi sen tehdä ja niitä tiedetään aikoinaan olleen Välimeressä. Ihminen ei kuitenkaan säily hengissä hain vatsassa.
Kysymys on siis vertauskuvallisesta tarinasta – ei historiallisesta tapahtumasta.
Joonan tarina
Joona saa Jumalalta käskyn mennä saarnaamaan parannusta Niniven kaupunkiin, jottei tätä syntien takia tarvitsisi hävittää. Joona pakenee merelle ja nukkuu raskaasti laivan pohjalla autuaan tietämättömänä myrskystä.
Kanssamatkustajat herättävät Joonan ja hänen todetaan olevan syyllinen myrskyyn. Jumalaa tottelematon Joona myöntää ja toivoo, että hänet heitetään mereen, jotta myrsky laantusi.
Näin tapahtuu jolloin iso kala nielee joonan ja oksentaa hänet kolmen päivän kuluttua rannalle.
Nyt Joona tottelee käskyä ja menee saarnaamaan Niniveen, jolloin sen asukkaat lupaavat parantaa tapansa.
Joonasta olisi kiva katsella miten kaupungin käy ja hän siirtyy sen ulkopuolelle tarkkailuasemiin. Meno näyttää jatkuvan ulkonaisesti samanlaisena eikä kaupunki tuhoudu.
Nyt sankarimme suuttuu Jumalalle puolustaen pakenemistaan sillä, että Jumala olisi kuitenkin armahtanut kaupungin vaikkei Joona olisikaan saarnannut siellä. Syvässä vihassaan hän haluaa jälleen kuolla.
Jumala ojentaa Joonaa ja sanoo, että kaupunki piti säästää koska sen 120 000 asukasta eivät vielä tiedä mikä on vasen käsi ja mikä on oikea ja että kaupungissa on paljon eläimiäkin.
Tulkinta
Vaikeaselkoinen ja hullu tarina. Keskusteltuani raamattupiirissäni olemuspuolieni kanssa muodostui seuraava tulkinta:
Niniven kaupunki edustaa Joonaa ja sen asukkaat hänen olemuspuoliaan kuten unissakin kaupunki edustaa unennäkijää.
Sisäinen ääni yllyttää Joonaa kehittymään henkisesti (tekemään parannus). Muutosvastarinta torjuu. Joona ei halua luopua nykyisestä minästä ja välttää asian tietoista ajattelemista (nukkuu syvästi).
Pakeneminen ei auta. Sisäinen muutosprosessi on jo alkanut. Laiva edustaa myös Joonaa ja sen kanssamatkustajat ihmisen alitajuisia arkkityyppisiä toimijoita, joiden kesken vallitsee epätasapaino ( myrsky = henkinen kriisi), jota Joona ei halua tunnustaa, vaikka on jo joutunut piilotajuisten elementtien valtaan, joita meri edustaa.
Alitajunta pakottaa hänet heräämään todellisuuteen. Joona vaipuu itsesyytöksiin (myrsky on hänen syytään) ja käyttäytyy itsetuhoisesti (haluaa heittäytyä mereen). Itsetuhoisessa käytöksessä on kysymys väärinymmärretystä kehityspolusta: Ihmismielen ja minän pitää kehittyä ja tavallaan heittää vanha minä pois, mutta lapsi (ruumis) ei saa mennä pesuveden mukana.
Masennus syvenee entisestään kalan vatsan pimeydessä. Joona menettää yhteyden entiseen turvalliseen minään ja maailmaan (tyypillinen manalassakäynti, mikä esiintyy lukuisissa antiikin tarinoissa ja kansansaduissa).
Muiden samankaltaisten tarinoiden sankareiden tavoin Joona selviytyy elävänä takaisin maan pinnalle kolmen päivän kuluttua uudesti syntyneenä (vrt. Lasaruksen ja Jeesuksen kuolleista herääminen kolmen päivän kuluttua).
Joonaa alkaa nyt järkiperäisesti ja tietoisesti kehittää itseään ja olemuspuoliaan ( saarnaa Ninivessä). 120 000 asukasta viittaa symbooliseen lukuun 12 (3×4), mikä esiintyy useissa taruissa (esim. Israelin 12 sukukuntaa, 12 opetuslasta, 12 Prinsessa Ruususen hyvää haltijaa). Joona tarkkailee kehittymistään ikäänkuin ulkopuolelta. Entinen minä ei kuitenkaan häviä eikä mikään muutu nopeasti jolloin Joona suuttuu.
Tämä tunteiden purkaus masennuksen sijaan on ratkaiseva tunneälyinen oivallus psykoterapian transeferenssi-ilmiön tavoin, missä potilas purkaa traumojaan suuttumalla terapeuttiin.
Joona ymmärtää, että henkinen kehitys syvempään tietoisuuteen vie aikaa ja sen kautta entinen minuus – ”eläimellisine” vietteineenkin – säilyy jalostetummassa muodossa eikä enää vahingoita muita.
Kysymyksessä on siis tarina ihmisen kehityspolusta ja samalla viittaus siihen, että maailmaa voi oikeasti parantaa vain parantamalla itseään.
Epilogi
Raamattupiirissäni ei laulettu virsiä eikä rukoiltu. Pohdinnan tuloksena syntyi yksi tulkinta Joonan kirjasta. Yhtä ainoaa oikeaa ei ole. Kirja avautuu jokaiselle eri tavalla tai sitten ei.
MIETE OLEN MONTA KERTAA MIETTINYT MIKSI PAKORETKITARINAT KOLAHTAVAT MINUUN TARINA ON STEREOTYYPPINEN SYYTÖN SANKARI JOUTUU VANKILAAN JOSTA HÄNEN ONNISTUU PAETA NYT YMMÄRRÄN MIKSI LIIKUTUN NÄIDEN TARINOIDEN ÄÄRELLÄ ELÄMÄ ON SUURI PAKORETKI HENKI ON VANGITTU RUUMIISEEN JOKA KAHLITSEE SEN JA JOSTA SE YRITTÄÄ PAETA VAPAUTEEN JOS INDIANA JONES ONNISTUU PAKENEMAAN MAHDOTTOMISTA PAIKOISTA NIIN KYLLÄ MINÄKIN
Kiitos Ilpo Tapaninpäivän parhaasta tarinasta ja kuvista! Oma suosikkini on Bileamin aasin seikkailut 4.Mooseksen kirjassa luku 22. Mitäs siitä sanot? Hyvää joulun jatkoa!
Käykää Google Mapsissä. Niniven ja Joonan palatsin rauniot ovat keskellä nykyistä Mosulia.
Martti I. Jaatinen
Kiitos. Pohdit ja ajattelet monin tavoin,laajanäkemys asioihin. Järjellä ei kaikkea käsitä. Hyvää vuoden loppua ja uuden alkua. Maija ja Arto Virkkunen
Joonan kirja on luonteeltaan myytti, mikä tarkoittaa sitä,että kertomus ei ole historiallisesti totta, mutta se kertoo silti jotakin, mikä on totta. Myytit puhuttelevat tuhansien vuosien takaa, sillä kaikkina aikakausina lukijat ja kuulijat löytävät niistä omaa elämäänsä ja kokemustaan vastaavan kertomuksen, kuvan.
Kiitos, kun jaoit pohdintojasi!
Raili ja Matti
Olipa hieno tulkinta ja tarina, yksi parhaistasi. Kiitos!
hyvä tulkinta. vanhan testamentin hauskoja puolia moniselitteisyys, jo ilman kikkailuja. juuri tämänlaista lähestymistä tarvittaisiin enemmän, tuollaiseen raamattupiiriin mieluusti osallistuisin.