Terveisiä kaupunkisuunnittelumessuilta

BLOGI 48
17.4.2015

Kasvaako Helsingistä parempi?

Kävin Helsingin kolmansilla kaupunkisuunnittelumessuilla Laiturin näyttelytilalla usena päivänä. Ohjelmassa peräänkuulutettiin moniäänistä keskustelua Helsingin kasvusta ajankohtaiseen yleiskaavaan liittyen. Hyvä juttu! Keskustelua tarvitaan.URBAANI

Laiturin näyttelytila on erinomainen keksintö. Toimii hyvin kohtauspaikkana stadin ytimessä.

Laituri-logo_info_fiSe on jo todettu monissa tilaisuuksissa. Viime vuonna messuilla oli yli 2000 kävijää. Tänä vuonna odotetaan uuden tuhatluvun rikkoutuvan. Ohjelma oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen.

Avajaiset

Avajaisissa istahdin toiselle penkkiriville liikenneguru Pentti Muroleen viereen. Estradilla olevat apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja virastopäällikkö Mikko Aho säpsähtivät kun näkivät meidät kaksi blogipappaa vierekkäin. Tilaisuuden juontaja vuorovaikutussuunnittelija J-P.Turunen esitti rauhalliseen tyyliinsä pääpuhujille pahan kysymyksen: TÄYTYYKÖ HELSINGIN KASVAA? Annin näkemys tunnetaan. Hän haluaa kehittää Helsinkiä johon mahtuu entistä enemmän ihmisiä. Nyt tuli perustelu.

Anni

Mikolla oli myös valmiiksi mietitty faktapohjainen rutiininomainen vastaus valmiina.

Mikko

Nämä vastaukset eivät tietenkään tyydyttäneet Muroleen Penaa. Häntä ahdistavat Helsingin rajat. Vanha kettu haluaisi kehittää metropolialueena koko Etelä-Suomea.

PenaAnnin mielestä pääministerikään ei voi päättää yksin kaikesta. Samalla hän myönsi, että pääkaupungin ja maan muiden osien välillä on diplomaattista jännitettä. Virastopäällikkö toi esiin yleiskaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden suuren määrän – 1030 kpl. Vähän siinä hengessä, että loput 599 000 stadilaista oli tyytyväinen kaavaan.  No voihan sitä näinkin spekuloida. Se ei poista sitä tosiasiaa, että yleiskaava on tyrmätty monelta suunnalta vankkoihin faktoihin perustuen. Ihmettelen vähän sitä, että kaupungin suunnittelijoille on tullut ikäänkuin yllätyksenä ilmanlaatunormit, joilla yleiskaavan peruspilari – kaupunkibulevardit – asetetaan kyseenalaiseksi. Kaupunkitutkija Kati Vierikko huomautti, että suurin osa kaupunkilaisista ei monesta syystä pysty kommentoimaan yleiskaavaa. Hän oli huolissaan tämän joukon etujen puolesta.

Keskustelu oli muutenkin vilkasta, antoisaa ja asian ytimiin pureutuvaa. Hyväksi lopuksi taputettiin kaikille ja kohotettiin oikein kuohuviinimaljat.

Liikennesuunnitteluilta

Ilahduin siitä, että Helsingin uusi liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen aloitti oman esityksensä laatukriteereistä.

ReettaMuroleen Pena jo minulle etukäteen kehui tätä kouluttamaansa daamia ja vakuuttavaa oli esiintyminen. Reetta lanseerasi minulle uuden sanankin : AUTORIIPPUMATON ALUE. Tämä ei tarkoita autotonta aluetta vaan aluetta, jossa vapaasti voi valita neljän pääliikkumismuodon – YKSITYISAUTOILU, JOUKKOLIIKENNE, PYÖRÄILY, KÄVELY – välillä. Jotta päästään hyvään tasapuoliseen ja tasa-arvoiseen liikennejärjestelmään täytyy kolmea viimeksi mainittua kulkumuotoa erityisesti edistää. Hyvä tavoite. Riittää Reetalle haastetta.

Kruunuhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Heikki Klemetti ihmetteli mihin unohtui VESIJOUKKOLIIKENNE. Reetta lupasi ottaa tämänkin agendalle. Keskustelussa kävi ilmi, että kaupungin vuotuiset liikenneinvestoinnit ovat ensi vuonna 108 M€. Tämä sai Muroleen Penan ärähtämään: Ihmetyttää nämä kaupungin megaliikenneprojektit. Yhdellä PISARALLA (1000 M€) saisi toteutettua tuhat pikkuprojektia ja KRUUNUVUORENSILLOILLA viisisataa. Lykätkää näitä parillakymmenellä vuodella niin saadaan aikaan paljon pientä hyvää ja toteutettua kauan kaivattu Helsingin kävelykeskuskin. Ei mikään kunnon metropoli ole mitään ilman kävelykeskustaa.

Kysyin yksityisesti liikennesuunnittelupomolta miten Ruoholahden liikennesumppu hoitaantuu tulevaisuudessa kun Jätkäsaari on valmis ja siihen tulee vielä lisäksi Hernesaaren 5000 asukasta. Reetta ei ollut huolissaan. Hänen mukaansa alueelle muuttaa semmoista väkeä, jotka sopeutuvat tilanteeseen. En oikein usko tätä. Pelkään, että Ruoholahteen tulee vielä todellinen liikennekaaos. Toivottavasti olen väärässä.

Pihla2

Pihla Melander

Liikennesuunnittelija Pihla Melander kertoi yleiskaavan tavoitteista. Hän korosti, ettei kaavaa pidä katsoa tämän päivän perspektiivistä.  Tähtäin on 35 vuoden päässä. Silloin maailma on erilainen kuin tänään. Ymmärsin viestin kaksijakoisena. Toisaalta toppuuteltiin vähän kaupunkibulevardeja. Nehän eivät toteudu heti. Aika ei ole vielä kypsä. Toisaalta tämä oli kuitenkin liputus kaupunkibulevardien puolesta. Usko, toivo ja rakkaus kaupunkibulevardeihin on vankkaa koko viraston väellä. Kaikki ovat sitoutuneet tähän hömpötykseen.

 

 

MarekP

Marek Salermo

Opin liikennesuunnitelija Marek Salermon esityksestä jälleen uuden sanan. PYÖRÄILYLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ tarkoittaa baanaverkkoa. Sitä kehitetään kaikille stadin pääväylille. Lisäksi yksisuuntaisia pyörätietä tulee muidenkin tärkein katujen varsille ja pyöräilyä suositaan muillakin keinoilla. Meneekö jo överiksi kun Hesarin äskeisen uutisen mukaan talosaunoja ja pesuloita karsitaan uusista asuntokohteista jotta saataisiin normien mukaiset tilat pyörille. Vaatimus on kova. Yksi pyöräpaikka jokaista 30 asuntokerrosneliötä kohti. Suurin osa sisätiloissa ja loput pihalla katoksessa. Eräällä tunnetulla alueella rakennetulle 400 neliön kokoiselle asunnolle olisi pitänyt toteuttaa 13 pyöräpaikkaa. Hölmöä kun asuntoon tuli vain yksi asukas. Onneksi tässä päästiin lopulta luovaan normien tulkintaan.

Vaihtoehtoisten visioiden päivä

Entä jos Helsinki….

Aamupäivällä Don Quichote -arkkitehti Olli Hakanen avustajineen poksautti täyslaidallisen tulevien hallistusneuvottelujen vaihtoehdoksi.

Olli

Olli tarkoittaa että duuniin voi mennä junalla vähän pitemmänkin matkan päästä ja käyttää matka-ajan läppärin näpläämiseen. Silloin metropolialuekin voisi olla reilusti suurempi. Työmatkan muuttaminen työajaksi vastaa työuran pitenemistä 6,5 vuodella.

ENTÄ JOS metropolialue olisi koko Etelä-Suomi. Syntyisi 4 miljoonan asukkaan moninapainen regiopolis – FINNOPOLIS – vastapainoksi Pietarin talousalueelle.

pikkupisara1

ENTÄ JOS pisararata olisikin puolta pienempi ja halvempi ja tarkoitettu kaupunkijunille. Pasilan varikkoalueta ei enää tarvittaisi. Maata vapautuisi rakentamiseen 5-10 miljardin euron edestä.

pikkupisara2

ENTÄ JOS pikkupisara kulkisi huomattavasti matalammalla ( – 16 ) kuin kaupungin suunnitelmissa (- 45 ). Tällöin saadaan Mannerheimintien ja Helsingintien asemilta helpommat vaihtoyhteydet paikallisliikenteen verkkoon eikä junien tarvitse tulla pääasemalle asti.

