BLOGI 120 12.12.2016
Kaikki alkoi siitä kun ensimmäistä kertaa menin katsomaan Talin siirtolapuutarhaa. Hämmästyin. Munalukko portilla.
Sehän on suljettu yksityisalue käytännössä koko vuoden ja lisäksi seitsemän ja puoli kuukautta kuollut. Keskellä vilkasta kaupunkia ja hyviä palveluja. Bussipysäkit portin edessä. Haloo!
Valtuuston hyväksymä Helsingin tehoyleiskaava pikseleineen ja kaupunkibulevardeineen kyseenalaistaa monta vanhaa dogmia. Olisiko aika kyseenalaistaa myös kaupungin kahdeksan siirtolapuutarhan ”ikuiseksi mielletty nautintaoikeus”? Aikansa kutakin. Ennen nämä alueet olivat kaupungin laitamilla. Nyt keskellä sitä.
Minusta Helsingin sirrtolapuutarhat pitäisi ottaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön perinnearvoja kunnioittaen siten että vanha miljöö ja palstakoot säilyvät. Ei mitään kerrostaloja vaan kullekin palstalle pieni asuinmökki – uusi kansantalo. Edellisessä blogissani esitelty ”Helsinki-talo” on tähän tarkoitukseen aivan liian suuri ja kömpelö.
Lähdin pohtimaan asiaa. Millainen olisi nykyaikainen halpa pieni ”rintamamiestalo”, jossa on otettu huomioon esteettömyys- ja energiavaatimukset ja jossa lisäksi olisi kunnon ikkunalaudat pelargonioille.
Syntyi kolmen päätyypin kansantalo. Ensimmäiseksi esittelyssä keskikokoinen tyyppi A.
Ratkaisun perustana on kaksikerroksinen 6,1 x 6,1 metrinen noppa (peittoala 37 neliötä), jossa lisukkeena on pieni sisääntulokuisti sekä tarvittaessa varasto ja hyötykatos. Kaikki märkätilat ala- ja yläkerrassa putkineen ja johtoineen on keskitetty yhteen pisteeseen teknisen tilan yhteyteen.
Tähän tyyppiin mahtuu tarvittaessa kuusi vuodepaikka (kaksi kerrossänkyä). Pienistä dimensioista johtuen koko talo voidaan rakentaa puusta tavallista sahatavaraa käyttäen.
Katon kaltevuus on 1:5.
Kansantalo A. On se noppa.
Vertailu kahdessa edellisessä blogiartikkelissa esittelemiini rintamamiestaloon ja Helsinki-taloon paljastaa mittasuhteet.
Seuraavaksi esittelyssä kansantalon suurin tyyppi 82 neliötä, joka sekin on parikymmentä neliötä pienempi kuin Helsinki-talon pienin tyyppi.
Tyypistön kruunaa yksikerroksinen mummonmökki. Tarvittaessa ulko-oven eteen voi sijoittaa pienen sisääntulokuistin (vilpolan).
Helsingin kahdeksalla siirtolapuutarha-alueella on yhteensä 1823 mökkipalstaa á 250-400 neliötä. Talissa palstoja on 241 á 400 neliötä. Yksikerroksiset matalat mökit saavat olla kooltaan ulkomitoin enintään 35 neliötä + katos 7,5 neliötä eli peittoalaa on yhteensä 42,5 neliötä. Kansantalon tyypit A ( varastoineen ja katoksineen 49,5) ja C ( 37) vastaavat peittoalaltaan suurinpiirtein tätä. Tyyppi B on peittoalaltaan varastoineen ja katoksineen 64 neliötä. Kansantalot sopivat hyvin siirtolapuutarha-alueille. Sijoitetaanhan paljon kömpelömpiä ja isompia Helsinki-taloja vain 150 neliön tonteillekin.
Toteutus siirtolapuutarha-alueilla voisi tapahtua seuraavasti: Kaupunki luovuttaa tarjouskilpailun perusteella toteuttajaorganisatiolle (rakennusliikkeille) oikeuden rakentaa alueelle hyväksytyn yleisuunnitelman mukaisia kansantaloja ja velvoittaa rakentamaan tarvittavan kunnallistekniikan. Rakennusoikeuden määrä alueilla (kansantalo/palsta) on yhteensä runsaat 100 000 kem. Alueilla muodostetaan n. 50 asunnon kiinteistöyhtiöitä, jotka myyvät palstan ja talon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Yhtiö vuokraa maan kaupungilta ja huolehtii talojen kunnossapidosta sekä yleisestä järjestyksestä. Kaikki tämä ei maksa kaupungille mitään. Päinvastoin; kaupungille tulee tuloja rakennusoikeuden luovutuksesta, maavuokrasta sekä veroista (n. 4000 asukasta).
