BLOGI 117 17.10.2016
Mitä!? Ympärivuotinen uima-allas parakkisaunoineen ja rantabiitseineen valtakunnan pääkallonpaikalla presidentinlinnan edessä. Hullunhauska idea. Pakko mennä kokeilemaan kun on näin iloinen esittelykuva:
Laitos aloitti toimintansa puolitoista kuukautta sitten ja on jo saavuttanut suuren suosion ja kuuluisuutta ulkomaita myöten.
Pakkasin selkäreppuun uimakamppeet ja kävin tutustumassa kylpylään lauantaina 15.10.
Kyllä tässä on aitoa suomalaista karvalakki-WAU-tunnelmaa. Nyt saatiin se kirjava satama, jota jo vuosikausia on etsintäkuulutettu. Olen kuitenkin aivan varma, että kaikki kollegat eivät ilahdu tästä.
Laitoksessa on kolme kelluvaa allasta. Kahdessa on 27-asteista vettä ja yhdessä merivettä (15.10. 8 astetta).
Onhan paikka upea mutta kiitos ei mitään guggenheimia enää toiselle puolelle lahtea.
Uloin lämminvesiallas täyttää kilpauintivaatimukset, pituus 25 metriä. Siinä oli mukava tämmöisen entisen akateemisen uintimestarinkin kroolailla. Uin puoli kilometria ja kuvittelin pääseväni Olympiasatamaan asti. Vesi tuntui tosi lämpimältä vaikka ilma oli 5 astetta tai ehkä juuri siitä johtuen.
Maisemat ympärillä on hulppeat mutta eihän niitä siellä uidessa allasreunojen sisällä näy varsinkin kun altaan ympärillä on lämmin sumuverho.
Sisääntulonäkymä on kuin tultaisiin mihin tahansa väliaikaiseen parakkikylään. Kylpylä on auki joka päivä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Naku-uintejakin on kuulemma ollut viikonloppuisin.
Täältä löytyy kesäkarnevaaleille temmellyskenttää nurmella, hiekkarannalla ja ”espanjalaisilla portailla”.
Alueella on parakki poikineen ja kesäkahvila, jossa on rättikatto. Talvella kuulemma altaat puolestaan katetaan. Se näky pitää nähdä.
Kompleksi on vielä keskeneräinen ja valmistuu ensi kesänä. Parakkeja ja kerroksia niihin tulee lisää ja paljon kattoterasseja.
Kylpyaika laitoksessa on viisi tuntia. Niin kauan en viihtynyt lokakuun koleudessa. Olihan se kuitenkin eksoottinen elämys. Mutta poistuin vähän mietteliäänä. Hinta on kallis: 9 euroa + ranneke 1,5 €. Sillä hinnalla käyn eläkeläisenä uimassa Espoon uimahalleissa 6 kertaa. Ehkä tämä jäi ainoaksi kerraksi tässä kylpylässä.
Sauna-asiantuntijana löysin paljon epäkohtia. Itse saunatila on sinänsä miellyttävä. Ikkunasta näkyy avomerihorisontti etelään. Siitä oli kiva katsoa kun Korkeasaaren lautta ja Siljaa-linen valkoinen lippulaiva lipuivat aivan edestä ohi. Mutta ikkuna olisi voinut olla paljon suurempi. Suurin moka oli korkea kiuas, jonka kivipinta oli istumatason korkeudella. Siis aivan liian korkealla. Jalathan siinä palelee. Löylytilassa oli kyllä korkeutta lauteillaistujan yläpuolella – hukkatilaa. Sitäpaitsi lautelle oli vaikea kavuta 40 senttiä korkeita alatasoja pitkin.