 

Olli kiteytti filosofiansa lauseeseen: LIIKENNESYSTEEMIÄLYÄ KEHITTÄMÄLLÄ  ON MAHDOLLISUUS VAPAUTTAA MAATA HYÖTYKÄYTTÖÖN. Lopuksi arkkitehti ampui upoksiin Koivusaaren osayleiskaavan ja Helsingin keskustatunnelin kahdella täsmätorpedolla: KOIVUSAAREN SUUNNITELMA ON LUHISTUVAN JÄRJESTELMÄN VIIMEINEN JOUTSENLAULU. UNOHTAKAA KESKUSTATUNNELI – SE ON HYÖDYTÖN.

Seuraavaksi ENTÄ JOS HELSINKI -ryhmästä esiintyi Kim Väisänen, menestyvän suomalaisen ohjelmistotuotteita myyvän BLANCCO-yhtiön johtaja.

KimKimillä on kanttia sanoa näin. Hänen yhtiönsä 150 työntekijää on hajautettu ympäri maailman 16 eri maahan. Firman pääkonttori on Joensuussa. Pomo asuu Pasilassa. Yhteydet hoidetaan verkossa. Maajohtajat tapaavat kasvoikkain vain kaksi kertaa vuodessa. TÄRKEINTÄ ON VERKKOYHTEYDEN KAPASITEETTI – EI LÄHILIIKENNE TAI KAUKOLIIKENNE VAAN TIETOLIIKENNE. TEHOKKAAMPAA KUIN PISARA ON VALOKAAPELIN VETÄMINEN KUNTIEN VÄLILLE.

Kuoroon yhtyi vielä kaupunkitutkija Seppo Laakso seuraavin säkein:

SUOMEN VÄESTÖKASVUSTA 80 % TULI
VIIME VUONNA PÄÄKAUPUNKISEUDULLE.
IHMISET MUUTTAVAT SINNE MISSÄ
OLETTAVAT SAAVANSA PAREMMAN ELÄMÄN.

 Lisää kaupunkia Helsinkiin

Jo vuosia netissä toiminut interaktiivinen LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN -ryhmä oli järjestänyt paneelikeskustelun.

panelistit

Panelistit: paikoillanne, valmiina, NYT!

Loikkanen

Professoti Heikki Loikkanen, Helsingin yliopisto

Kimmo

Professori Kimmo Lapintie, Aalto yliopisto

Tero

Arkkitehti Tero Vanhanen, Hartela-yhtiöt

LisääkaupunkiaKartta

Urban Helsinki  -ryhmän vaihtoehtoinen yleiskaava Pro Helsinki 2.0 (www.urbanhelsinki.fi).  Siinä on kehä I:n sisäpuolella puoli miljoonaa uutta asukasta. Siis tuplasti sen verran kuin kaupungin luonnoksessa. Kaupunkibulevardit ovat mukana ja Santahaminan rakentaminenkin. Muistuttaa esitystavaltaan erehdyttävästi Eliel Saarisen sadan vuoden takaista SUUR-HELSINKI -suunnitelmaa. Umpikortteleissakin löytyy.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan paneelikeskustelu

Kaksi kolmasosaa lautakunnasta oli estradilla. Kaikki sen viisi eri puoluetta olivat edustettuna. Herätti hämmästystä, että kaikki läsnäolijat kannattivat korkeita rakennuksia Helsinkiin. Eikö puolueilla enää ole mitään eroja kunnallispolitiikassakaan?

lautakuntaKaikki saavat puheenvuoron – vasemmalta oikealle. Seisomajärjestys oli puoluevärin kannalta päinvastainen. Oikeisto oli vasemmalla ja päinvastoin.

Tom

Tom Packalen, perussuomalaiset

matti

Matti Niiranen, kokoomus

Risto

Risto Rautava, kokoomus, lautakunnan puheenjohtaja

Elina

Elina Moisio, vihreät

jape

Jape Lóven, SDP

Eija

Eija Loukoila, vasemmistoliitto

No löytyihän niitä eroja sentään joissain asioissa.

