Tänä kesänä amiraaleja ja neitoperhosia on ollut runsaasti. Syksyn suosikkikukka on pietaryrtti.

Gammayökkösiä (Authographa gamma) on ollut erittäin paljon. Perhonen on sanut nimensä siitä, että etusiiven valkea kuviointi muistuttaa kreikkalaisten aakkosten gamma-kirjainta. Samalla selvisi minne salaatit puutarhasta katosivat. Ne ovat gamman toukkien herkkua.

Ristilukki ( ilmeisesti naaras) verkkonsa keskellä. Tässä hommassa täytyy langat olla käsissä kirjaimellisesti.

Käpytikka on palokärjen ohella lähes päivittäinen vieras saarella.

Tämä keto-orvokki piahakallion ja huvilan välissä on kukkinut yhtäjaksoiseti jo neljä ja puoli kuukautta. Katse on vielä valpas vaikka kulmissa on jo kulumia.

Pihlajanmarjoja tuli tänä syksynäkin erittäin paljon.

Pihlajan oksat nuokkuvat terttujen painosta.

Yhdessä tertussa voi olla lähes sata marjaa.

Rauli-myrsky heitteli marjoja ympäriinsä sinne sun tänne. Tänne putosi yksi. Ehkä tämä on hyvä kasvupaikka uudelle pihljajlle. (Nature morte 1)

Viimeinen vihreä keidas syksyn keskellä?

Maaruska

Ensi kesän saunapuut on jo puoliksi tehty.

Jäljelle jäi lastut. (Nature morte 2 – Hommage à Georges Braque)

Syksyllä auringon kilo muutuu terävämmäksi ja kirkkaammaksi.

Auringon kilo Pietarin suuntaan. Aamukallion rantaniitty on lakastunut.

Iltavalaistu laiva kaukana ulapalla ( kahdeksan kilometrin päässä ).

Syysillan haikean kylmä kajo. Aurinko laskee yli kolme tuntia aikaisemmin kuin juhannuksena.

Nature morte 3

Nature morte 4

Nature morte 5

Nature morte 6

Nature morte 7

Nature morte 8

Nature morte 9

Nature morte 10

Nature morte 11

Nature morte 12

Nature morte 13

Syksyn nouseva 3/4 kuu. Kesällä tähän aikaan illasta on vielä aivan valoisaa eikä aurinko ole laskeutunut.

Kultainen kuunsilta. Lähes täysikuu.

Täysikuu. Hopeinen kuunsilta.

Jo hieman oikeasta reunastaan litistynyt täysikuu peilautuu mereen.

Joo – on se vähän litistynyt sieltä oikealta. Kukkuu!

Hullu arkkitehti