Blogi 2 
23. kesäkuuta 2014

– Kultaseni, nyt on asuntonäyttö uudessa talossa Lauttasaaressa meidän unelmapaikalla.

– Muru, on juuri tennisottelu telkkarissa. En ehtisi.

– Höpsistä. Pelkäänpä, että minulle voi taas tulla päänsärkyä illalla, jos ei nyt kiireen vilkkaan mennä sinne.

*  *  *  *  *

– Tervetuloa! Tässä herrasväelle unelmakoti. On valoa. Näkymät joka suuntaan. Kaikki yhtä avaraa tilaa. Huomatkaa – ikkunat menevät lattiaan asti. Trendikästä. Maisema ikään kuin lipuu sisään. On isot lasitetut parvekkeetkin.

– Näyttää olevan. Mutta minnekäs täällä mahtuu kirjahyllyt. Minulla on arvokkaita perintökirjoja.

– Mutta hyvä herra! Eihän enää kukaan pidä kirjoja kotona. Sitä varten on kirjastot.

– Mutta mitenkäs, kun tämä on suoraan etelään ja kesällä voi tulla kuuma.

– Ei hätää hyvä herrasväki. Sitä varten on säleverhot. Voi avata ja sulkea näkymiä tarpeen mukaan. Antaa vapautta ja valintoja!

– Siinäs kuulit Reino! Ostetaan vaan tämä. Kirjat sinä voit myydä. Saamme hyvät rahat.

*  *  *  *  *

– Päivää. Tulin katsomaan niitä kirjoja, joista soititte.

– Peremmälle. Täällä tämä perintökirjasto on. Kaikki on kaupan.

– Jaha. Minä vähän vilkaisen.…Juu. Täältä löytyi viisi kirjaa, jotka voin ostaa.

– Viisi kirjaa? Mutta täällähän on satoja arvokkaita kirjoja.

– Eivät ihmiset enää osta kirjoja. Ei mahdu koteihin. Sitä varten on kirjastot.

– Mutta jos alennan hintaa.

– Hahhaa. Vitsikästä. Näistä lopuista ei saa viittäkään senttiä kappaleelta.

– Mutta niillä on suuri tunnearvo.

– Ehkä teille, mutta ei muille. Tuleeko kaupat näistä viidestä?

– Ei tule. Minä en myy mitään. Kiitos käynnistä. Hyvästi!

*  *  *  *  *

– No niin muru, nyt olemme jo asuneet pari viikkoa uudessa asunnossa. Miltäs tuntuu?

– Onhan tämä hieno vaikka minua kyllä häiritsee tuijottaa säleverhoja aamusta iltaan.

– Mutta itsehän ne halusit.

– Mutta enhän tahdo, että naapurit näkevät, kun kuljen aamutakissa papiljotit päässä. Sitä paitsi minulla ei ole varpaankynnet hoidettu. Nekin näkyy. Vieläkö suret, että kirjoja varten piti vuokrata varasto?

– Ei puhuta siitä. No pidetäänkö ne tupaantuliaiset?

– Tietysti pidetään. Sinä saat järjestää säleverhojen tilalle jotain vielä trendikkäämpää. Kun olet sellainen neropatti.

*  *  *  *  *

– Onpas teillä aivan upea koti.

– No tämä nyt on vaan tämmöinen. Reino halusi, että meillä olisi trendikästä.

– Ja miten hieno kirjasto! Täällähän on kaikki klassikot!

– Se on Reinon perintökirjasto. Minä välttämättä halusin sen tänne.

– Ihme, että saitte mahtumaan. Uusissa asunnoissa ei tuppaa olla vapaita seiniä.

– Minä kun olen vähän semmoinen intohimoinen sisustaja niin keksin laittaa ikkunoiden eteen. Reinokin hyväksyi sen. Ei paista häiritsevä aurinko sisään. Kirjahyllystä voi avata näkymiä tarpeen mukaan. Antaa vapautta ja valintaa. Tästä kun otan pois Kiven kootut, niin näkee naapurin parvekkeelle. Ja tästä kun ottaa pois Grimbergin maailmahistoriasta yhdeksän osaa, näkee taas suoraan toisen naapurin makuuhuoneeseen. Meillä on matalat kirjahyllyt parvekkeiden lasikaiteiden takanakin. Niiden päällä voi somasti pitää viinilaseja. On niin kotoisaa.

– Voi miten trendikästä!

MIETE 2
RUOHO ON VIHREÄMPÄÄ
SIELLÄ JA TÄÄLLÄ
JA MYÖS SIELLÄ
MISSÄ EI OLE RUOHOA