Jälkimietteitä

Hyvät messut. Järjestävät ansitsevat suurkiitoksen.  Yleiskaava etenee seuraavaksi valtuuston yleiskeskusteluun toukokuun viides päivä. Hieno juttu! Apulaiskaupunginjohtaja sai avajaisissa mahdollisuuden esittää keijulle kolme toivomusta. Yksi niistä oli, että valtuusto voisi hyväksyä yleiskaavan vuoden kuluttua keväällä. En usko, että mikään haltiatar voi täyttää tätä toivetta. On siinä kaavassa vielä niin paljon rukkaamista.

Kehä ykkösen sisäpuoli on nyt in nro 1. Monet ryhmät kilpailevat siitä miten paljon lisää asukkaita sinne voi sijoittaa. Kreisiä! Eihän siitä hyvää seuraa. Liikenne menee tukkoon ja ympäristön laatu heikkenee. In nro 2 on umpikortteli. Ihanteena on Etu-Töölö. Jätkäsaaren uudella alueella on pantu vielä paremmaksi. Kahdeksan-kerroksisten umpikorttelien välissä on paljon kapeammat kadut kuin Töölöössä. Varjoisilla kujilla ollaan. Ei hyvä! Liian tiivistä!

JätkäsaariKuja

Kuja Jätkäsaaresta. Sitä saa mitä tilaa. Voi kysyä vastaako vasemmalla olevan asuintalon alakerran olohuoneiden ikkunasta avautuva näköala kapealle ja varjoisalle kujalle asuntosäästäjän unelmaa ihannekodista merellisessä ympäristössä.

Uutta Jätkäsaarta kierrellessä tulee ikävä Ruoholahden väljää ympäristöä sekä ennen kaikkea funktionalistisia suunnitteluihanteita valoa, ilmaa, väljyyttä ja vihreyttä. Toisaalta löytyyhän sieltä Jätkäsaaresta jänniä paikkoja, pieniä toriaukioita ja yllätyksiä kulman takana eli asioita joita juuri haluttiin. Mutta, mutta, mutta … kannattikoko palata ajassa yli sata vuotta taaksepäin kivierämääkauteen?

Helsingissä ja Espoossa rakennetaan nyt paljon asuntoja. Niin paljon etteivät ne kaikki enää tahdo mennä kaupaksi. Ja sama tahti jatkuu vielä vuosia ilman uuden yleiskaavan vaikutustakin. Veikkaukseni on, että pian seuraa jonkinlainen asuntokupla. Myyntiajat pitenevät ja hintoja joudutaan alentamaan.  Sitäpaitsi vaikka asuntotuotanto kasvaisi kuinka ei kaikille halukkaille koskaan pystytä Helsingissä tarjoamaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. On niitä tulijoita vaan niin paljon tulossa tänne katuterassien tuoppien ääreen eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Pena esitti käytäväkeskustelussa hyvän pointin. Vantaan kaupunkisuunnittelupäällikkö vaan hykertelee tyytyväisenä ja odottaa sitä päivää kun Helsingin liikenne on lopullisesti jumissa ja ympäristö on muuttunut slummiksi. Silloin tulee tunkua Vantaalle vihreämpään ympäristöön.

Eduskuntavaalit ovat ovella. Etsin ehdokasta, joka ei halua sijoittaa Helsinkiin pilvin pimein uusia asukkaita. Sillä pimeneehän sinä tiivistämistouhussa taivaskin tummiin pilviin.

Smokki

Hullu arkkitehti

MIETE 48
PAHOISSA PÄIVISSÄ
ON SE HYVÄ PUOLI
ETTÄ NIIDEN MENTYÄ OHI
VOI JÄLLEEN TUNTEA
SUURTA ELÄMISEN RIEMUA

12 thoughts on “Terveisiä kaupunkisuunnittelumessuilta

    1. Kiitos osuvasta referoinnista, olin minäkin paikalla jonkin aikaa takarivissä. Etu-Töölöläisenä on mukava todeta, että alueen kaupankirakennetta arvostetaan. Mutta mutta: tuohon vaikutelma ja viihtyvyys syntyy rakennusten arkkitehtuurista ja inhimillisen mittakaavan yksityiskohdista sekä tietysti jääkauden luomasta maastosta. Samat massat toteutettua harmaasta betonista tasamaalle ei tuota viihtyisää ympäristöä. Valokulmat ja näkymät on selvitettävä, kuten Mörri opetti 1950-luvulla, sillä aurinko paistaa edelleen, kun paistaa, kovin matalalta Suomessa.