Luovutusehdoissa voidaan edellyttää alueista muodostuvan vähäautoisia ja muutenkin edistyksellisiä. Yhtiö voi esimerkiksi omistaa viisi autoa, jotka ovat yhteiskäytössä varaussysteemin mukaisesti pientä korvausta vastaan. Uskon, että kansantalot puutarhatontilla menevät hyvin kaupaksi. Ajatelkaa – nykyisille siirtolapuutarha-alueille keskellä Helsinkiä – Herttoniemessä, Kumpulassa, Marjaniemessä, Oulunkylässä, Pakilassa, Ruskeasuolla, Talissa ja Vallilassa saataisiin 1823 uutta omakotitaloa puutarhoineen. Se olisi monen unelman täyttymys.
Ja mikä parasta: Vanhat idylliset siirtolapuutarhamiljööt pensasaitoineen ja puutarhoineen säästyvät ja saadaan estetyksi aluiden tehorakentaminen kerrostaloilla ja silti niille tulee paljon ympärivuotisia asukkaita. Paljon onnellisia ympärivuotisia asukkaita. Ympärivuotinen sosiaalinen kontrolli mahdollistaa sen, että entisiä siirtolapuutarha-alueita ei tarvitse enää aidata. Niiden kapeilla kujilla voi kuka tahansa kävellä milloin vain.
Aleksis Kiven kuolinmökin ikkuna. Myös ukoilla on oikeus pelargonioihin ja leveisiin ikkunalautoihin.
Tietysti kansantaloja voidaan rakentaa muuallekin ja kaavoittaa niitä varten uusia aluaita. Mummonmökki mahtuu erittäin kapeallekin tontille (9-10m) ja silti jää tilaa vielä mökin ympärille. Kansantalot sopivat erinomaisesti myös omatoimiseen rakentamiseen sekä vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentamiseen.
Hullu arkkitehti
MIETE 117 ILOITSEN SIITÄ ETTÄ VAPAASSA MAASSA VOI VAPAASTI ESITTÄÄ HULLUJA IDEOITA
Hullu arkkitehti 
Kiitos upeista suunnitelmista ja siirtolapuutarha-alueiden analyysista. Pelkään tosin, että suojelijat kuten kaupunginmuseo ja museovirasto vastustavat taaskin ankarasti tälläisia muutoksia.
Toinen juttu on tuo toteusmalli. Ei kaupunki voi luovuttaa tarjouskilpailuilla nykyisiä siirtolapuutarha-alueita. Pitkät vuokrasopimukset yhdistyksille ovat voimassa ja palstalaisilla on vuokrasopimukset yhdistysten kanssa . Monella alueella, kuten Talissa ja Marnaniemessä on runsaasti vasta rakennettuja maksimikokoisia (35+7) mökkejä, jotka sinänsä ovat jo talviasuttavia, mutta tietenkin kunnallistekniikka sähköä ja kesävettä lukuuottamatta puuttuu. Muutos voidaan toteuttaa esim. niin, että alueiden asemakaavat muutetaan mahdollistamaan muutosrakentamisen. Kukin palstalainen toteuttaa muutosrakentamisen omaan tahtiinsa tai myy vuokraoikeutensa ja vanhan mökkinsä rakentamisesta kiinnostuneelle. Vuokrasopimukset tehdään suoraan kaupungin kanssa ja tarkistetaan vastaamaan suurentunutta rakennusoikeutta. Raskasta kunnallistekniikkaa ei tarvita. Sähkö jo on. Vesijohto voidaan kaivaa vähän syvemmälle tai/ja varustaa saattosähköllä. Harmaat vedet voidaan imeyttää. Tästä ei pohjavesi likkaannu eikä alueiden pohjavettä kukaan kyllä käytäkään. WC jätteiden hoitoon on nykyisin monia hyviä keinoja, kompostoini edullisin ja tuottaa palstoilla tarvittavaa multaa, jota nyt ostetaan säkeissä. Autojen suhteen ehdotuksesi on ihan kiva ja vähentänee hiukan omia autoja varsikin, jos yhteisautoissa on pakettiautoja, pickuppeja ja perävaunuja. Pelkään kuitenkin, että omillekin autoille vielä pitkään tarvitaan pysäköintipaikat. Omallekin tontille esim. Taliin mahtuu hyvin yksi auto, jota sitten voisi siellä huoltaa ja korjata. Tai vaikka rakentaa samassa katoksessa/teltassa kanootin.