Pieneen ja ahtaaseen pukuhuoneeseen tullaan suoraan ulkokatoksesta ilman tuulikaappia. Miten mahtaa toimia talvella? Pukukaapit ovat onnettoman pieniä, ehkä vielä pienempiä kuin Leppävaaran uimahallissa. Sitäpaitsi ne ovat kauttaaltaan puuta, myös alataso enkä nähnyt niissä mitään tuuletusrakoja. Lienee vaikea pitää puhtaana. Minun syysvaatteistani kaappi tuli aivan tungokseen asti täyteen niin että viimeiset vaatteet ja selkäreppu piti ahtaa sisään. Pyyhkeet, uimavehkeet ja kylpytakki eivät enää mahtuneet kaappiin. Eikä niille ollut kunnon tiloja pesuhuoneessakaan. Kyllä kylpylässä täytyy olla tilaa kylpytakille. Ihmettelin myös sitä, että pukuhuoneen penkit olivat kivipintaisia. Kylmiltähän ne tuntuu ja märiltä jo nyt syksylläkin.
Altaiden ympärillä olevien puutasojen liukkaudesta varoitettiin kylteillä. Miten mahtaa olla talvella?
Johtopäätös: Kiva idea ja puoltaa paikkaansa ainakin väliaikaisena. Sillähän on lupa viideksi vuodeksi. Jos sitten ei joku keksi suojella sitä jolloin siitä Lasipaltasin lailla tulisi pysyvä. Kokonaisuus on vielä keskeneräinen eikä ensimmäistä talvisesonkia eikä kunnon kesäsesonkiakaan vielä ole koettu. Odotetaan ja katsotaan.
Odottaessa jatkan käyntejäni Tapiolan uimahallissa, kunhan sen remontti valmistuu. Aarne Ervin mestariteos on suuri suosikkini. Siinä on kylpylää kerrakseen. Jos arkkitehtuurin Finladia-palkintoja jaettaisiin taannehtivasti niin antaisin vuoden 1965 palkinnon tälle temppelille. NRT-arkkitehtien lisärakennus istuu hyvin vanhaan. Remonttia odotellessa käyn lähes joka päivä Espoonlahden hallissa kylpemässä ja juttelemassa muiden eläkeläisukkojen kanssa.
MIETE 114 ON AINA HYVÄ AJATELLA KAIKKEA MITÄ SANOO MUTTA EI OLE AINA HYVÄ SANOA KAIKKEA MITÄ AJATTELEE
Kiitos blogista Ilpo
tulin juuri uimasta altaalta, olen käynyt viime viikkoina lähes joka päivä ja joka kerta entistä tyytyväisempänä. Uskon, että moni asia vielä kohenee, kunhan kompleksi valmis. Myönnän, että itsekin pohdin, että onkohan suunnittelijat tosissaan perehtyneet, miten puku-, suihku- ja saunatiloissa toimitaan, ja mitä niiltä vaaditaan.
Hinnasta olen eniten eri mieltä kanssasi. Olen kuullut monen ihmettelevan, miten edullista vaikka onkin yksityinen kylpylä. Oisit Ilpo muuten saanut eläkeläisalennuksen. Voit myös ostaa erilaisia kausikortteja halvemmalla; itse ostin koko kaudeksi ja jos käyn yhtä usein, kuin viime päiväinä, niin yhden käynnin kerraksi ei tule juuri euroa enempää…
Toivottavasti kokeilet uudestaan ja törmäillään… Terv. Tuula Palaste
Oliko joku suunnitellut joskus kylpyläkasinon Helsinkiin? Muistan nähneeni jossakin hiljattain taulun, joka esitti yhtä sen tapaista, ja lisäksi puutarhakaupunkia (kaupunginosaa) sen takana.
Kylpylä on täydellinen, kun vielä viereen rakennetaan tämä Guggenheim. On mahdollisuus yhdistää taide ja uiminen samalla kertaa. Nyt jäädään vain odottamaan tämän helluntailaisten tettaa muistuttavan rakennelman toteuttamista.
Eikö sen G-museon voisi rakentaa tuollaisen lautan päälle? Näillä keleillä voisi silloin saada sinne enemmän kävijöitä kuin pelkkiä allasuimareita. Jos lautta ei miellytä silmää, tai kävijämäärät hiipuvat, sen museon voisi hinata näyttelyineen (paremmassa säässä) vaikka välillä mm. Tukholmaan, Tallinnaan, Kööpenhaminaan tai Riikaan! Helsinkiläisten rahoitustarve kevenisi ehkä aika paljonkin. Mahtuisiko G-museo tuolle lautalle?