  1. Hauska teksti! Mutta kerrataanpa vielä tämän yhteenvedon ydin: haluat siis ettei Helsinkiin tehdä lisää asuntoja, vaan mieluummin rakennetaan lisää moottoritiekaistoja uusille kirkkonummelaisille?

  2. Hyvä teksti tosiaan, mutta minullekin jäi tuosta vähän sellainen maku, että Hullun arkkitehdin mielestä Helsinkiin ei saisi rakentaa, ”koska liikenne”. Ja ”liikenteellä” tarkoitetaan yksinomaan autoliikennettä, koska millään muulla ei ole väliä. Esim. Köpis on paljon tiiviimpi kuin Helsinki tulee koskaan olemaan, mutta ei sinne mitään liikennekaaosta ole syntynyt.

    1. Onhan se toisaalta kivaa että hullun arkkitehdin tekstia tulkitaan luovalla tavalla, mutta maailma ei ole mustavalkoinen. Mielipiteiden ”Helsinkiä pitää tiivistää paljon” ja ”Helsinkiin ei saisi rakentaa” välillä on vaihtoehto, että Helsinkiä tiivistitetään sopivasti, ettei synny ongelmia.

    2. öh, omalla kokemuksella tanskan kollegat jatkuvasti ilmoittelevat etteivät pääse videokonfferenssiin kun ovat jumissa autolla liikenteessä

  3. Asun yhdessä noista kuvassa näkyvistä kerrostaloista ja ihan mielelläni asunkin, vaikka alue on vielä täysin keskeneräinen. Liikenneongelmia en ole havainnut. Välillä Viron viinaturistit ruuhkauttavat itsensä Tyynenmerenkadulla, mutta se vapaassa maassa ihmisille suotakoon? Minusta kaupunkia tulee rakentaa monipuolisesti eikä vain lähiöideologistien ehdoilla, kuten viimeiset 50 vuotta on tehty. Yhdenkään ihmisen ei ole pakko muuttaa Jätkäsaareen, jos ei siitä pidä.

  4. Kiitos hyvistä havainnoista, tekstistä ja kuvista. ne taisivat osua naulan kantaan!

    Minulta menivät moiset messut vallan huomaamatta, mutta olipa hyvä, että paikalle ehti joku, jolla on vielä sentään tallella järkeä ja ymmärrystä, sekä arkkitehdin osaavaa silmää tekemään havaintoja eri asioista, tietämään syy-yhteyksistä, jotka mm. eri valintojen, vaikutustan ja vuorovaikutusten kautta saattavat aikaansaada isojakin ongelmia. Virheet pitää vain huomata ja ymmärtää sellaisiksi ajoissa, sillä se ei maksa silloin läheskään yhtä paljon kuin myöhemmin, jolloin moni tuska (jo yksin rahanmenosta) muuttuu yleensä pahemmaksi.

    Ongelma saattaa olla myös siinä, että ’tiivistäjät’ eivät taida itse nähdä mitään ongelmaa siinä, jos vaikkapa Laila Pullinen tai Miina Äkkijyrkkä palkattaisiin lisäämään ’seppien’ määrää Kolmen sepän patsaalla ja siten tiivistämään tunnelmaa siellä jalustan päällä. Wikipedian tekstin mukaan jo nykyinen seppien lukumäärä ja liian tiivis sijoitus johtaisi siihen, että seppä jos toinenkin, noin lähellä toisiaan, voisi saada liian helposti lekasta iskun päähänsä.

    Tiivistäjillä olisi kyllä Helsingissä tarvetta, erityisesti syksyisin, kun olisi estettävä veto monen ikkunan ja karmin välistä kaupungin asunnoissa talvella. Ehkäpä tarkan työnjohdon valvovan silmän alla siitä työstä olisi täälläkin enemmän hyötyä kuin monen muun tiivistyssuunnitelman teosta. Jonkinlaista ammattitaitoa tosin ikkunatiivisteidenkin uusiminen vaatii.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s