Tätä asiaa kannattaa pohtia. Sen ongelmaksi muodostuu varsinaisten siirtolapuutarha-alueiden häviäminen. Palstojen muututtua tonteiksi niiden hinta nousee n. 50 000 €:sta 300 000 €:oon. Eli häviää se mahdollisuus, että kaupungissa kerrostalossa asuvalla olisi edullinen ulkoilmapalsta lähellä kotia tai keskustaa. Rakennusliikkeiden päästäminen rahastamisketjuun varsinkin on kohtalokasta, koska silloin hinta nousee aina markkinatasolle.
Mitä tulee porttien kiinnipitämiseen on asia minulle yllätys. Kaavoituspuolella siirtolapuutarha-alueita on pidetty samalla julkisina puistoina. Näin on ollutkin mm. Ruskeasuolla, Marjaniemessä, Kivinokassa ym. sekä lukuisilla mökkisaarilla. En ymmärrä, miksi Tali näyttää poikkeavan yleisestä linjasta.
Moi Matti. Kaupungin vuokraamilla omakotitonteilla ei vuokratontista saa periä hintaa. Maksun saa periä vain rakennuksista, rakenteista ja istutuksista eli hinta ei nousisi 50 000:sta 300 000 €. Sääntö on nykyisin muistaakseni voimassa tietyn ajan, oliko se 30 vuotta, eli johonkin peruskorjaus vaiheeseen tms. Jos vanhoja alueita muutetaan pientaloalueiksi, pitäisi kaavoittaa ja toteuttaa seudun reunoille lisää loma-asuntoalueita ihan kysynnän mukaan omakustannushintaan ja haluttaessa hartiapankilla tai ryhmärakennuttamisella. Sulla oli muuten kivoja ideoita Vartsikaan erityyppisistä mökeistä. On noita yrityksiä ollut siirtolapuutarha-alueista rakentajavetoisesti ja yhtyömuotoisesti, mutta ei ne oikein ole ottaneet tulta, ehkä koska ovat olleet valmiina avaimetkäteen kovin kalliita.
Vielä lisäys. Siirtolapuutarhapalstoista poistettiin siirtojen hintakatto. Jos alueista tehtäisiin pientaloalueita, pitää tietenkin ottaa vuokrasopimuksiin tuo omakotihitasehto, muuten menee villiksi rahastukseksi. Yietysti pimeän rahan vaara silti aina on. Kaupungin pitää käyttää malliksi ja satunnaisesti lunastusoikeuttaan kaupoissa. Tai sitten annetaan mökkiläisten pikkuisen rikastua?
On tärkeää saada siirtolat/golf -kentät talvikäyttöönkin ja LVIS -palvelun piiriin. Kaavoitus pientaloalueeksi, jolloin ympärille tuleville kerrosaloille saadaan kaunis maisema.
Talin golf -kentän ympöärille taloja luodin kestävin ikkunoin. Alkuperäinen 9 -reiän kenttä.
Loistava ja luontevakin ajatus jatkaa ja samalla uusia paikallista asumis- ja rakentamiskulttuuria –
sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja – last but not least – ekologisella tavalla. Kiitos Ilpo ponnistelustasi!
Hankaluuksia ajatuksen toteuttamiselle ja ehkä uhkiakin varmasti riittää. Ehdotus kuitenkin ansaitsee kunnioitusta, ja varmasti löytyy tapoja esteiden postamiseksi. Kansantaloalueet voitaisiin toteuttaa pikkuhiljaa – pienin askelein – koska ei tarvitse rakentaa uutta, kallista infrastruktuuria.
Toivon, että kaikki ovet avataan tälle aidolle vaihtoehdolle asua pienmuotoisesti urbaanisessa ympäristössä!
Bruno
P.S. Puutarhapalstoja varmasti tarvitaan, varsinkin kerrostaloissa asuville kaupunkilaisille – niin kuin Matti Visanti toteaa. Niitä voisi perustaa myös kerrostaloalueille esim. viherhuoneisiin, kuten Ruotsissa useissa paikoissa on tehty. Tällöin saataisiin yhtä isoja satoja paljon pienimillä palstoilla, ja sosiaalinen kanssakäynti voisi saada luontevia virikkeitä.
Hyvä, että keskustelua syntyy. Kiitos kaikille, jotka ovat kommentoineet.